Ma­joi­tus­liik­kei­den opas­koi­ran käyt­tä­jäl­tä vaatima lem­mik­ki­mak­su lain­vas­tais­ta syrjintää vam­mai­suu­den pe­rus­teel­la

Majoittajat ovat perustelleet asiaa muun muassa ylimääräisillä siivouskuluilla tai tasa-arvoisella kohtelulla muihin lemmikinomistajiin nähden.

Opaskoiraa käyttävän tilanne ei ole lautakunnan mielestä vertailukelpoinen lemmikkieläimen kanssa majoittuvaan. Opaskoira on käyttäjälleen välttämätön lääkinnällisen kuntoutuksen apuväline, jota hän tarvitsee liikkumiseensa. Näin lisämaksun periminen on vain näennäisesti yhdenvertainen käytäntö, joka merkitsee opaskoiran kanssa majoittuvan vammaisen henkilön välillistä syrjintää.

Mahdollisten lisämaksujen perimisen tulee perustua todellisiin aiheutuneisiin lisäkuluihin poikkeuksellisissa tilanteissa, esimerkiksi silloin, jos opaskoira on aiheuttanut vahinkoa omaisuudelle pureskelemalla huonekaluja rikki. Tällöin majoitusliikkeellä on luonnollisesti oikeus vaatia korvaus omaisuudelleen aiheutuneesta vahingosta.

Lautakunta perusti lausuntonsa pääosin yhdenvertaisuuslakiin, perustuslain syrjintäkieltosäännöksiin ja YK:n vammaissopimukseen.

Lisätietoja:

Oikeuksienvalvonnan asiantuntija Tapio Tiilikainen, Näkövammaisten liitto, p. 050 596 5012, tapio.tiilikainen@nakovammaistenliitto.fi