Siirry pääsisältöön

Liiton luot­ta­mus­teh­tä­viin il­moit­tau­tu­nut ehdolle yhdeksän henkilöä

Näkövammaisten liiton luottamushenkilöt valitaan kevätvaltuuston kokouksessa 24.5.–25.5.

Kysyimme ehdokkailta:

1. Mitkä ovat Näkövammaisten liiton/näkövammaisyhteisön keskeisimmät tulevaisuuden haasteet?

2. Mitkä ovat omat vahvuutesi luottamustehtävässä, johon olet hakeutumassa?

Hallituksen puheenjohtajaehdokkaat:

Jari Pekola, 53, Vantaa, diplomi-insinööri

1. Keskeisimmät haasteemme ovat talous ja kovenevat asenteet, joihin vastaaminen edellyttää panostuksia oikeuksienvalvontaan, vaikuttamistyöhön ja alueellisiin oikeuksienvalvonnan asiantuntijoihin. Talouden haasteet vaikuttavat myös jäsenten sosiaaliturvaan. Digitalisaatio on haaste, mutta myös mahdollisuus. Tekoälyn käyttö lisääntyy. Palveluiden monikanavaisuus ja uusien teknologioiden saavutettavuus on varmistettava. 

2. Perehdyn asioihin taustoineen, jotta päätökseni perustuvat tietoon. Edellytän asioiden huolellista valmistelua. Johtaessa kuulen myös muiden näkemyksiä ja pyrin konsensukseen. Tiukassa paikassa olen valmis tekemään tiukkoja päätöksiä. Vahvuuteni on liiton toimijoiden tuntemus. Olen kuluneella hallituskaudella perehtynyt talouteen, Iiris-keskukseen, oikeuksienvalvontaan ja palveluihimme sekä niistä vastaaviin ihmisiin. Kunnioitus ja luottamus ovat rakentavan yhteistyön perusta.

Kari Vähänen, 72, Hämeenlinna, laskentatoimen merkonomi

1. Tulevaisuuden haaste on talouden, kun yhteiskunnan avustukset pienentyvät ja kustannukset nousevat. Lähiajan painopisteet ovat liiketoiminnan kehittämisessä ja organisaation toimivuudessa ja muuntautumiskyvyssä. Digitalisaatio on yksi haasteistamme. Toimintaamme on tarkasteltava kriittisesti, mutta muistettava näkövammainen ihminen tarpeineen. Sujuva yhteistyö organisaatioiden ja ihmisten välillä on tärkeää. 

2. Olen toiminut liiton puheenjohtajana viimeiset neljä vuotta ja koen työni olevan vielä kesken. Tarvitsemme yhteistyötä rakentaaksemme liitosta entistä vahvemman. Taloushallinnon ja järjestötoiminnan kokemukseni antavat vahvan selkänojan liiton johtamiseen. Olen toiminut liiton valtuuston varapuheenjohtajana neljä vuotta, hallituksen jäsenenä 2016–2020 ja puheenjohtajana 2020–2024, Tampereen seudun Näkövammaisten puheenjohtajana 7 vuotta, Annanpuran ja Sokevan hallitusten puheenjohtajana ja Kanta-Hämeen Näkövammaisten puheenjohtajana vuodesta 2010.

Olen toiminut työurallani taloushallinnon tehtävissä, viimeksi Rautaruukki Oyj:ssä Hämeenlinnassa talouspäällikkönä.

Hallituksen varapuheenjohtajaehdokas:

Juha Saariniemi, 60, Jyväskylä, yo-merkonomi, opintoja Jyväskylän yliopistossa

1. Rahankäytöstä eri toimintoihin tai painottamisesta maamme eri alueille täytyy käydä keskustelua valtuustossa ja antaa selkeät ohjeet hallitukselle. Näkövammaisten tukeminen elämän muutoskohdissa on tärkeää. Näön heikentyessä, sairauksien ja iän tuodessa vaikeuskertoimia arkipäivässä selviytymiseen tarvitaan kuntoutusta, apuvälineitä ja tietoa sosiaalipalveluista, unohtamatta näkövammaisena elämänpolkunsa aloittavia lapsia ja heidän perheitään.

2. Minulla on kokemusta alueyhdistyksestä, vammaisneuvostosta, esteettömyysasioista ja myös näkemystä liiton hallituksen toiminnasta kaksi kautta. Erityisen kiitollinen olen ensimmäisen kauden ahkerasta jaos- ja toimikuntatyöskentelystä, jossa joutui oppimaan paljon.

Valtuuston puheenjohtajaehdokkaat:

Lasse Jalonen, 75, Oulu, filosofian tohtori

1. Haasteitamme ovat pienenevät valtion avustukset, Iiriksen kustannukset, hyvinvointialueiden resurssit, liiton jäsenyhdistysten toimintaedellytysten turvaaminen, digitalisaation haasteet ja mahdollisuudet.   

2. Tunnen Näkövammaisten liiton asiat oltuani yhteensä 28 vuotta valtuustossa ja hallituksessa, muun muassa valtuuston puheenjohtajana ja liiton varapuheenjohtajana. Lisäksi toimin kunnan ja hyvinvointialueen vammaisneuvostoissa.  Laajahko vaikuttajaverkosto on kertynyt näissä tehtävissä.

Sari Loijas, 62, Nurmijärvi, yhteiskuntatieteiden lisensiaatti

1. Järjestörahoituksen jatkuvuus ja riittävä rahoitustaso ovat haasteitamme. Iiristalon ikääntyessä kasvavat korjauskustannukset. Eri elämäntilanteissa ja eriarvoistuvassa yhteiskunnassa ihmisten tarpeet eriytyvät, jolloin yhdessä tekemisen kulttuuri alkaa rapautua. Suuri osa näkövammaisista nuorista jää tai jättäytyy yhteisön ulkopuolelle, mikä on uhka sen elinvoimaisuudelle. Siksi yhdessä tekemisen vetovoimaisuutta on vahvistettava.

2. Olen toiminut 1980-luvulla Pohjois-Karjalan Näkövammaisten hallituksessa ja Näkövammaisten liiton valtuuston jäsenenä. 1998–2003 olin jäsen ja toinen ja ensimmäinen varapuheenjohtajana liiton hallituksessa ja 2016–20 puheenjohtaja. Lisäksi olen toiminut liiton jaoksissa, toimikunnissa ja työryhmissä. Minulla on kokemusta luottamushenkilötyöstä muissakin järjestöissä. Olen oppinut kantamaan vastuuta ja tekemään yhteistyötä. Vahvuuteni on isojen kokonaisuuksien hallinta.

Olen työskennellyt muun muassa näkövammaisten kuntoutusohjaajana, amanuenssina ja tutkijana yliopistolla ja Valtakunnallisen vammaisneuvoston pääsihteerinä. 

Näkövammaisten liiton hallitukseen ehdolle asettuvat: 

Anne Hirvasniemi, Rovaniemi

Jari Koskinen, Kuopio

Arto Kurvinen, Tampere

Pauli Viertonen, Pori