Pikaopas kuljetuspalveluihin 2024
Tässä tiedotteessa kerrotaan mm. sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain mukaisista kuljetuspalveluista sekä Kelan korvaamista kuljetuksista ja missä tilanteissa niitä voi käyttää.
Sosiaalihuoltolain mukainen kuljetuspalvelu
Sosiaalihuoltolain mukainen liikkumisentuki on harkinnanvarainen ja määrärahasidonnainen sosiaalipalvelu, jota myönnetään palvelutarpeen arvioinnin perusteella.
Sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua järjestetään henkilölle, joka ei kykene itsenäisesti käyttämään julkisia liikennevälineitä sairauden, vamman tai muun vastaavan toimintakykyä alentavan syyn takia, ja joka tarvitsee palvelua asioimiseen tai muun jokapäiväiseen elämään kuuluvan tarpeen vuoksi. Sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua ei järjestetä henkilöille, joka on oikeutettu kuljetuksiin muun lain nojalla. Sosiaalihuoltolain mukaiset kuljetuspalvelut eivät kuitenkaan saa korvata vaikeavammaisen oikeutta vammaispalvelulain mukaisiin matkoihin.
Matkoista peritään maksu, joka saa olla korkeintaan julkisen liikenteen maksua vastaava maksu. Sosiaalihuoltolain mukaista kuljetuspalvelua haetaan hyvinvointialueen sosiaalipalveluista.
Vammaispalvelulain mukainen kuljetuspalvelu
Vammaispalvelulain kuljetuspalvelut on tarkoitettu vaikeavammaisille henkilöille. Vammaispalvelulain mukaista kuljetuspalvelua myönnetään silloin, kun ihminen ei vammasta tai sairaudesta johtuen pysty käyttämään julkista liikennettä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia. Kuljetuspalvelun perusteena ei voi olla julkisen liikenteen puuttuminen.
Matkoja myönnetään vähintään 18 yhdensuuntaista vapaa-ajan matkaa kuukaudessa asuin- ja lähikunnissa. Tämän lisäksi myönnetään välttämättömät työhön ja opiskelun liittyvät matkat. Jokapäiväiseen elämään kuuluviksi kuljetuksiksi katsotaan vaikeavammaisen henkilön asuinkunnan alueella tapahtuvat tai lähikuntiin ulottuvat kuljetukset. Kuljetuspalvelulla voi ajaa esimerkiksi asiointi-, harrastus- ja kyläilymatkoja. Lähikunnilla tarkoitetaan asuinkunnan maantieteellisiä rajakuntia, hyvinvointialueen rajoilla ei ole ratkaisevaa merkitystä. Terveydenhuoltomatkoihin, jotka Kela korvaa, ei saa käyttää vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluita.
Matkoista peritään maksu, joka saa olla korkeintaan julkisen liikenteen maksua vastaava maksu. Saattajan tarpeesta on ilmoitettava kuljetuspalvelua haettaessa. Saattajasta ei peritä erillistä maksua. Vaikeavammaisten kuljetuspalvelua haetaan hyvinvointialueen vammaispalveluista.
Kelan korvaamat matkat
Kela korvaa yksityiseen terveydenhuoltoon tehtyjä matkoja silloin, kun annettu hoito tai tutkimus oikeuttaa Kela-korvaukseen ja kun matkustaa julkiseen tai yksityiseen terveydenhuoltoon ja matkan syy on sairaus tai Kelan tai julkisen terveydenhuollon järjestämä kuntoutus.
Kela korvaa matkat lähimpään terveydenhuoltoon halvimman matkustustavan mukaan. Halvin matkustustapa on yleensä julkinen kulkuneuvo kuten linja-auto tai juna. Jos ei voi käyttää julkista liikennettä terveydentilan tai puutteellisten liikenneolosuhteiden vuoksi, voi saada korvausta esimerkiksi oman auton tai taksin käytöstä. Oman auton käytöstä korvataan 33 snt/km 25 € omavastuun ylittävältä osalta.
Kun käyttää Kela taksia terveydentilan tai vamman vuoksi, tarvitsee terveydenhuollon antaman todistuksen siitä, että on oikeus käyttää taksia. Todistus pyydetään hoitavalta taholta etukäteen.
Jokaisesta Kelan korvaamasta yhdensuuntaisesta matkasta maksetaan enintään 25 euron omavastuu. Yhteensä omavastuu (ns. matkakatto) on enintään 300 euroa vuodessa. Kun se ylittyy, loppuvuoden matkoista ei tarvitse maksaa omavastuuta.
Kelan korvaamat taksimatkat on aina tilattava Kelan omasta tilausnumerosta, sillä muuten Kela ei korvaa matkoja. Oman alueen taksikeskuksen numeron löydät Kelan sivuilta- Ulkoinen linkki
Palveluliikenne
Useimmissa kunnissa toimii ns. kutsuohjattua palveluliikennettä, joka on erityisesti suunniteltu ikääntyneiden ja erityisryhmien tarpeet huomioivaksi. Palveluliikenteessä matka usein varataan etukäteen ja se liikennöi tietyllä alueella tai reitillä tiettynä viikonpäivänä ja kellonaikana, ja se kerää kyytiin useita matkustajia. Liikenteestä käytettävät nimitykset vaihtelevat alueittain, mutta yleisimmin puhutaan palveluliikenteestä tai palvelulinjoista. Palveluliikenne voi soveltua myös näkövammaisille, joten kannattaa selvittää oman asuinkunnan palveluliikennetarjonta hyvinvointialueen palvelupisteistä tai sosiaalitoimesta.
Palveluliikenne ei saa korvata kokonaan vammaispalvelulain mukaisia kuljetuspalveluita siten, ettei kuljetuspalveluita myönnettäisi sillä perusteella, että alueella toimii palveluliikenne.
Lisätietoa
Lisätietoja näistä eri palveluista saa hyvinvointialueen sosiaalitoimesta, Kelasta, Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnan asiantuntijalta tai Näkövammaisen palveluoppaasta.
Lähteet:
Sivu päivitetty