Liitto kommentoi YK:n vam­mais­so­pi­muk­sen kan­sal­lis­ta toi­min­taoh­jel­maa 

Yleisesti liitto katsoo, että toimintaohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden on oltava konkreettisia, ja niillä tulee vastata CRPD-komitean Suomelle esittämiin List of issues – kysymyksiin sekä CRC-komitean vammaisia lapsia koskeviin suosituksiin. Helsingin yliopiston tutkimuksen tulokset vammaisten henkilöiden ihmisoikeuksien toteutumisen sattumanvaraisuudesta on otettava vakavasti ja tilanne on korjattava. 

Luku 4.1. Vammaisvaikutusten arviointia ja vammaisjärjestöjen kuulemista on parannettava edelleen kaikilla hallinnonaloilla.  Vammaisneuvostojen riittävät ja lainmukaiset toimintaedellytykset ja vaikuttamismahdollisuudet on turvattava. Puutteet vammaisten henkilöiden kuulemisessa ja osallisuudessa omia palveluitaan koskevaan palveluprosessiin ja päätöksentekoon on korjattava. 

Luku 4.2. Yhdenvertaisuus on ymmärrettävä oikein, se ei tarkoita kaikille samaa määrä samaa palvelua. Palveluiden yhdenmukaistaminen hyvinvointialueilla vaarantaa yksilöllisiin tarpeisiin vastaavat, yhdenvertaiset palvelut. Vammaissopimusta, yhdenvertaisuuslakia ja hallintolain ja sosiaalihuollon yleislakien menettelysäännöksiä (mm. käsittelyajat, kuuleminen, velvollisuus tehdä ja perustella päätös, oikeus kohtuullisiin mukautuksiin) ei aina noudateta hallintomenettelyssä, mikä johtaa pitkiin oikaisuvaatimus- ja valitusprosesseihin, ja siten viivyttää tai jopa estää vammaisen henkilön oikeuksien toteutumista. 

Luku 4.3. Tiedonkeruuta ja seurantaa on lisättävä ja sen on oltava vaikuttavaa. Erityisesti uuden vammaispalvelulain voimaantullessa on seurattava vammaisten henkilöiden oikeuksien ja palveluiden toteutumista ja tarvittaessa on nopeasti sekä korjattava säännöksiä että tehostettava lain toimeenpanon ohjausta. Osana toimeenpanon ohjausta on arvioitava soveltamisohjeiden lainmukaisuus.

Luku 4.4. Kaikkien digitaalisten palveluiden saavutettavuutta tulee edistää, ulottaa saavutettavuussääntely koskemaan työpaikkojen järjestelmiä ja varmistaa oppimateriaalien ja oppimisympäristöjen saavutettavuus (4.8). Yhdenvertaisuuslaissa tulee esteettömyyden ja saavutettavuuden laiminlyönti määritellä syrjinnäksi. Hallitusohjelmaan kirjatut hissi- ja esteettömyysavustusten leikkaukset tulee perua ja vaaratiedotusjärjestelmää uudistettaessa parantaa television vaaratiedotteiden saavutettavuutta (4.5.2). Esteettömyystyöryhmän ehdotukset on toteutettava, ja vammaisjärjestöjä on aidosti kuultava yleisten alueiden rakentamista ja kunnossapitoa koskevan lainsäädännön uudistamisessa. 

Luku 4.6. Henkilökohtainen budjetointi tulee ottaa käyttään palveluiden järjestämistapana.

Luku 4.7. Vammaisen henkilön kuljetuspalvelut tulee järjestää vammaispalvelulain mukaisesti, yksilölliset tarpeet ja elämäntilanne huomioon ottaen. Kuljetuspalveluohjeet ja matkakeskusten toiminta eivät saa rajoittaa yhdenvertaista osallisuutta ja osallistumista yhteiskuntaan. Hallitusohjelmaan kirjatut vakiotaksin käyttömahdollisuuden edistäminen ja taksien saatavuutta ja taksiliikenteen valvontaa edistävä lainsääntöhanke tulee toteuttaa. Sairausvakuutuslakia tulee muuttaa siten, että myös Kelakuljetusta tarvitsevan vammaisen henkilön oikeus valita hoitopaikkansa toteutuu yhdenvertaisesti.

Luku 4.10. Vammaisten henkilöiden työllisyyden edistäminen edellyttää sosiaaliturvan ja työn yhdistämistä tukevan lineaarisen mallin käyttöönottoa. Työolosuhteiden järjestelytukea tulee kehittää ja tehdä tunnetummaksi. Työelämää koskevat muutokset eivät saa lisätä vammaisten henkilöiden työllistymisen rakenteellisia esteitä eivätkä toimia yhdenvertaisuuslain vastaisesti (mm. palkkatukiajan jatkamisedellytysten muutokset). Vammaisjärjestöjen tulee voida vaikuttaa ja osallistua työllisyysalueiden, työllisyyttä edistävien monialaisten palveluiden ja sote-keskusten työkyvyn tuen palvelujen rakentamiseen ja juurruttamiseen. 

Luku 4.11. Sosiaaliturvaleikkausten puutteellisten vaikutusarviointien vuoksi niiden yhteisvaikutukset osuvat nyt myös vammaisiin ihmisiin vaarantaen vammaissopimuksen 28 artiklassa edellytetyn riittävän elintason ja sosiaaliturvan. 

Lisätietoja: 

järjestöjohtaja Sari Kokko 050 401 5802, sari.kokko@nakovammaistenliitto.fi

juristi (ON) Taina Kölhi 050 342 7699, taina.kolhi@nakovammaistenliitto.fi