Hae muutosta päätökseen
Mitä tehdä, jos et ole tyytyväinen saamaasi päätökseen esimerkiksi vammaispalveluista? Voiko päätöksestä valittaa? Miten se tapahtuu? Tältä sivulta löydät neuvoja oikaisuvaatimuksen ja valituksen tekoon.
Päätös
(Hallintolaki, sosiaalihuoltolaki)
Hallintopäätös on annettava kirjallisesti, ja se on annettava asianosaiselle tai hänen valtuuttamalleen asiamiehelle tiedoksi. Päätöksen liitteenä tulee aina olla muutoksenhakuohje.
Muutoksenhakuohjeessa on tieto siitä, kenelle valituskirjelmä osoitetaan, mihin osoitteeseen se toimitetaan sekä missä ajassa ja miten päätökseen saa hakea muutosta. Ohjeessa kerrotaan myös, mitä valituskirjelmän tulee sisältää, mitä liitteitä on oltava mukana sekä ohjeet valituksen perille toimittamisesta.
Mikäli päätöksestä ei voi valittaa, päätöksessä on oltava tieto siitä, minkä säännöksen nojalla valittaminen ei ole mahdollista.
Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnan asiantuntijat neuvovat ja avustavat näkövammaisia ja heidän läheisiään muutoksenhaussa ja kanteluissa veloituksetta. Kun asiakkaan asiassa ollaan yhteydessä Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvontaan, on tärkeää, että päätöksestä toimitetaan kaikki sivut (myös muutoksenhakuohje) sekä mahdollinen saantitodistus.
Sosiaalihuoltolain mukaan annettu päätös on toimeenpantava kiireellisissä tapauksissa viipymättä – eli lähipäivinä – ja muissa tapauksissa ilman eri viivytystä. Hallintopäätöksen täytäntöönpanon edellytyksenä on lähtökohtaisesti päätöksen lainvoimaisuus. Päätös on siis sillä tavalla lopullinen, ettei siihen voi hakea enää muutosta valittamalla. Päätös voidaan kuitenkin panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana sosiaalihuoltolain 52 §:ssä- Ulkoinen linkki säädetyin edellytyksin. Muutoksenhakuviranomainen voi myös muutoksenhaun tultua vireille valittajan vaatimuksesta kieltää tai keskeyttää päätöksen täytäntöönpanon.
Oikaisuvaatimus ja valitus
(Sosiaalihuoltolaki, hallintolainkäyttölaki, tuomioistuinmaksulaki)
Valitusaika alkaa kulua siitä, kun asiakas on saanut päätöksen tiedoksi. Mikäli päätös on toimitettu tavallisena kirjepostina, asiakkaan katsotaan saaneen tiedon päätöksestä seitsemäntenä päivänä siitä, kun päätös on postitettu. Postituspäivä on erikseen merkitty päätökseen ja seitsemän päivän määräajan laskeminen aloitetaan postituspäivää seuraavasta päivästä. Mikäli tiedoksianto on tapahtunut saantitodistuskirjeellä, alkaa valitusaika saantitodistuksen osoittamasta päivästä ja määräajan laskeminen aloitetaan saantitodistuspäivää seuraavasta päivästä.
Säännönmukainen muutoksenhaku vammaisten henkilöiden palveluja ja taloudellisia tukitoimia koskevissa asioissa tarkoittaa, että viranhaltijapäätöksestä voi tehdä oikaisuvaatimuksen hyvinvointialueen asianomaiselle toimielimelle 30 päivää päätöksen tiedoksisaamisesta. Lautakunnan päätöksestä on tämän jälkeen mahdollista valittaa hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta. Hallinto-oikeuden päätöksestä valittaminen korkeimpaan hallinto-oikeuteen edellyttää valituslupaa.
Muutoksenhaulle asetetut määräajat ovat ehdottomia, ja oikaisuvaatimus tai valitus jätetään liian myöhään saapuneena tutkimatta, jos se on perillä muutoksenhakuviranomaisessa määräpäivänä virka-ajan päättymisen jälkeen. Muutoksenhakuasiakirjojen lähettäminen postitse tapahtuu valittajan vastuulla. Muutoksenhakuasiakirjat on mahdollista toimittaa perille myös henkilökohtaisesti tai lähetin välityksellä, useimmiten myös sähköpostitse tai faksin välityksellä.
Valitus (ja pääsääntöisesti myös oikaisuvaatimus) on vammaispalvelulain mukaisissa asioissa tehtävä kirjallisena ja allekirjoitettava omakätisesti joko valittajan tai hänen valtuuttamansa asiamiehen toimesta. Valituskirjelmään tulee liittää valituksen tai oikaisuvaatimuksen kohteena oleva päätös. Jos valituksessa vedotaan johonkin uuteen asiakirjaan, on myös se liitettävä asiakirjoihin. Hakemuksen liiteasiakirjoja ei valituksen yhteydessä tarvitse enää uudelleen toimittaa, vaan valitusviranomainen saa ne hyvinvointialueelta. Valituksessa tulee yksilöidä se, miltä osin ja mitä muutosta asiakas vaatii päätökseen ja millä perusteella muutosta haetaan. Valitusvaiheessa ei ole mahdollista vaatia enempää kuin alkuperäisessä hakemuksessa on vaadittu. Oikaisuvaatimuksen ja valituksen käsittely on pääsääntöisesti kirjallista. Jokainen voi itse asioida omassa asiassaan, eli oikeudenkäyntiavustajan käyttäminen ei ole välttämätöntä.
Osassa asioista peritään hallinto-oikeudessa sekä korkeimmassa hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu- Ulkoinen linkki. Oikeudenkäyntimaksusta vapaita ovat kuitenkin yksityishenkilön vireille panemat sosiaali- ja terveyspalveluita tai etuuksia koskevat asiat (sisältäen vammaispalveluasiat). Maksuttomuus ei koske muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen käsittelyä tuomioistuimessa. Maksua ei kuitenkaan peritä, mikäli hallinto-oikeus muuttaa päätöstä muutoksenhakijan eduksi. Tuomioistuinmaksulain 7 §- Ulkoinen linkki sisältää säännökset maksusta vapauttamisen edellytyksistä. Jos maksun periminen olisi ilmeisen kohtuutonta, viranomainen voi yksittäistapauksessa määrätä, ettei maksua peritä. Maksun osalta on mahdollista vaatia oikaisua maksun määränneeltä taholta kuuden kuukauden kuluessa maksun määräämisestä. Henkilöltä jolle on myönnetty oikeusapua, ei peritä tuomioistuinmaksua.
Kantelu ja muistutus
(Laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, laki potilaan asemasta ja oikeuksista, hallintolaki)
Kantelu tai muistutus ei ole muutoksenhakukeino, eikä kantelulla voida määrätä maksettavaksi korvauksia, tuomita rangaistuksia tai muuttaa tai kumota viranomaisen tai tuomioistuimen päätöstä. Muutoksenhaku on siten ensisijainen keino. Kanteluviranomainen voi ratkaisussaan muun muassa huomauttaa kantelun kohteena olevaa tahoa tai saattaa käsityksensä lainmukaisesta menettelystä kantelun kohteena olevalle taholle.
Viranomaisen tai virkamiehen lain vastaisesta toiminnasta voi kannella eduskunnan oikeusasiamiehelle. Kantelu voi koskea muun muassa perusoikeuksien loukkausta, viranomaisen toimivallan ylitystä, harkintavallan väärinkäyttöä, viivästystä asian käsittelyssä, päätöksen puutteellista perustelua, huolimattomuutta, neuvonnan puutetta, viranomaisen epäasianmukaista käyttäytymistä tai muuta hyvän hallinnon vastaista menettelyä. Kantelun voi kirjoittaa itse vapaamuotoisesti tai käyttää kantelulomaketta, joka löytyy Oikeusasiamiehen verkkosivuilta- Ulkoinen linkki. Oikeusasiamiehen kanslian neuvontalakimies antaa kantelun tekemistä koskevaa ohjausta (puhelinvaihde 09 4321). Kanteluun on hyvä liittää kopiot asiaan liittyvistä päätöksistä ja muista asiakirjoista. On hyvä huomioida, että oikeusasiamies ei ilman erityistä syytä tutki kantelua, joka koskee yli kaksi vuotta vanhaa asiaa, asiaa joka on parhaillaan tuomioistuimen tai muun viranomaisen käsiteltävänä tai asiaa, johon on vielä mahdollisuus hakea muutosta.
Toinen ylin laillisuusvalvoja on valtioneuvoston oikeuskansleri- Ulkoinen linkki, joka valvoo viranomaisia muun muassa käsittelemällä niitä koskevia kirjallisia kanteluita. Kantelun voi periaatteessa tehdä kummalle laillisuusvalvojalle tahansa (mutta vain toiselle). Oikeusasiamiehen ja oikeuskanslerin tehtävissä on joitakin eroja, jotka vaikuttavat siihen, kumpi kantelun lopulta tutkii. Oikeusasiamies ja oikeuskansleri voivat myös siirtää kanteluita toinen toiselleen.
Sosiaali- tai terveydenhuollon laatuun tai siihen liittyvään kohteluunsa tyytymätön asiakas voi tehdä muistutuksen johtavalle sosiaali- tai terveydenhuollon viranhaltijalle. Jos asiakas ei sairauden, henkisen toimintakyvyn vajavuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi kykene itse tekemään muistutusta tai jos hän on kuollut, muistutuksen voi tehdä hänen laillinen edustajansa, omainen tai muu läheinen. Tarvittaessa muistutuksen tekemisessä auttaa potilasasiamies/sosiaaliasiamies (vuoden 2024 alusta sosiaali- ja potilasvastaava), joiden tehtäviin kuuluu avustaminen muistutuksen tekemisessä. Viranhaltijan tulee vastata muistutukseen kirjallisesti kohtuullisessa ajassa, jona pidetään neljää viikkoa.
Annettuun vastaukseen ei voida hakea muutosta, mutta samasta asiasta voi tehdä kirjallisen kantelun sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviralle tai aluehallintovirastolle. Valvontaviranomainen voi siirtää sille tehdyn kantelun käsiteltäväksi ensin muistutuksena. Tarkoituksena on, että asiat käsiteltäisiin ensin siinä toimintayksikössä, johon asiakkaan tai potilaan moite on kohdistunut. Kanteluasioiden käsittelyraja on kaksi vuotta.
Hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuoltoa valvoo aluehallintovirasto- Ulkoinen linkki, joka käsittelee muun muassa sosiaali- ja perhepalveluihin ja potilaiden hoitoon liittyviä kanteluita. Kantelussa tulee selvittää mitä toimenpidettä, menettelyä tai päätöstä kantelija pitää virheellisenä tai epäasianmukaisena.
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira- Ulkoinen linkki vastaa terveydenhuollon ammattihenkilöiden ja organisaatioiden valvonnasta sekä terveydenhuollon kantelujen valvonnasta silloin, kun kysymyksessä on tapaus, joissa epäillään hoitovirheen johtaneen potilaan kuolemaan tai vaikeaan pysyvään vammautumiseen. Sosiaalihuollon kantelut Valvira ratkaisee tapauksissa, joissa kyse on valtakunnallisesti ja periaatteellisesti tärkeästä asiasta.
Valittaminen
Vammaispalvelulain mukaisesta päätöksestä valittaminen
(Vammaispalvelulaki, hallintolaki, hallintolainkäyttölaki)
Viranhaltijan vammaispalvelupäätöksestä voi tehdä oikaisuvaatimuksen hyvinvointialueen sosiaalihuollosta vastaavalle monijäseniselle toimielimelle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta. Lautakunnan päätökseen tyytymätön voi edelleen valittaa toimivaltaiseen hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Hallinto-oikeuden päätöksistä valittaminen korkeimpaan hallinto-oikeuteen on mahdollista vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Luvan myöntämisen edellytyksenä on joko valituksen erittäin suuri merkitys valittajalle tai oikeuskäytännön yhtäläisyydelle tai asia on tärkeä lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa.
Sosiaalihuoltolain mukaisesta päätöksestä valittaminen
(Sosiaalihuoltolaki, hallintolaki, hallintolainkäyttölaki)
Sosiaalihuoltolain mukaisesta päätöksestä voi tehdä oikaisuvaatimuksen hyvinvointialueen sosiaalihuollosta vastaavalle monijäseniselle toimielimelle 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaamisesta. Lautakunnan päätökseen tyytymätön voi edelleen valittaa hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Sosiaalihuoltoa koskevista palveluista voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen valitusluvan kautta. Valitusluvan myöntämisen edellytyksenä on joko valituksen erittäin suuri merkitys valittajalle tai oikeuskäytännön yhtäläisyydelle tai asia on tärkeä lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa.
Asiakasmaksuista valittaminen
(Laki ja asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista, sosiaalihuoltolaki, hallintolainkäyttölaki)
Hyvinvointialueen terveys- ja sosiaalipalveluista voidaan periä maksu, jollei laissa toisin säädetä. Maksu voidaan periä henkilön maksukyvyn mukaan ja palvelusta perittävä maksu saa olla enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen. Osa palveluista ja tukitoimista on säädetty lailla maksuttomaksi. Maksusta tulee tehdä päätös, joka sisältää muutoksenhakuohjeen. Maksuvelvollinen voi tehdä sosiaalipalveluista perittävästä maksusta oikaisuvaatimuksen kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle 30 päivän kuluessa maksupäätöksen tiedoksisaannista. Tästä päätöksestä on mahdollista valittaa edelleen hallinto-oikeuteen 30 päivässä päätöksen tiedoksisaannista. Korkeimpaan hallinto-oikeuteen tarvitaan muutoksenhakulupa.
Asiakasmaksulain 11 §- Ulkoinen linkki sisältää säännökset maksujen alentamisesta ja perimättä jättämisestä. Määrätty maksu voidaan jättää perimättä tai alentaa myös takautuvasti. Maksuvelvollisen tulee kuitenkin olla aktiivinen ja tuoda oma-aloitteisesti esiin perusteet maksun poistamiselle tai alentamiselle. Viranomaisen neuvonta- ja palveluvelvollisuus koskee myös menettelytapoja liittyen maksun määräytymiseen tai alentamiseen.
Valittaminen terveydenhuollossa, potilasvahingot ja hallintoriita
(Laki potilaan asemasta ja oikeuksista, hallintolainkäyttölaki, potilasvahinkolaki)
Potilasasiamieheltä saa neuvoja ja apua potilaan asemaan ja oikeuksiin sekä vahingonkorvauksiin liittyvissä kysymyksissä. Terveydenhuollossa varsinaisista hoitopäätöksistä ei ole muutoksenhakuoikeutta. Jos on tyytymätön kuntoutuksen palvelujen tai apuvälineiden tarpeen arvioon ja hankintaan liittyviin päätöksiin (esim. opaskoira), tulee ensisijaisesti ottaa yhteyttä päätöksentekijään tai hänen esimieheensä. Mikäli asia ei ratkea yhteydenoton perusteella, asiasta voi tehdä
- muistutuksen terveydenhuollon toimintayksikön vastaavalle johtajalle eli sairaanhoitopiirissä johtajalääkärille ja terveyskeskuksissa ylilääkärille
- kantelun aluehallintovirastoon tai
- voi viedä hallintoriitana hallinto-oikeuden ratkaistavaksi.
Hallintoriita koskee erimielisyyttä julkisoikeudelliseen maksuvelvollisuuteen liittyen ja tulee vireille hakemuksella, joka toimitetaan hallinto-oikeudelle. Hallinto-oikeuden päätöksestä voi valittaa edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Hallintoriitamenettelyssä ei voida käsitellä sellaista asiaa, joka on käsitelty tai voidaan käsitellä normaalissa muutoksenhakumenettelyssä.
Potilasvahingosta on kyse silloin, kun terveydenhoidossa on sattunut henkilövahinko eli sairaus, vamma tai muu objektiivisesti todettavissa oleva terveydentilan heikentyminen tai kuolema. Suomessa sattuneiden potilasvahinkojen korvaamisesta huolehtii Potilasvakuutuskeskus- Ulkoinen linkki p. 040 450 4590. Potilasvakuutus korvaa tutkimuksissa ja hoidoissa syntyneitä haittoja ja menetyksiä potilasvahinkolain mukaan. Potilaan kannattaa keskustella ilmoituksen tarpeesta hoitavan lääkärin, hoitohenkilökunnan tai potilasasiamiehen kanssa.
Potilasvakuutuskeskuksen korvauspäätökseen tyytymätön voi pyytää ratkaisusuosituksen potilasvahinkolautakunnalta tai saattaa asiansa tuomioistuimeen. Lisätietoja liikenne ja potilasvahinkolautakunnasta- Ulkoinen linkki p. 010 198 200.
Kelan päätöksestä valittaminen
Kelan päätöksiin haetaan muutosta sähköisesti verkossa Kelan sivuilla tai kirjallisesti, jolloin valitus toimitetaan mihin tahansa Kelan toimipisteeseen. Kelan sivuilta löytyy lomakepohja valitukselle. Valitusaika on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Muutoksenhakijalla on oikeus saada tietoa Kelalta asian käsittelyyn vaikuttaneista asiakirjoista. Kela tutkii, voidaanko päätös oikaista. Jos kaikki valittajan vaatimukset hyväksytään, valitus raukeaa ja Kela antaa oikaisusta päätöksen. Jollei päätöstä oikaista, valitus siirretään lausuntoineen muutoksenhakuelimelle (useimmissa asioissa sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta). Lautakunnan päätöksestä voi valittaa 30 päivän kuluessa vakuutusoikeuteen.
Toimeentulotukea koskevaan Kelan päätökseen voi hakea oikaisua 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Oikaisuvaatimuksen voi tehdä verkossa tai kirjallisesti käyttämällä Kelan muutoksenhakupohjaa. Kirjallinen oikaisuvaatimus toimitetaan postitse Kelan oikaisuvaatimuskeskukselle (osoite PL 10, 00056 Kela). Oikaisuvaatimuksen voi jättää myös mihin tahansa Kelan palvelupisteeseen. Kelan oikaisuvaatimuskeskuksen päätöksestä on mahdollista valittaa toimivaltaiselle hallinto-oikeudelle valitusosoituksen mukaisesti kirjallisesti. Hallinto-oikeuden päätöksestä valittaminen edellyttää valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta (paitsi toimeentulotuen takaisinperintää koskevissa asioissa).
Ohjeita muutoksenhakuun Kelan verkkosivuilta- Ulkoinen linkki.
Valittaminen työeläkelaitoksen päätöksestä
(Hallintolainkäyttölaki, kunnallinen eläkelaki, laki työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta, työeläkelait, vakuutusoikeuslaki, valtion eläkelaki)
Kaikissa yksityisten ja julkisten alojen työeläketurvaa eli eläke- ja ammatillisen kuntoutuksen päätöksiä koskevissa asioissa ensimmäinen muutoksenhakuaste on työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunta. Muutoksenhakukirjelmä on toimitettava eläkelaitokseen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Valitukseen liitetään mukaan jäljennös päätöksestä josta valitetaan ja selvitykset joihin vedotaan. Lisäselvityksiä voi toimittaa myöhemmin.
Jos eläkelaitos ei katso voivansa muuttaa päätöstä, asia siirtyy työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnan tutkittavaksi. Eläkelaitos toimittaa asiassa aikaisemmin kertyneet selvitykset lautakunnalle. Lautakunnan päätöksiin haetaan muutosta vakuutusoikeudelta, joka on ylin oikeusaste.
Työeläkelakien nojalla annettuun päätökseen voi hakea muutosta valittamalla siten kuin työeläkelaeissa (TyEL, YEL) ja hallintolainkäyttölaissa säädetään. Lisätietoja Työeläkeasioiden muutoksenhakulautakunnasta- Ulkoinen linkki ja Vakuutusoikeus.fi- Ulkoinen linkki-sivustolta.
Työeläkelaitoksen päätöksiä koskevissa asioissa ja oikaisuvaatimuksissa avustavat Näkövammaisten liiton työelämäpalvelujen asiantuntijat, oikeuksienvalvonnan asiantuntijat ja tarvittaessa oikeuksienvalvontalakimies.
Tapaturma- ja liikennevakuutusyhtiöiden päätöksestä valittaminen
(Hallintolainkäyttölaki, lait tapaturmavakuutuslain ja liikennevakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta, tapaturmavakuutuslaki, vakuutusoikeuslaki)
Vakuutusyhtiön lakisääteistä tapaturmavakuutusta koskevasta päätöksestä (esim. työtapaturmaa tai ammattitautia koskevassa asiassa) valitetaan tapaturma-asioiden muutoksenhakulautakuntaan 30 päivässä päätöksen tiedoksisaannista. Valituskirjelmä toimitetaan sille vakuutuslaitokselle, jonka päätökseen muutosta haetaan. Lautakunnan päätöksistä on jatkovalitusoikeus vakuutusoikeuteen (30 päivää päätöksen tiedoksisaamisesta).
Vakuutusyhtiön päätökseen liikennevahingon korvausasiassa voi pyytää lausuntoa liikennevahinkolautakunnalta, joka antaa asiassa ratkaisusuosituksen. Lausuntopyyntö lautakunnalle on tehtävä vuoden kuluessa korvauspäätöksestä. Vaihtoehtoisesti vakuutusyhtiötä vastaan voi nostaa kanteen yleisessä tuomioistuimessa.
Liikennevakuutuslain kuntoutusta koskevissa asioissa muutosta haetaan valittamalla suoraan vakuutusoikeuteen 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.