Nä­kö­vam­mai­set ihmiset on huo­mioi­ta­va väes­tön­suo­je­lus­sa

Väestönsuojelu ja varautuminen

Hallitusohjelman kirjauksen mukaan väestönsuojelua vahvistetaan muun muassa uudistamalla väestönsuojeluun varautumista koskeva sääntely ja kehittämällä väestönsuojelutyön organisointia.

Väestönsuojelun uudistamisessa on otettava mukaan vammaisten ihmisten ja vammaisjärjestöjen näkökulma osallistamalla vammaisjärjestöt YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen velvoitteiden (artikla 4 kohta 3) mukaisesti. Osallistamisen tulee olla laaja-alaista, jotta eri tavoin vammaiset ihmiset ja eri vammaisjärjestöt tulevat tosiasiassa kuunnelluiksi. Näkövammaisten liitto on mielellään mukana omalla näkövammaisuuteen liittyvällä asiantuntemuksellaan.

Näkövammaisten kannalta on oleellista, että tieto lähimmästä väestönsuojasta on saatavilla saavutettavassa muodossa. Lisäksi oleellista on, millä tavoin näkövammaiset ja kuulonäkövammaiset pystyvät hakeutumaan väestönsuojiin mahdollisessa kriisitilanteessa. Käytännössä on tiedettävä kulkureitti väestönsuojaan ja osattava kulkea se omatoimisesti tai saatava kanssaihmisten apua väestönsuojan löytämisessä. 

Jos hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti väestönsuojakapasiteettia parannetaan alueilla, joilla ei ole riittävästi suojapaikkoja, on väestönsuojien rakentamisen lähtökohtana oltava esteettömyys ja niistä tiedottamisen lähtökohtana saavutettava viestintä. Näkövammaisten ja kuulonäkövammaisten näkökulmasta väestönsuojien esteettömyys tarkoittaa muun muassa riittävää ja häikäisemätöntä valaistusta ja väestönsuojaa, jossa on helppo liikkua esimerkiksi valkoisen kepin kanssa. Esteettömyys tästä näkökulmasta tulee sisällyttää myös mahdollisiin väestönsuojien korjauksiin.

Saavutettava viestintä

Näkövammaisten ja kuulonäkövammaisten tiedonsaanti muun muassa väestönsuojista, varautumisesta, pelastustoimesta, hätäkeskuslaitoksesta ja muusta sisäministeriön hallinnonalan toiminnasta tulee varmistaa. Viestinnän tulee olla monikanavaista ja digitaalisten palvelujen saavutettavia. Digitaalisten asiointikanavien tulee olla saavutettavia ja digitaalisen asioinnin rinnalla on oltava vaihtoehtoinen asiointitapa. Näkövammaisten liitto tekee mielellään yhteistyötä saavutettavuuden ja monikanavaisuuden parantamiseksi. 

Vaaratiedotejärjestelmän uudistaminen

Television vaaratiedotteet eivät ole näkövammaisille saavutettavia. Käytännössä television vaaratiedote on näkövammaiselle pelkkä piippaava ääni, sillä ruudulle tuleva teksti ei ole saatavissa puhuttuna. Kun vaaratiedotejärjestelmää uudistetaan, television vaaratiedotteet on saatava saavutettaviksi myös näkövammaisille. 

Viime ajoilta esimerkkinä television vaaratiedotteiden saavuttamattomuudesta näkövammaisille on itäiseen Espooseen, Kauniaisiin ja Vantaan Linnaisiin 19. helmikuuta annettu tiedote juomaveden keittämisestä. Vaaratiedote tuli televisiossa Ylen iltauutisten (klo 20.30) aikaan. Näkövammaisille tiedote oli pelkkä äänimerkki ilman sisältöä. 

Pelastuslain uudistaminen

Pelastuslain uudistamisen ensimmäisessä vaiheessa on tehty hyviä uudistuksia. Yksi niistä on palovaroittimien vastuun siirtyminen asukkaalta rakennuksen omistajalle. Kun pelastuslain uudistamista jatketaan, Näkövammaisten liitto on mielellään mukana työssä.

Näkövammaiset ihmiset myös toimijoiksi

Esitämme keskustelua siitä, millä tavoin näkövammaiset ihmiset voisivat osallistua sektorin työhön omalla panoksellaan siten, että he olisivat myös osallisia eivätkä pelkästään toiminnan kohteita. Näkövammaisten piirissä on kiinnostusta esimerkiksi maanpuolustukseen, varautumiseen ja maanpuolustuskursseihin, mutta käytännössä niihin osallistuminen näyttäytyy hankalana. Lisäksi näkövammaiset nähdään pääasiassa toiminnan kohteina eikä ajatella, että he osallistuisivat aktiivisina toimijoina.

Lisätietoja:

Sari Kokko, järjestöjohtaja

Markku Möttönen,  järjestöpäällikkö                    

Juha Sylberg, esteettömyysasiantuntija