Uusin silmin – Opas­koi­rat tutuiksi, kan­sain­vä­li­nen opas­koi­ra­päi­vä 24.4.

Näkövammainen saa Suomen lakien mukaan liikkua opaskoiransa kanssa kaikissa julkisissa paikoissa ja kulkuvälineissä. Ruokailun päätteeksi ravintolapöydän tai teatterin katsomosta voi ilmestyä useampi opaskoira ilman, että kukaan olisi huomannut aiemmin yhtään koiraa. Opaskoira etsii käskystä erilaisia kohteita kuten suojatiet, tiskit, vapaan istumapaikan, ovet, portaat, liukuportaat ja hissit.

Valjaat ovat opaskoiran työasu ja tarkoittaa koiralle, että se on töissä. Niissä on aisa, josta näkövammainen pitää kiinni. Aisan kautta välittyy informaatiota ja tuntuma koiran opastustyöstä. Pitkäkestoisissa paikallaanolossa kuten kokouksissa tai matkustettaessa opaskoira on ilman valjaita. Myös tarpeilleen se lasketaan ilman valjaita hihnassa tai vapaana.

Työtään tekevä opaskoira on ihailujen kohde ja kerää katseita. Opaskoirien kuten muidenkin koirien kohdalla pätee vanha hyvä sääntö: kysy aina ensin lupaa koiran lähestymiseen ja silittelyyn. Näkövammaista voi puhutella sopivassa tilanteessa, mutta jätä opaskoira huomiotta sen työrauhan ja turvallisen liikkumisen takaamiseksi. 

Kohdatessasi opaskoirakon auttaa paljon, jos vastaan tullessasi ohitat koirakon näkövammaisen puolelta ja koira saa keskittyä opastustyöhönsä. Ohitustilanteita auttaa myös, että kerrot mukanasi olevasta koirasta, etenkin koirien reagoidessa jollain tavoin toisiinsa. Tällöin olisi hyvä, että siirtäisit koirasi toiselle puolellesi, että koirasi ja opaskoiran väliin jää riittävästi tilaa.

Lenkeillä on mukavaa rupatella muiden liikkujien kanssa, joten tule rohkeasti juttelemaan opaskoirankäyttäjän kanssa! Kysy vaikka opaskoirasta, sen työstä ja merkityksestä näkövammaisen arkeen.

 Lisätietoja

Susanna Kovasin, puheenjohtaja, Opaskoirayhdistys ry, p. 050 432 8431, info@opaskoirayhdistys.fi