Vaalien ja äänestämisen toteuttamisen yhdenvertaisuudesta
Näkövammaisten liiton mukaan nykyisessä kuljetuspalvelujärjestelmässä on haasteita erityisesti myönnettävien matkojen määrän osalta, mikä rajoittaa äänestämistä ja poliittiseen elämään osallistumista.
Voimassa olevan vammaispalveluasetuksen mukaan kuljetuspalveluja on järjestettävä siten, että henkilöllä on mahdollisuus suorittaa välttämättömien työhön ja opiskeluun liittyvien matkojen lisäksi vähintään kahdeksantoista yhdensuuntaista jokapäiväiseen elämään kuuluvaa matkaa kuukaudessa. Myös 1.1.2025 voimaan tulevan uuden vammaispalvelulain mukaan muun tavanomaisen elämän matkoihin on oikeus saada liikkumisen tukea vähintään 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa, ellei vammainen henkilö hae tätä pienempää määrää matkoja.
Liitto muistuttaa, että käytännössä lainsäädännön termistä "vähintään" on tullut termi "enintään". Monessa yhteydessä on todettu, että näkövammainen ihminen voi hakea lisämatkoja, mikäli hänellä on niihin perusteltu tarve. Tosiasia on, ettei näitä lisämatkoja myönnetä kovin usein. Tämä tieto on saatu muun muassa Näkövammaisten liitossa tehtävän asiakastyön kautta. Hyvinvointialueiden vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelujen soveltamisohjeissa on vaihtelevasti kirjauksia lisämatkoista. Soveltamisohjeissa on muun muassa todettu, että lisämatkoihin tulee olla painava syy tai niiden tarpeen tulee aiheutua vammasta tai sairaudesta.
Pahimmillaan 18 yhdensuuntaista matkaa kuukaudessa tarkoittaa, että näkövammainen ihminen voi käydä jossain 9 kertaa kuukaudessa. On hyvä miettiä, miten moni näkevä ihminen käy jossain 9 kertaa kuukaudessa. Kun äänestämässä käynti ottaa näistä matkoista 2 matkaa, jäljelle jää enää 16 matkaa.
Poliittiseen elämään osallistuminen tai eri vaaleissa ehdolla oleminen on vaikeaa, koska kuljetuspalvelujen matkamäärä on näin rajallinen. Lisäksi on vaikea osallistua yhdistystoimintaan, muuhun yhteiskunnalliseen toimintaan ja ylipäätään esimerkiksi harrastaa aktiivisesti, kun kuljetuspalvelumatkojen määrää on tarkkailtava koko ajan. Samoin on monesti valittava, mitä asioita tekee ja mihin osallistuu ja jäätävä pois toiminnasta tai tekemisistä, koska matkamäärä ei riitä eikä lisämatkoja saa. Käytännössä näkövammaisena on vaikea osallistua aktiivisesti poliittiseen elämään kunnan, alueen tai valtakunnan tasolla ja asettua ehdolle eri vaaleissa.
Kuntien ja hyvinvointialueiden johtosäännöissä, palkkiosäännöissä tai vastaavissa on kirjauksia vammaisten luottamushenkilöiden mahdollisuudesta käyttää taksia tai avustajaa kokouksiin osallistumiseen. Näitä kirjauksia ei kuitenkaan ole kaikilla kunnilla ja hyvinvointialueilla, jolloin vammainen luottamushenkilö joutuu käyttämään kokouksiin osallistumiseen omia kuljetuspalvelumatkoja. Tämä rajoittaa luottamushenkilönä osallistumista kunnan tai hyvinvointialueen päätöksentekoon.
Näkövammaisten liitto kannattaa ehdotusta, että äänestämiseen tulee olla käytettävissä kuljetuspalvelumatkat, jotka ovat lisämatkoja myönnettyihin 18 matkaan nähden. Näin äänestäminen ei vähennä käytettävissä olevia kuljetuspalvelumatkoja eikä näkövammaisen ihmisen tarvitse valita, käykö hän äänestämässä vai osallistuuko muuhun toimintaan tai käy esimerkiksi ruokakaupassa. Samoin Näkövammaisten liitto pitää välttämättömänä, että poliittiseen elämään osallistuminen turvataan ja kuljetuspalvelujen lisämatkoja myönnetään näkövammaisen ihmisen tarpeen ja elämäntilanteen mukaan. Kyse on yhdenvertaisesta mahdollisuudesta elää ja osallistua yhteiskuntaan samalla tavoin kuin näkevä samanikäinen ja samassa elämäntilanteessa oleva ihminen osallistuu.
Kuljetuspalvelujen soveltamisohjeissa on otettava huomioon poliittiseen elämään osallistuminen. Lisäksi soveltamisohjeissa on huomattava, että poliittinen elämä ei rajoitu vain omaan asuinkuntaan, vaan se voi olla alueellista tai valtakunnallista. Tällöin kuljetuspalvelumatkoja tulee voida käyttää joustavasti eri puolilla Suomea esimerkiksi siten, että Helsingissä asuva näkövammainen voi käyttää tarpeensa ja elämäntilanteensa niin edellyttäessä kuljetuspalvelumatkoja, vaikka Pudasjärvellä tai Etelä-Savossa.
YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus- Ulkoinen linkki on Suomessa voimassa lakina. Sopimuksen artikla 29 käsittelee osallistumista poliittiseen ja julkiseen elämään. Artiklassa todetaan seuraavaa:
”Sopimuspuolet takaavat vammaisille henkilöille poliittiset oikeudet ja mahdollisuuden nauttia niistä yhdenvertaisesti muiden kanssa sekä sitoutuvat:
a) varmistamaan, että vammaiset henkilöt voivat tehokkaasti ja täysimääräisesti osallistua poliittiseen ja julkiseen elämään yhdenvertaisesti muiden kanssa suoraan tai vapaasti valittujen edustajien kautta, myös siten, että heillä on oikeus ja mahdollisuus äänestää ja tulla valituiksi, muun muassa:
i) varmistamalla, että äänestysmenettelyt, -järjestelyt ja -aineistot ovat asianmukaisia, saavutettavia sekä helppotajuisia ja -käyttöisiä;
ii) suojelemalla vammaisten henkilöiden oikeutta äänestää salaisella lippuäänestyksellä vaaleissa ja kansanäänestyksissä ilman uhkailua, asettua ehdolle vaaleissa, hoitaa tehtäväänsä tehokkaasti ja suorittaa kaikkia julkisia tehtäviä kaikilla hallinnon tasoilla sekä helpottamalla tarvittaessa apuvälineteknologian ja uuden teknologian käyttöä;
iii) takaamalla vammaisten äänestäjien vapaan tahdonilmaisun ja sallimalla tätä varten tarvittaessa heidän pyynnöstään heidän valitsemansa henkilön avustaa heitä äänestyksessä;
b) edistämään aktiivisesti ympäristöä, jossa vammaiset henkilöt voivat tehokkaasti ja täysimääräisesti osallistua julkisten asioiden hoitoon ilman syrjintää ja yhdenvertaisesti muiden kanssa, sekä kannustamaan heidän osallistumistaan julkisiin asioihin, kuten:
i) osallistuminen maan julkisen ja poliittisen elämän parissa toimivien kansalaisjärjestöjen ja yhdistysten toimintaan sekä poliittisten puolueiden toimintaan ja hallintoon;
ii) vammaisia henkilöitä kansainvälisellä, kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla edustavien vammaisjärjestöjen perustaminen ja niihin liittyminen.”
Vaalikoneiden saavutettavuus
Näkövammaisten liitto kiinnittää työryhmän huomiota eri vaalikoneiden saavutettavuuteen eli siihen, miten ne toimivat näkövammaisten käyttämien apuvälineiden (esimerkiksi ruudunlukuohjelma) kanssa. Vaalikoneiden saavutettavuus on varmistettava sekä ehdokkaan että äänestäjän näkökulmasta.
Opaskoiran pääsy vaalihuoneistoon turvattava
Mikäli näkövammaisella äänestäjällä on käytössään opaskoira, kyse on lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnetystä apuvälineestä. Opaskoiran pääsy vaalihuoneistoon on taattava. Tämä seikka tulee ottaa esille vaalivirkailijoita koulutettaessa tai heille materiaalipakettia tuotettaessa. Samoin asia on tuotava esiin eri puolueille, sillä vaalivirkailijoita rekrytoidaan muun muassa puolueiden kautta.
Näkövammainen äänestäjänä
Vaalivirkailijoiden tulee kohdata näkövammainen äänestäjä kuten kuka tahansa äänestäjä. Kun näkövammainen tulee äänestämään, vaalivirkailijoiden tulee puhua suoraan hänelle – ei mahdollisesti mukana olevalle seuralaiselle. Mikäli vaalivirkailija toimii vaaliavustajana äänestystilanteessa, on huomiota kiinnitettävä vaalisalaisuuden säilymiseen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi riittävän hiljaista äänenkäyttöä äänestystilanteessa.
Vaalihuoneistojen esteettömyys näkövammaisen näkökulmasta
Vaalihuoneistoissa tulee olla hyvä ja häikäisemätön valaistus. Samoin opasteiden äänestyspaikalle tulee olla selkeitä ja hyvin erottuvia. Tämä koskee sekä ennakkoäänestyspaikkoja että vaalipäivän äänestyspaikkoja. Mikäli äänestyspaikassa on useamman äänestysalueen äänestyspaikka, on opasteiden oltava selkeitä, jotta oman äänestysalueen äänestyspaikka on helposti löydettävissä.
Ehdokasluettelot
Äänestyspaikalla tulee olla saatavilla ehdokasluettelo isokirjoituksella. Tällöin heikkonäköinen äänestäjä voi katsoa ehdokasluetteloa itsenäisesti. Äänestyskopin seinässä pienellä fonttikoolla oleva ehdokasluettelo on näkövammaiselle mahdoton luettava. Lisäksi ehdokasluettelo on oltava saatavilla pistekirjoituksella sitä tarvitsevalle. Tässä oikeusministeriö ja Näkövammaisten liitto ovat tehneet yhteistyötä.
Kahdet vaalit samanaikaisesti
Esimerkiksi keväällä 2025 ovat samanaikaisesti kahdet vaalit: kuntavaalit kaikkialla Suomessa ja aluevaalit kaikkialla muualla paitsi Helsingissä. Näkövammaisen äänestäjän kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että näiden eri vaalien äänestysliput ovat erotettavissa toisistaan. Ne tulee voida erottaa toisistaan myös muulla tavoin kuin värillä tai paperin laadulla. Äänestyslippujen tulee olla esimerkiksi eri kokoisia, eri muotoisia tai niissä tulee olla jokin muu selkeästi erottava seikka.
Sapluuna itsenäisen äänestämisen tueksi
Näkövammaisen itsenäisen äänestämisen tueksi Näkövammaisten liitto ehdottaa jonkinlaisen sapluunan kehittämistä. Tällä sapluunalla näkövammainen äänestäjä voisi varmistaa, että numeromerkintä tulee äänestyslipussa oikeaan kohtaan.
Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu
Vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelujen ohella poliittiseen elämään osallistumisessa on oleellista vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu ja sen riittävä tuntimäärä. Vammaispalvelulain mukaan vammaisella ihmisellä on oikeus saada henkilökohtaista apua päivittäisissä toimissa, työssä ja opiskelussa sen verran kuin hän välttämättä tarvitsee. Lisäksi vammaisella ihmisellä on oikeus saada henkilökohtaista apua vuorovaikutuksessa, vapaa-ajan toiminnassa ja yhteiskunnallisessa osallistumisessa yhteensä vähintään 30 tuntia kuukaudessa, jollei tätä pienempi tuntimäärä riitä turvaamaan ihmisen välttämätöntä avuntarvetta. Kun henkilökohtaista apua haetaan ja myönnetään, on otettava huomioon näkövammaisen ihmisen todellinen yksilöllinen tarve ja elämäntilanne. Mikäli näkövammainen osallistuu poliittiseen elämään, se on oltava yksi asia, joka otetaan huomioon henkilökohtaisen avun tarpeessa.
Valtuustosalien ja valtuustotyöskentelyn esteettömyys näkövammaisten näkökulmasta
Pääministeri Orpon hallitusohjelmakirjauksessa mainittiin myös valtuustosalit ja niiden esteettömyys. Näkövammaisten näkökulmasta oleellista on jo yllä mainittu hyvä ja häikäisemätön valaistus. Lisäksi valtuustojen (ja muiden kunnallisten, alueellisten ja valtakunnallisten luottamuselinten) käyttämien kokousjärjestelmien ja kokousmateriaalien tulee olla saavutettavia. Näkövammaisen on voitava käyttää niitä itsenäisesti ja tarvittaessa apuvälineiden, kuten ruudunlukuohjelma, avulla. Myös kokouksissa äänestämiseen käytettävien laitteiden tulee olla saavutettavia.
Lisätietoja:
järjestöjohtaja Sari Kokko, sari.kokko@nakovammaistenliitto.fi
järjestöpäällikkö Markku Möttönen, markku.mottonen@nakovammaistenliitto.fi
Sivu päivitetty