Vuo­si­ker­to­mus

1 Johdanto – Visionamme saavutettava ja syrjimätön Suomi

Olemme näkövammaistyötä tekevien yhdistysten yhteistyöjärjestö, jonka tehtävänä on toimia näkövammaisten ihmisten etu-, asiantuntija- ja palvelujärjestönä. Liittomme jäseniä ovat 14 alueyhdistystä ja yhdeksän valtakunnallista yhdistystä, joissa oli vuonna 2022 yhteensä noin 11 300 jäsentä, joista näkövammaisten alueyhdistyksissä on noin 8 800 jäsentä. Alueyhdistysten toiminnassa on noin 100 paikallisyhdistystä, alaosastoa ja kerhoa. Tehtävämme on toimia niin, että näkövammaisten oikeudet ja yhdenvertaisuus toteutuvat Suomessa.

Uusi strategiakausi astui voimaan vuoden alussa. Teemme työtä sen eteen, että Suomi on saavutettava ja syrjimätön. Jalkautimme strategiaamme järjestöpäivillä, valtuuston kokouksissa ja henkilöstötilaisuuksissa. Lisäksi otimme käyttöön strategian seuranta- ja arviointijärjestelmän. Strategian toimeenpanon vaiheita selvitettiin hallitukselle säännöllisesti. Liiton strategialla on kaksi alastrategiaa, jotka ovat varainhankinnan strategia ja palvelulinjan strategia, joka hyväksyttiin joulukuussa. Näiden toteuttamista jatketaan tehtyjen suunnitelmien mukaisesti.

Alkuvuottamme leimasi edelleen koronapandemia. Suomessa oli edelleen koronaa koskevia rajoituksia ja suosituksia, jotka jouduimme ottamaan huomioon toiminnassamme. Korona-aikana hybridi- ja etätyöskentely on lisännyt tapahtumissamme olevien osallistujien määrää. Palveluissamme, muun muassa kuntoutuksessa, asiakasmäärämme eivät ole kuitenkaan palautuneet korona-aikaa edeltävälle tasolle. Järjestimme kansainvälisenä opaskoirapäivänä huhtikuussa avoimet ovet -tilaisuuden uudessa Opaskoirakoulussa Vantaalla. Tilaisuudessa vieraili 150 osallistujaa. Työntekijämme tutustuivat keväällä uuteen opaskoirakouluun tyhypäivänä.

Venäjän aloittama hyökkäyssota Ukrainaan, sodasta johtuva energianhinnan nousu sekä kiihtynyt inflaatio vaikuttivat myös Näkövammaisten liiton ostamien palveluiden ja tuotteiden hintojen nousuun. STEA-järjestöavustuksemme pysyivät edellisen vuoden tasolla. Riskinä on myös jatkuvasti kohoavat kulut kiinteistöpuolella. Liitolla on vastattavanaan toiminta- ja palvelukeskus Iiris Helsingissä, Opaskoirakoulu Vantaalla ja kymmenen vuokrattua toimitilaa alueilla työskenteleville liiton työntekijöille.

Ukrainan sodan alettua Näkövammaisten liitto lahjoitti 5000 euroa Abilis-säätiölle erityisesti näkövammaisten ihmisten auttamiseen Ukrainassa. Lisäksi kolme ukrainalaista perhettä asui Iiriksessä toimintavuoden aikana. Liitto rahoitti nämä kustannukset omista varoistaan.

Näkövammaisten liitolla on ympäristö- ja ilmastotoimenpiteiden ohjelma. Yksittäiset ympäristö- ja ilmastoteot painottuvat liiton päästöjen vähentämiseen, ympäristön ja ilmaston kannalta merkityksellisten arjen valintojen tekemisen mahdollistamiseen, vihreiden valintojen mahdollistavien etätyö- ja matkustuskäytäntöjen kehittämiseen, ympäristö- ja ilmastovastuuseen liiton omia tapahtumia järjestettäessä, ympäristö- ja ilmastovastuun nivomiseen liiton vaikuttamistyöhön sekä vapaaehtoisten, jäsenistön sekä seuraajien aktivoimiseen. Liiton hiilijalanjälki oli vuonna 2022 yli 1,5 miljoonaa kilogrammaa. Energian osuus tästä oli 87 prosenttia.

Teimme yhteistyötä Digi- ja Väestötietoviraston kanssa digitaalisen henkilöllisyyden uudistamishankkeessa ja järjestimme työpajoja, joissa testattiin uusien tunnistussovellusten saavutettavuutta.

Yhdenvertaisuuslain osittaisuudistuksessa kohtuullisten mukautusten määritelmä tarkentui siten, että jatkossa se on muodossa viranomaisten palveluiden saaminen. Tarkoitus on turvata vammaisen henkilön mahdollisuus käyttää hänelle myönnettäviä, järjestettäviä tai tarjottavia viranomaisen palveluita. Lisäksi työelämäsyrjintä lisättiin yhdenvertaisuusvaltuutetun toimialaan.

Esitys uudeksi vammaispalvelulaiksi oli syksyllä 2022 eduskunnan käsittelyssä. Onnistuimme vaikuttamistyössämme ja lakiin kaavailtu ikääntymisrajaus poistettiin eduskuntakäsittelyssä. Laki oli vuoden päättyessä yhä eduskunnassa, joten sen lopputulos jää vuoden 2023 puolelle.

Sosiaaliturvakomitea jatkoi työskentelyään ja valmisteli välimietintöä. Saimme välimietintöön mainintoja YK:n vammaissopimuksesta sekä joitain vammaisten ihmisten kannalta myönteisiä kirjauksia.

Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa järjestämisen. Teimme työtä, jotta tunnettavuus näkövammaisten asioista ja tarvittavista palveluista kasvaa hyvinvointialueilla. Tapasimme alueiden vastaavia työntekijöitä ja muistutimme osallistamisesta sekä YK:n vammaissopimuksen velvoitteista. Kiersimme toimintavuoden aikana Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Päijät-Hämeen hyvinvointialueilla. Lisäksi tapasimme Kainuun keskussairaalan kuntoutusohjaajat. Järjestimme kuntoutusohjaajille myös verkostopäivät Iiriksessä.

Teemavuotemme ”Sano se sanoin” käsitteli sanoittamisen ja kuvailun tärkeyttä. Julkaisimme sanakarttapankin ja saavutettavuusaiheinen viestintä oli kärkenämme Sokeiden viikon Minun kuvani -kampanjassa. Kampanjassa kerroimme kuvailun ja vaihtoehtoisten tekstien eli alt-tekstien tärkeydestä ja kannustimme ihmisiä kuvailemaan kuvia sosiaalisessa mediassa. Julkaisimme verkkosivuston minun-kuvani.fi, jossa jaoimme tietoa sosiaalisen median saavutettavuudesta ja alt-teksteistä.

Järjestimme Pohjoismaiden näkövammaisjärjestöjen konferenssin, jonka teemana oli kuntoutus. Konferenssi antoi julkilausuman, joka käsitteli näkövammaisten kuntoutusta.

Järjestön kevät- ja syysvaltuusto järjestettiin hybridikokouksina. Valtuuston puheenjohtajana toimi Esko Jantunen ja varapuheenjohtajana 10.1.2022 saakka Katja Kuusela ja 14.5.2022 alkaen Maija Somerkivi. Hallituksen puheenjohtajana toimi Kari Vähänen ja varapuheenjohtajana Eija-Liisa Markkula. Jukka Tahvanainen toimi liiton toimitusjohtajana. Liiton tilinpäätös oli 220 tuhatta euroa alijäämäinen.

2 Vahvaa vaikuttamistyötä sujuvan arjen puolesta

2.1 Näkövammaiset ihmiset elävät sujuvaa arkea, jota tukevat saavutettavat ja yhdenvertaiset palvelut sekä tiedonsaanti

Liiton valtuusto velvoitti hallituksen perustamaan työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää opaskoiraa hakevien henkilöiden ja opaskoirankäyttäjien oikeuksienvalvonnan tila, asema, auttaminen ja oikeuksien puolustaminen.

Työryhmän tehtävänä oli lisäksi selvittää liiton Opaskoirakoulun tulevaisuus ja siihen liittyen selvitys mahdollisesta toiminnan yhtiöittämisestä. Työryhmä laati selvityksen, jossa oli seitsemän aloitekohtaa. Työryhmä katsoi muun muassa, että ratkaisua koirankäyttäjien aseman parantamiseksi tulee ensi sijassa lähteä etsimään yhteistyössä sairaanhoitopiirien kanssa, mutta sitä ennen on kuitenkin syytä toteuttaa taustaksi yksittäisiä palautteita laajempi kokonaisvaltainen tiedonkeruu tilanteesta. Myös liiton henkilöstölle laadittiin kirjallinen ohjeistus asiakkaiden yhdenvertaiseen kohteluun liittyen.

2.2 Kaikilla näkövammaisilla ihmisillä on mahdollisuus saada tarvitsemansa tukipalvelut, kuten liikkumistaidon ohjausta ja liikkumisen tukea, henkilökohtaista apua, kuntoutusta ja sopivat apuvälineet

Teimme aktiivista, erityisesti henkilökohtaisen avun ja kuljetuspalveluiden saantiin liittyvää vaikuttamistyötä eri alueilla. Työhön sisältyi sekä yksittäisten asiakkaiden asioita että alueellisiin päätöksiin ja linjauksiin liittyvää vaikuttamistyötä. Seurasimme palveluiden saantia eri alueilla ja puutuimme myös epäkohtiin. Ikääntyneenä näkövammautuneiden palveluiden saannissa tapahtui vuoden aikana edistystä, mikä oli erityisen merkityksellinen asia.

Työelämäpalveluissa vastasimme näkövammaisten palvelu- ja neuvontatarpeisiin yksilöllisesti ja toteutimme heitä koskevaa verkostoyhteistyötä vaikuttavasti sekä lähi- että etäyhteyksiä käyttäen. Neuvonnassamme painottuivat työssä jatkamisen ja työn kohtuullisten mukautusten suunnittelu, eläkkeisiin liittyvä neuvonta, opiskeluasiat, saavutettavuusneuvonta sekä ammatilliseen kuntoutukseen liittyvä neuvonta ja ohjaus. Kehitimme motivoivaa uraohjausta. Teimme asiakastyötä monissa verkostoissa ja laajensimme asiakkaisiin liittyviä työllisyysverkostoja keskittyen vuoden 2022 aikana Pohjois-Pohjanmaan, Lapin ja Pirkanmaan alueisiin. Työelämäasiantuntijoidemme koordinoiva rooli koettiin tärkeänä verkostoyhteistyössä ja asiakkaiden keskuudessa.

Toimimme työllisyys- ja kuntoutuspalvelujen kehittämiseen liittyvissä hankkeissa ja informoimme myös muiden vammaisjärjestöjen kanssa työkykykoordinaattoreita ja työvalmentajia, jotta näkövammaisten näkökulmat ja tarpeet huomioidaan palveluissa. Koulutimme työvalmentajaopiskelijoita, jotta he osaavat huomioida näkövammaisen tarpeet ja tehdä kanssamme yhteistyötä.

Kehitysyhteistyöhankkeessamme näkövammaiset nuoret Etiopiassa pystyivät jatkamaan opintojaan saatuaan hankkeemme kautta saavutettavia oppimateriaaleja, liikkumistaidon ohjausta, vertaistukea, teknisiä apuvälineitä ja taloudellista toimeentuloa.

2.3 Digitaaliset palvelut ovat saavutettavia

Demonstroimme verkkopalveluiden ja sovellusten käyttöä näkövammaisten avustavien teknologioiden avulla yli 800 henkilölle 28 webinaarissa ja 9 tapahtumassa sekä ohjasimme verkkopalvelujen ja sovellusten tarjoajia saavutettavuustiedon lähteille. Seurasimme digipalvelulain vaikutuksia ja onnistumista yhteistyössä Vammaisfoorumin ja Sosten kanssa.

Saavutettavuusneuvonnassa lisäsimme oppilaitosyhteistyötä, erityisesti digitalisaatioasiantuntijamme saavutettavuustestauksia ja -koulutuksia oppilaitoksille. Tarjosimme saavutettavuusasioissa henkilökohtaista neuvontaa työelämän ja opiskelun käytännön tilanteissa. Teimme podcasteja sekä sisältöä Digivinkkejä ruudunlukuohjelman käyttäjille -kanavalle ja blogeihin.

Tuotimme ”Sano se sanoin” -vuositeeman mukaisesti sosiaalisen median käyttöohjeita näkövammaisille ihmisille. Tavoitteenamme oli, että näkövammainen voi osallistua yhteiskuntaan ja pitää yhteyttä sosiaalisiin verkostoihinsa samojen sosiaalisen median kanavien kautta kuin muutkin. Ohjeet täydensivät aiempia, näkeville tarkoitettuja ohjeitamme sosiaalisen median saavutettavuudesta.

Saavutettavuusaiheinen viestintä oli kärkenämme Sokeiden viikon Minun kuvani -kampanjassa. Kampanjassa kerroimme kuvailun ja vaihtoehtoisten tekstien eli alt-tekstien tärkeydestä teemavuotemme mukaisesti ja innostimme ihmisiä kuvailemaan kuvia sosiaalisessa mediassa. Julkaisimme verkkosivuston minun-kuvani.fi, jossa jaoimme tietoa sosiaalisen median saavutettavuudesta ja alt-teksteistä. Kampanjan keulakuvina toimi kuusi julkisuuden henkilöä, jotka kuvailivat itsensä kampanjan aikana: poliitikko Pekka Sauri, pääsihteeri, kirjailija Rosa Meriläinen, näyttelijä Alma Pöysti, artisti Seksikäs-Suklaa, pyörätuolikelaaja, paralympiamitalisti Henry Manni ja some-vaikuttaja Mona Bling.

Julkaisimme myös Apuvälinemyymälä Aviriksen verkkokaupan, jonka sivusto ja maksutoiminnot ovat saavutettavia.

2.4 Näkövammaisilla ihmisillä on yhdenvertaiset osallistumismahdollisuudet yhteiskunnalliseen toimintaan

Kannustimme näkövammaisia yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja osallistumiseen mm. aluevaaleissa ja alueellisissa vammaisneuvostoissa. Lisäksi kannustimme olemaan aktiivisia hyvinvointialueiden valmistelutyössä ja tuomaan esiin näkövammaisten kannalta keskeisiä asioita sekä tekemään yhteistyötä eri toimijoiden kanssa.

Ylläpidimme keskustelukanaviamme, jotta näkövammaisilla ihmisillä ja näkövammaisyhteisöillä oli mahdollisuus matalan kynnyksen vertaistukeen ja tiedon jakamiseen verkossa. Olimme mukana Ylen ja Erätauko-säätiön Hyvin sanottu -hankkeessa, jonka osana kehitimme keskustelukanaviemme keskustelukulttuuria ja vahvistimme moderointia.

Työelämäpalvelujen kumppanuudet työllisyys- ja järjestöverkostoissa käynnistyivät hyvin erityisesti Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin alueilla ja kannustimme näin myös näkövammaisia osallistumaan alueensa verkostoihin. Kokemustoimijoiden osallisuus työelämäpalvelujen kautta on käynnistymässä. Toteutimme monikanavaista viestintää ja tiedotimme lisääntyvästi ajankohtaisista asioista keskustelu- ja somekanavissa sekä podcasteina.

Nuorisotoiminnassa toteutimme EU-rahoituksella kaksi solidaarisuushanketta. Toisessa hankkeessa näkövammaiset nuoret tekivät lyhytelokuvan Kiusaamisen ShakkiMatti ja toisessa hankkeessa vierailtiin kahdella urheiluopistolla näkövammaisliikunta näkyvämmäksi -hengessä.

Edistimme vammaisinkluusiota yhteistyössä kansainvälisen vammaisliikkeen kanssa. Etiopian hankkeemme kautta Amharan alueen näkövammaisyhdistysten osaaminen vammaisten ihmisten oikeuksien puolustamisesta vahvistui ja paikallisen yhteisön ymmärrys vammaisten oikeuksista ja kyvyistä lisääntyi koulutuksen ja tiedonvälityksen myötä.

Jatkoimme Minun näköinen mieli -hankkeen erityisesti aikuisena näkövammautuneille suunnattua, mielen hyvinvointia tukevaa ohjattua ryhmätoimintaa puhelinringeissä ja kasvokkaisissa valmennuksissa. Vuoden aikana valmistui neljä vapaaehtoista näkövammaista mielen hyvinvointivalmentajaa, jotka vetävät nyt tilauksesta valmennuksia alue- ja jäsenyhdistyksissä. Jatkoimme mielen hyvinvointia tukevien podcastien ja Youtube-harjoitteiden tuottamista, ja Näkövammaisten Airut -lehdessä ilmestyi Seitsemän supervoimaa -äänijuttusarja. Hankkeen vapaaehtoiset tekivät podcastit ja he saivat siihen koulutuksen. Youtube-harjoitteet sekä äänijuttusarja olivat edellisenä vuonna julkaistun Rohkeus-kirjan pohjalta ideoituja.

2.5 Olemme vahva näkövammaisten oikeuksien ja etujen ajaja ja vaikuttaja yhteiskunnan kaikilla tasoilla

Seurasimme tiiviisti hyvinvointialueiden rakentumista ja uudistuksen käytännön toteutuksen valmistelua. Olimme mukana useissa hyvinvointialueiden ja vammaispalveluiden kehittämistä koskevissa työryhmissä, infotilaisuuksissa ym. tapahtumissa. Teimme koko vuoden tiivistä yhteistyötä eri järjestöjen kanssa, mukaan lukien vammaisjärjestöt sekä alueelliset yhteistyöjärjestöt. Osallistuimme myös järjestöjen yhteistyössä käynnistämään vammaisneuvostojen koulutuksen suunnitteluun ja toteuttamiseen.

Tammikuussa 2022 pidettyjen aluevaalien alla teimme vahvaa vaikuttamistyötä ja koulutimme henkilöstöämme vaikuttamisviestinnän tekemiseen sosiaalisen median kanavissa.

Seurasimme kansainvälisessä vammaisliikkeessä ajankohtaisia teemoja ja kehitystrendejä ja saimme työhömme vertailupintaa muiden maiden tilanteesta. Toimitimme luottamus- ja toimihenkilöillemme tietoa, jotta he pystyivät reagoimaan oikea-aikaisesti muun muassa EU:ssa valmisteilla oleviin lakialoitteisiin ja muutoksiin. Vastasimme Euroopan Sokeiden Unionilta tuleviin tiedonsaantipyyntöihin EU-säädösten ja Marrakeshin sopimuksen kansalliseen toteutukseen liittyen.

Osallistuimme 40 työkykyohjelman ja TE2024 -hankkeiden työpajaan ja tapahtumaan sekä Vammaisfoorumin edustajina valtionhallinnon työryhmiin (STM, TEM, OKM). Vaikutimme sujuvassa ja hyvin roolitetussa vammaisjärjestöyhteistyössä lainsäädäntövalmisteluun erityisesti Invalidiliiton, Lihastautiliiton, Neuroliiton, Kuurojen liiton, Suomen Kuurosokeat ry:n sekä Vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus Hilman kanssa. Laajensimme päämäärätietoisesti eri alueiden työllisyys-, sote- ja järjestöverkostoihin osallistumista, vuoden 2022 aikana erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla, Lapissa, Pirkanmaalla ja Varsinais-Suomessa.

Teimme työtä vammaispalvelulain uudistuksen parissa. Päätavoitteemme oli, että uudesta vammaispalvelulaista tulisi näkövammaisten näkökulmasta katsottuna mahdollisimman hyvä ja toimiva. Onnistuimme vaikuttamistyömme avulla poistamaan uuteen vammaispalvelulakiin kaavaillun ikääntymisrajauksen, joka olisi jättänyt ikääntyneinä näkövammautuvat vammaispalvelujen ulkopuolelle.

Sosiaaliturvauudistuksessa toimme esiin vammaisten ihmisten näkökulmaa ja tarpeita. Sosiaaliturvakomitea valmisteli välimietintöään. Korostimme komitean työssä vammaisten kannalta keskeisiä asioita ja vammaisjärjestöjen osallisuutta myös jatkotyöskentelyssä.

Tapasimme aloittavien hyvinvointialueiden henkilöstöä ja toimme keskusteluissa esiin näkövammaisten kannalta keskeisiä asioita. Loimme yhteistyötapoja hyvinvointialueiden suuntaan ja jatkamme tätä työtä hyvinvointialueiden aloitettua.

Teimme sähköpotkulautoihin liittyvää viestintää yhteistyössä Aivovammaliiton, Invalidiliiton ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liiton kanssa. Keulakuvana yhteistyössä toimi Mikael Jungner. Kävimme keskusteluja sähköpotkulautojen ongelmista eri tahojen kanssa.

Järjestimme tapaamisia palveluntuottajien kanssa lisätäksemme heidän tietoisuuttansa digipalveluiden saavutettavuudesta ja näkövammaisten kokemista haasteista niiden käytössä.

Olimme mukana esteettömyysdirektiivin kansallisessa toimeenpanossa. Esteettömyystyömme painopisteenä oli erityisesti näkövammaisen itsenäisen liikkumisen tukeminen ja joukkoliikenneratkaisuihin vaikuttaminen.

Vuoden 2022 lopulla olimme mukana ympäristöministeriön esteettömyystyöryhmän työskentelyssä. Työryhmän tarkoituksena oli laatia tilannekuvaa siitä, miten esteettömyys toteutuu rakennetussa ympäristössä sekä tehdä ehdotuksia lainsäädännön kehittämiseksi ja toimenpiteiksi.

3 Sujuvaa yhteistyötä vahvoissa verkostoissa

3.1 Näkövammaisyhteisö toimii vaikuttavasti ja yhteistyökykyisesti

Näkövammaisilla oli mahdollisuus matalan kynnyksen vertaistukeen ja tiedon jakamiseen verkossa: ylläpidimme sähköisiä keskustelukanavia näkövammaisten henkilöiden väliseen vertaistukeen ja tiedonvaihtoon sekä näkövammaisten yhteisöjen ilmoitusten ja asiantuntijatiedon jakamiseen. Uudistimme palvelun käyttöehdot ja netiketin laadukkaan ja toisia kunnioittavan keskustelukulttuurin parantamiseksi. Järjestimme myös keskustelukanavien moderoinnin ja ylläpidon.

Otimme Iiriksessä vastaan vieraita Ruotsista, Puolasta, Liettuasta ja Etiopiasta. Pohjoismaiset näkövammaisjärjestöt kokoontuivat elokuussa Helsinkiin Laajennettuun pohjoismaiseen konferenssiin, jossa pohdimme näkövammaiskuntoutuksen tilaa ja tulevaisuutta, sekä tuotimme päättäjille ja viranomaisille suunnatun yhteisen julkilausuman.

Teimme kansainvälistä yhteistyötä ja vaikuttamistyötä European Blind Unionin (EBU), Euroopan Vammaisfoorumin (EDF), kansainvälisen näkövammaisten opetusalan järjestön Euroopan alueyhdistyksen (ICEVI-Europe), Africa Forumin ja World Blind Unionin (WBU) kanssa. European Blind Unionin hallituksessa oli suomalainen jäsen. European Blind Union sai suomalaisen edustajan myös Euroopan Vammaisfoorumin naistoimikuntaan. Käsittelimme European Blind Unionin EU-toimikunnan sähköpostilistan kautta tulevat toimeksiannot ripeästi ja osallistuimme toimikunnan kokouksiin. Liiton hallituksen jäsenet ja toimihenkilöt osallistuivat Pohjoismaisen yhteistyötoimikunnan (NSK), Pohjoismaisen naistoimikunnan (NKK) ja Pohjoismaisen kehitysyhteistyötoimikunnan (NBK) kokouksiin.

Koronavuosien jälkeen käynnistimme uudestaan oppilaitosyhteistyön ja sovimme harjoittelujaksoja Kuntoutus-Iirikseen. KUVE-kuntoutusverkostossa päätimme osallistua ensimmäiseen kuntoutuksen teemaviikkoon. Teemaviikot tulevat jatkumaan myös lähivuosina. Järjestimme keskussairaaloiden kuntoutusohjaajille verkostopäivät Iiris-keskuksessa.

Osallistuimme joka kolmas vuosi järjestettävään kansainväliseen monitieteiseen ja -ammatilliseen Vision 2022: Low vision rehabilitation -konferenssiin Dublinissa. Kuulimme esityksiä mm. Pohjois-Amerikasta, Intiasta ja Euroopan eri maista. Myös Suomesta oli esitys. Konferenssin taustalla oli monia järjestäjämaan tahoja ja myös itse konferenssiohjelmassa oli esillä runsaasti Irlannissa tehtyä näönkuntoutukseen ja näkövammaisten kuntoutukseen liittyvää tutkimusta.

Teimme kansainvälistä yhteistyötä myös International Guide Dog Federation (IGDF) jäsenkoulujen kanssa erityisesti opaskoirien jalostuksen osalta. Kansainvälinen yhteistyö jalostuksen osalta oli vireää.

3.2 Liiton ja jäsenyhdistysten yhteistyö on sujuvaa

Järjestimme useilla paikkakunnilla infotilaisuuksia, tapahtumia ja teemapäiviä näkövammaisasioiden ja näkövammaisten oikeuksien esille tuomiseksi ja tiedon lisäämiseksi. Teimme kaikilla alueilla säännöllisesti kerhovierailuja, tapasimme uusia jäseniä ja olimme mukana myös leiripäivillä. Yhteistyö yhdistysten kanssa jatkui tiiviinä.

Järjestimme yhdistystemme digitukihenkilöille neljä etäverkostotapaamista sekä digituen koulutus- ja verkostotapaamisen yhdessä Varsinais-Suomen näkövammaiset ry:n kanssa. Verkostotapaamisiin osallistui keskimäärin 31 henkilöä. Perehdytimme yhdistysten uusia työntekijöitä näkövammaisten avustavien teknologioiden tukemiseen.

Paransimme myös liiton ja yhdistysten laatimien digiohjeiden jakelualustana toimivan Ohjepankki-sivuston käytettävyyttä.

Julkaisimme sanakartat.fi-sivustolle sanakarttapankin, johon kerättiin sanakarttoja julkisista ja yksityisistä tiloista helpottamaan näkövammaisten liikkumista.

Kehitimme viestinnällistä yhteistyötä jäsenyhdistysten kanssa ja yhdistyksiin nimettiin viestintävastaavat. Avasimme Jäsenyhdistykset-verkkosivuston, liiton ja jäsenyhdistysten välisen extranetin, johon kokosimme aineistoja yhdistysten hyödyksi, jotta heidän viestintänsä olisi entistä sujuvampaa ja brändimme mukaista.

Pidimme jäsenyhdistysten luottamus- ja toimihenkilöihin tiiviisti yhteyttä kuukausittaisten etätapaamisten muodossa. Vahvistimme jäsenyhdistysten osaamista etä- ja hybriditapahtumien järjestämisessä ja tuimme heitä STEA-avustuksiin liittyvissä asioissa.

Koulutimme uusia näkövammaisia kokemustoimijoita ja heitä valmistui viisi henkilöä. Järjestimme kokemustoimijoille kaksi vertaistuellista etätapaamista.

3.3 Liitto ja jäsenyhdistykset ovat uudistumiskykyisiä

Seurasimme kansainvälistä tietoa uusista teknisistä innovaatioista, apuvälineistä ja hyvistä käytännöistä ja hyödynsimme sitä toiminnassamme. Sen tavoitteena oli jäsenten ja asiakkaiden digitaalinen asiakaskokemuksen paraneminen niin liitossa kuin jäsenyhdistyksissä.

Kehitimme liiton eri toimintojen ja linjojen välistä yhteistyötä asiakkaiden hyödyksi. Nostimme tietoisuutta mm. oikeuksienvalvontaa koskevista aiheista laajasti kaikissa viestintäkanavissamme ja osallistuimme Vates-säätiön webinaariin podcastien tuottamisesta.

Tuimme Opaskoirayhdistyksen viestinnän uudistamista ja Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry:n kanssa teimme yhteistyötä Sokeiden kuunnelmapalkinnon viestimisessä ja kehitimme yhdessä myös Kuunnelmafestaria. Fysioterapia-alan Näkövammaisten kanssa tuotimme Terveydeksi-sarjaa jäsenlehti Airueeseen.

Järjestimme yhdistysten edustajien kanssa kaksi suunnittelutapaamista jäsenrekrytoinnin kehittämiseksi ja tunnistimme yhdessä toiminnan kehittämistarpeet sekä sovimme jäsenrekrytoinnin painopisteistä vuodelle 2023.

4 Laadukasta ja tarpeita vastaavaa palvelua

4.1 Laadukkaat palvelumme tukevat näkövammaisten sujuvaa arkea

Toteutimme vuoden aikana yksilöllisen ja ammatillisen kuntoutuksen lisäksi uutena palveluna Kelalle kolme aikuisten näkövammaisten ja heidän omaistensa sekä yhden lasten ja heidän perheidensä sopeutumisvalmennuskurssia. Kuulovammaisten ammatillinen kuntoutusselvitys päättyi vuoden 2022 loppuun, eikä jatkoa haettu vähäisen tarpeen vuoksi.

Kansainvälisen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokituksen (International Classification of Functioning, Disability and Health, ICF) käyttöönottamiseksi osallistuimme Amsterdamin ja Ghentin yliopistojen tutkimukseen koskien näkövammaisten toimintakyvyn ICF-nimikkeistöä. Tulemme hyödyntämään tämän tutkimuksen tuloksia ICF:n käyttöönottamiseksi palveluissamme.

Liitto sopi liiketoimintakaupasta, jolla vahvistettiin opaskoirapalvelua. Kaupalla taataan myös jatkossa näkövammaisille asiakkaille hyvän arjen apuvälineitä, laadukkaita opaskoiria ja vahvistetaan koulun taloudellista ja toiminnallista kykyä pärjätä kilpailuissa. Toimintavuoden aikana koulutimme 18 koiraa, joista luovutimme 13 opaskoiraa Suomessa asuvien näkövammaisten käyttöön. Lisäksi teimme yhteistyötä Guide Dog UK opaskoirakoulun kanssa Iso-Britanniassa, minne myimme viisi peruskoulutettua opaskoiraa. Näistä myös Sunday Telegraph kirjoitti artikkelin.

Valtaosa Suomen sadasta luetuimmasta sanoma- ja aikakauslehdestä oli luettavissa Luetus®-palvelumme kautta saavutettavassa muodossa kuuntelemalla tai pistekirjoitusnäytön avulla. Luetus®-palvelun otti käyttöön 378 asiakasta ja palvelun avulla 2097 asiakasta luki noin 650 000 julkaisua. Tuimme näkövammaisten henkilöiden mahdollisuuksia hyödyntää arjessaan digitaalisia palveluita tarjoamalla puhelimitse ja verkossa digineuvontaa 21 tuntia viikossa. Julkaisimme verkossa ohjeita digilaitteiden ja sovellusten käyttöön näkövammaisena.

Saavutettavia digitaalisia julkaisuja luettiin Luetus®-palvelussa saman verran kuin edellisenä vuonna. Laajensimme Luetus®-palvelun julkaisuvalikoimaa seitsemällä lehdellä. Verkkoon liitettyjen kuuntelulaitteiden käyttäjämäärä kasvoi 17 %, mutta Luetus-sovelluksen käyttäjämäärä laski 6 %. CD-äänilehtien käyttö väheni 10 %. Julkaisimme Luetus-sovelluksesta päivityksen Applen mobiililaitteille.

Työelämäasiantuntijoidemme koordinoiva rooli koettiin tärkeänä verkostoyhteistyössä ja asiakkaiden keskuudessa. Työn ja opiskelun saavutettavat ratkaisut ja kohtuulliset mukautukset tunnettiin laajemmin työllisyys- ja työterveyshuoltoverkostojen laajennuttua ja ratkaisut konkretisoituivat työpaikoilla. Työelämäasiantuntijoiden yhteistyö kuntoutusohjaajien kanssa lisääntyi ja laajentui.

Julkaisimme ikääntyneiden näkövammaisten palveluja koskevan oppaan. Julkaisua ja palveluja markkinoitiin syksyllä muun muassa vanhusten viikolla.

Kirjapainossa suunnittelimme ja valmistimme koho- ja pistekirjoitusopasteita ja tuimme siten näkövammaisten itsenäistä liikkumista ja asiointia. Tuotimme korkealaatuista pistekirjoitusmateriaalia niin näkövammaisten yksilöllisiin tarpeisiin kuin laajempiin jakeluihin.

4.2 Näkövammaisille ihmisille tarjoamamme palvelupaketit ovat asiantuntevia ja yksilöllisiä

Asiakastyössä kiinnitimme erityistä huomiota hakemusten laatuun ja hakemusten laatutietoisuuden lisäämiseen, jotta näkövammaiset saisivat tarvitsemansa palvelut ensimmäisellä hakemuksella. Toisena tärkeänä työnämme oli asiakkaiden oikaisuvaatimusprosessien ohjaus ja tuki. Erityisesti ikääntyneenä näkövammautuneiden palveluiden saannin vaikeudet aiheuttivat runsaasti muutoksenhakuja. Toimimme aktiivisesti asiakkaan rinnalla hänen kuntoutusprosessissaan tehden yhteistyötä kuntoutusohjaajien ja verkostojen kanssa.

Kehitimme asiakaspalautteen keräämiseen selkeän prosessin, mikä huomioi palautteen keräämisen lisäksi myös sen käsittelyn ja hyödyntämisen toiminnan kehittämiseksi. Täsmensimme lisäksi Opaskoirakoulun palvelupolkuja ja selkiytimme toimintojen koordinointia palvellaksemme asiakkaita entistä paremmin.

5 Taloutemme on vakaata, vastuullista ja ennakoivaa

Talous- ja henkilöstöhallinnon tehtävänä oli tuottaa varsinaisen palvelutuotannon tuottajille taustapalvelut siten, että yksiköt pystyivät tuottamaan oman asiakaspalvelunsa mahdollisimman hyvin. Yksiköiden ja esihenkilötyön tukena oli ajantasainen talousraporttien tuottaminen. Tehostimme keskeisten talouden ja kiinteistöjen sovellusten käyttöä. Lisäksi kehitimme talouden raportointia liiton toimihenkilö- ja luottamushenkilöjohdolle systemaattisesti koko toimintavuoden ajan.

Henkilöstöhallinnon päätehtävänä oli esihenkilöiden työsuhdeosaamisen ylläpito ja kehittäminen, mikä toteutettiin pitämällä jokaisessa esihenkilökokoontumisessa tietoisku työsuhdeaiheista.

Teimme varainhankintaa liiton varainhankintastrategian mukaisesti. Annansilmät-keräys toteutui kerta- ja kuukausilahjoituskanavien kautta. Lahjoitusviestinnässä kerroimme näkövammaisten ihmisten kokemuksista ja heidän saamastaan tuesta Näkövammaisten liitolta. Lahjoittajaviestintää kohdensimme entistä tarkemmin uusien digitaalisten työkalujen avulla. Teimme ensimmäisen kuukausilahjoituskampanjan onnistuneesti loppuvuodesta. Hankimme markkinoinnin automaatiojärjestelmän osaksi varainhankinnan asiakkuuksienhallintajärjestelmää.

Toimintaympäristö oli varainhankinnalle haastava johtuen Ukrainan sodasta, inflaatiosta ja energiakriisistä, jotka vaikuttivat lahjoittajien lahjoituskykyyn ja -kohteisiin. Vahvojen lahjoittajasuhteita merkitys korostui poikkeuksellisina aikoina. Onnistuimme kuitenkin toteuttamaan suunnitellut keräykset ja kehityspainotteiset toimenpiteet.

Jatkoimme strategista yritysyhteistyötä Specsavers Oy:n kanssa. Annansilmät-keräykseen osallistui myös useita pieniä ja keskisuuria yrityksiä. Toimintavuoden aikana saimme myös merkittävän määrä testamenttilahjoituksia.

Kuntoutuksen tulos oli positiivinen ensimmäisen kerran seitsemään vuoteen. Tulokseen päästiin useilla eri keinoilla, joista yksi oli työntekijöiden lomautukset. Päättyvillä hankkeilla oli myös merkittävä vaikutus positiiviseen tulokseen. Toiminnan taloudellista tasapainoa kehitettiin määrätietoisesti prosesseja tehostamalla ja kuluja karsimalla, sekä hyvällä toiminnan suunnittelulla. Valmistelimme toiminnallisen ja hallinnollisen muutoksen, kun lähihoitajat siirtyvät kuntoutuspäällikön alaisuuteen vuoden 2023 alusta. Tarkennamme muutoksen avulla kuntoutuksen kustannuksien seurantaa.

Osallistuimme Celia-kirjaston äänikirjojen äänittämöpalveluiden kilpailutukseen. Kilpailutuksen tuloksena teimme sopimuksen äänikirjatuotannosta vuoteen 2025 asti. Opaskoirakoululla otettiin käyttöön Provet-eläinlääkintäsovellus, jonka käyttö jatkuu vuodelle 2023. Opaskoirakoululla jatkoimme ydintoiminnan lisäksi yhteistyötä Invalidiliiton kanssa kouluttamalla avustajakoiria.

6 Toiminnan perustana hyvinvoiva, osaava, arvostettu ja riittävä henkilöstö

Toteutimme toimintavuoden aikana kolme työhyvinvointikyselyä; yhden laajan kyselyn sekä kaksi pulssityyppistä lyhyttä kyselyä. Yksiköissä toteutettiin kyselyjen vastausten perusteella työhyvinvointia ja jaksamista edistäviä toimia. Terveystalon toteuttamana toimintavuoden aikana toteutettiin esihenkilöiden osaamista ja jaksamista edistäviä työpajoja. Uutena osaamisen kehittämisen ja ylläpidon välineenä toteutettiin jokaisessa esihenkilöpalaverissa 1-2 henkilöstöosaamisen kehittämiseen liittyvää tietoiskua.

Jatkoimme uusien äänikirjanlukijoiden rekrytointia ja koulutusta voidaksemme tarjota asiakkaillemme riittävän määrän eri tyylisiä ja -ikäisiä lukijoita.

Työelämäpalveluiden asiantuntijoiden koulutus ja ammattitaidon laajentaminen oli keskeistä toiminnassamme ja työelämäasiantuntijat suorittivatkin mm. työkykykoordinaattorikoulutuksen.

Kuntoutuksessa organisoiduimme palveluittain siten, että kullakin palvelulla oli siitä vastaava koordinaattori, joka tunsi palvelun palvelukuvauksen ja siihen liittyvät kuntoutujat. Palvelukoordinaattorit muodostivat palvelutiimin, missä käsiteltiin kuntoutuksen yhteisiä kehittämistarpeita ja valmistelua. Lisäksi kolme kuntoutuksen työntekijää aloitti näkövammaistaitojen ohjaajan erikoisammattitutkinnon Live-ammattiopistolla.

Opaskoirakoululla osallistuimme kansainvälisen opaskoirayhdistyksen (International Guide Dog Federationin, IGDF) opaskoirankouluttajien koulutusohjelman (Guide Dog Mobility Instructor, GDMI) kehittämiseen.

Liite 1 Valtuuston kokoonpano 2020–2024

Näkövammaisten liiton valtuustoon kuuluu 39 varsinaista jäsentä (valtuutettu) ja 39 varajäsentä (varavaltuutettu). Ensimmäisenä seuraavassa luettelossa ovat valtuutetut ja toisena varavaltuutetut.

puheenjohtaja Esko Jantunen
varapuheenjohtaja Katja Kuusela (10.1.2022 saakka), Maija Somerkivi (14.5.2022 alkaen)

Etelä-Savon Näkövammaiset ry

• Erkki Juntikka, Pirkko Luusalo
• Pirjo Hänninen, Pertti Tolvanen

Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry

• Anneli Iltanen, Sari Karjalainen, Timo Lehtonen, Jukka-Pekka Mattila, Ari Suutarla
• Anja Luoma, Juhani Pesola, Johan Sundholm, Jarkko Setälä, Merja Hanski (23.4.2022 alkaen)

Kaakkois-Suomen Näkövammaiset ry

• Markku Mikkola, Timo Puustinen
• Ilkka Yläoutinen, Susanna Kovasin

Kainuun Näkövammaiset ry

• Sirpa Myöhänen
• Marko Kananen

Keski-Suomen Näkövammaiset ry

• Riikka Kannisto, Jari Moisander
• Mikael Miinala, Sanna Astikainen

Lapin Näkövammaiset ry

• Jarno Saapunki, Hannu Virtanen
• Jukka Loijas, Pirjo Heikinjuntti

Pohjanmaan Näkövammaiset ry

• Timo Kivistö, Mervi Räsänen
• Martti Yläpelto, Anu Nieminen

Pohjois-Karjalan Näkövammaiset ry

• Kari Eronen, Marjatta Lackman
• Senni Hirvonen, Sari Hyvönen

Pohjois-Pohjanmaan Näkövammaiset ry

• Katja Kuusela (10.1.2022 saakka), Sanna Halonen (22.5.2022 alkaen), Ari Varila
• Jarkko Lauri, Lasse Hyvärinen

Pohjois-Savon Näkövammaiset ry

• Tuomo Burman, Jari Koskinen
• Pekka Kumpulainen (1/2022 saakka), Terho Ruotsalainen (23.5.2022 alkaen), Annika Turunen

Päijät-Hämeen Näkövammaiset ry

• Ari Tonteri, Tapio Äystö (18.7.2022 saakka), Hannu Huovinen (25.11.2022 alkaen)
• Hannu Huovinen (25.11.2022 saakka), Tarja Simonen (1. varajäsen 25.11.2022 alkaen), Antti Penttilä (25.11.2022 alkaen)

Satakunnan Näkövammaiset ry

• Jukka Korkee, Pasi Suniva
• Paula Valminen, Kari Viljanen

Tampereen seudun Näkövammaiset ry

• Harri Ivonen, Esko Jantunen, Ossi Särkinen
• Raija Rihkajärvi, Markku Runtti, Arto Kurvinen

Varsinais-Suomen Näkövammaiset ry

• Merja Jämsäläinen, Taru Luukkala
• Päivi Helminen, Mauri Kulmala

Fysioterapia-alan Näkövammaiset ry

• Georg Schleifer
• Toni Ilola

Näkövammaiset käsityöntekijät ry

• Mauno Sirviö
• Eeva Airikainen

Näkövammaisten kirjastoyhdistys ry

• Markku Vaittinen
• Ari Lahtinen

Näkövammaisten Kulttuuripalvelu ry

• Timo Kuoppala
• Sari Kekkonen

Näkövammaiset lapset ry

• Maija Somerkivi
• Salla Kivelä

Opaskoirayhdistys ry

• Mika Tolvanen (19.3.2022 saakka), Virpi Paananen (19.3.2022 alkaen)
• Virpi Paananen (19.3.2022 saakka), Matti Syrjälä (19.3.2022 alkaen)

Sokeainopetuksen tuki ry

• Pentti Kivelä
• Pia Pyötsiä

Steleto ry – ei edustajia

Suomen Kuurosokeat ry

• Esko Jäntti
• Sanna Paasonen

Liite 2 Hallituksen kokoonpano 2020–2024

puheenjohtaja Kari Vähänen

varapuheenjohtaja Eija-Liisa Markkula

Jäsenet:

• Teuvo Heikkonen
• Anne Hirvasniemi
• Lasse Jalonen
• Tytti Matsinen
• Jari Pekola
• Anni Pitkämäki
• Juha Saariniemi

Hallituksen nimeämät jaokset ja toimikunnat

• työvaliokunta
• kansainvälisten asioiden verkosto, toimikausi 2021–2022
• museotoimikunta
• netikettineuvosto
• opaskoiratoimikunta, toimikausi 2021–2022
• Opaskoirayhdistyksen valtuustoaloitetta käsittelevä työryhmä, toimikausi 15.12.2021–11.3.2022
• yhdenvertaisuustoimikunta, toimikausi 2021–2022.
• liiton apurahojen hakemisen ja myöntämiskriteerien sisäistä ohjeistusta valmisteleva työryhmä, toimikausi 26.9.2022 – 8.11.2022

Liite 3 Näkövammaisten liiton edustukset yhtiöissä

Toimikausi on kaikissa seuraavissa yksi (1) vuosi yhtiökokouksesta seuraavaan yhtiökokoukseen.

• Kiinteistö Oy Iiris
  • Hallitus nimeää jokaiseen yhtiökokoukseen edustajan erikseen.
  • Hallituksen puheenjohtaja Jarno Saapunki.
  • Jäseninä Kalle Haukka, Anne Hirvasniemi, Eija-Liisa Markkula, Jari Pekola, Mikko Apajalahti, varajäsen Timo Kuoppala.
  • Toimitusjohtaja Pikkis Hukkanen.
• Sokeva Oy
  • Hallitus nimeää jokaiseen yhtiökokoukseen edustajan erikseen.
  • Hallituksen puheenjohtaja Kari Vähänen.
  • Jäseninä Juha Saariniemi, Jukka Tahvanainen.
  • Toimitusjohtaja Markku Kärppä (30.5.2022 saakka), vt toimitusjohtaja Mia Uuttu (1.7.2022 alkaen)
• Annanpura Oy
  • Hallitus nimeää jokaiseen yhtiökokoukseen edustajan erikseen.
  • Hallituksen puheenjohtaja Lasse Jalonen.
  • Jäseninä Teuvo Heikkonen, Anni Pitkämäki, Jukka Tahvanainen, Kari Vähänen.
  • Toimitusjohtaja Reijo Juntunen

Liite 4 Näkövammaisten liiton verkostot

Jäsenyys ja yhteistyö suomalaisissa järjestöissä:

• Asumispalvelusäätiö ASPA
• Fingo ry
• Kolibre ry
• Opintokeskus Sivis
• Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry
• Suomen lukiolaisten liitto
• Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry
• Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry
• SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
• Suomen ylioppilaskuntien liitto ry (SYL)
• Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE
• Vammaisfoorumi ry
• Vammaiskumppanuus ry
• Vates-säätiö.

Jäsenyys ja yhteistyö kansainvälisissä järjestöissä:

• Africa Forum Council
• Euroopan Sokeiden Unioni (European Blind Union, EBU)
• Euroopan Vammaisfoorumi (European Disability Forum, EDF)
• Eurooppalainen apuvälineyhteisö MEREO
• International Blind Sports Association (IBSA)
• The International Council for Education of People with Visual Impairment Europe (ICEVI)
• Maailman Sokeiden Unioni (World Blind Union, WBU)
• Pohjoismainen kehitysyhteistyötoimikunta (Nordisk Biståndskommitté, NBK)
• Pohjoismainen naistoimikunta (Nordisk Kvinnokomitté, NKK)
• Pohjoismainen yhteistyötoimikunta (Nordisk Samarbetskomitté, NSK).

Edustukset:

• Asumisturvallisuuden koulutuksen kehittämishanke, jäsen, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö 3/2022-12/2022, jäsen Sylberg Juha
• Braille-neuvottelukunta, opetus- ja kulttuuriministeriön asettamana 1.5.2018–31.12.2022 puheenjohtaja Koskinen Eeva-Liisa
• Digi arkeen -neuvottelukunta 15.4.2019–31.3.2023, valtiovarainministeriö, Vammaisfoorumin edustaja Möttönen Markku
• Esteettömyystyöryhmä 1.12.2022-31-3.2023 ympäristöministeriö, Vammaisfoorumin kautta jäsen Sylberg Juha ja varajäsen Pekola Jari
• Euroopan Sokeiden Unioni, hallituksen jäsen 2020–2023 Matsinen Tytti
• Euroopan sokeiden unionin sukupuolten välisen tasa-arvon komitea 2022–2023, puheenjohtaja Kejonen Minna
• Euroopan sokeiden unionin naisverkosto, koordinaattori Kejonen Minna
• Euroopan Sokeiden Unionin yleiskokoukset, Suomen edustajana Näkövammaisten liiton hallituksen nimeämät henkilöt
• Euroopan Sokeiden Unionin EU-toimikunta 2020–2023, varsinainen jäsen Kokko Sari ja varajäsen Ronkainen Sonja
• Euroopan Vammaisfoorumin naiskomitean jäsen Euroopan sokeain unionin kautta Kejonen Minna
• EU-liikennejaosto, liikenne- ja viestintäministeriö, jäsen Möttönen Markku
• EU-viestintäjaosto, liikenne- ja viestintäministeriö, jäsen Nummela Iiro ja varajäsen Möttönen Markku
• Harvinaiset-verkosto, jäsen Montonen Elisa, varajäsen Engblom Jaana, viestijäverkostossa lisäksi viestinnän asiantuntijat
• Jalankulun suunnitteluohje työryhmä, jäsen, Väylävirasto 6/2021-2022, jäsen Sylberg Juha
• Kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta annetun lain toimivuusarvioinnin ohjausryhmä, liikenne- ja viestintäministeriö Vammaisfoorumin kautta jäsen Sylberg Juha
• Kehitysvammaliiton tutkimusneuvosto, jäsen Tolkkinen Laura
• Kuntoutukseen ohjautumisen perusteet -ohjausryhmä 2/2021–4/2022, näönkuntoutuksen alatyöryhmä, sosiaali- ja terveysministeriö, Vammaisfoorumin kautta jäsen Hannula Ulla
• Lahja elämälle -johtoryhmä, Munuais- ja maksaliitto ry, jäsen Tolkkinen Laura ja varajäsen Lähteenmäki Liisa
• Liikenneturvallisuusstrategian ohjausryhmä, liikenne- ja viestintäministeriö, asiantuntijajäsen Sylberg Juha
• Livesäätiön valtuuskunta, jäsen Kokko Sari
• Lukiokoulutuksen laatu- ja saavutettavuusohjelman seurantaryhmä 19.5.2021–31.12.2022, opetus- ja kulttuuriministeriö, Vammaisfoorumin kautta jäsen Ukkola Ville
• Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean Lääkeinformaatiota lääkkeiden käyttäjille -työryhmä, jäsen Möttönen Markku
• Maailman Sokeiden Unionin yleiskokoukset, Suomen edustajana Näkövammaisten liiton hallituksen nimeämät henkilöt
• Mikroliikkumisen verkosto, liikenne- ja viestintäministeriö, jäsen Sylberg Juha
• Näkövammaisten kirjaston johtokunta, opetus- ja kulttuuriministeriön nimittämänä jäsen 2018–2022 Koskinen Eeva-Liisa
• Näkövammarekisterin johtoryhmä, liiton hallituksen esityksestä, THL:n pääjohtajan päätöksellä jäsenet Vähänen Kari ja Tahvanainen Jukka, varajäsenet Markkula Eija-Liisa ja Kokko Sari
• Näkövammaisten käsityömateriaalin välitystyöryhmä 3.3.-29.6.2022, Juha Saariniemi ja Markku Möttönen
• Opintotoiminnan keskusliitto Opintokeskus Sivis, hallituksen puheenjohtaja 2022–2023 Tahvanainen Jukka
• Pieni ele ry -keräystoimikunta, hallituksen puheenjohtaja Möttönen Markku
• Pohjoismainen kehitysyhteistyötoimikunta (NBK), jäsen Markkula Eija-Liisa ja varajäsen Ronkainen Sonja
• Pohjoismainen naistoimikunta (NKK), jäsen Markkula Eija-Liisa, varajäsen Ronkainen Sonja
• Pohjoismainen yhteistyötoimikunta (NSK), jäsen 2022-2023 Jalonen Lasse ja Kokko Sari
• Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistuksen toimeenpanon sidosryhmäverkosto, sosiaali- ja terveysministeriö, Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunnan kautta jäsen Kokko Sari
• Sosiaalilääketieteellinen yhdistys, Tolkkinen Laura
• Sosiaaliturva-asioiden muutoksenhakulautakunta, jäsen Sosten kautta Tahvanainen Jukka
• Sosiaaliturvakomitea, 23.3.2020–31.3.2027, asiantuntijajäsen Vammaisfoorumin kautta Kokko Sari
• STEAn avustusasioiden neuvottelukunta, varapuheenjohtaja Tahvanainen Jukka
• Suomen Näkövammaissäätiö, puheenjohtaja Kemppinen Seppo, jäsenet Heikkonen Teuvo, Kejonen Minna ja Markkula Eija-Liisa
• Suomen Standardisoimisliitto, Kuluttajanäkökulmaa käsittelevässä seurantaryhmä (SR 210), yhteyshenkilö Möttönen Markku
• Suomen vammaistutkimuksen seura, sihteeri Tolkkinen Laura
• Työllisyyden edistämisen ministerityöryhmän Palvelut, tuudet ja osallisuus -alatyöryhmä, työ- ja elinkeinoministeriö, 17.10.2019–3.3.2023, Vammaisfoorumin kautta jäsen Tammi Taru
• Valtakunnallisten lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteiden työryhmän alatyöryhmä opas- ja avustajakoirat, 1/2022, sosiaali- ja terveysministeriö, jäsen Loijas Sari
• Valtakunnallisten lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden luovutusperusteiden työryhmän alatyöryhmä tietokone apuvälineeksi, 4/2022-10/2022, sosiaali- ja terveysministeriö, jäsen Kokko Sari
• Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan neuvottelukunta, jäsen 1.10.2018–30.9.2022 Loijas Sari
• Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman 2021–2032 esteettömyystoimia täytäntöön paneva työryhmä 16.11.2021–31.10.2023, liikenne- ja viestintäministeriö, jäsen Sylberg Juha
• Valtion nuorisoneuvosto, jäsen 2019–2023 Ruohonen Teemu
• Vammaisfoorumi, vuodesta 2019 lähtien puheenjohtaja Kokko Sari
• Vammaisjärjestöjen viestijät, osallistujina liiton viestinnän asiantuntijat
• Vammaiskortin arviointi- ja kehittämistyöryhmä, Kehitysvammaisten palvelusäätiö, Vammaisfoorumin kautta jäsen Kokko Sari
• Vammaiskumppanuus ry, hallituksen varsinainen jäsen 2022 Kokko Sari ja varajäsen Ronkainen Sonja
• Vammaisten Asumispalvelusäätiö ASPA, varsinainen jäsen 2022-2023 Tahvanainen Jukka ja varajäsen Kokko Sari
• Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta 1.9.2019–31.8.2023, sosiaali- ja terveysministeriö, Vammaisfoorumin kautta jäsen Kokko Sari
• Vammaisten ihmisoikeuskomitea VIOK 2020–2024, asiantuntijajäsen Kokko Sari
• Vammaisten työllistämisen edistämissäätiö VATES, valtuuskunnan jäsen Tammi Taru ja varajäsen Argillander Jaana 9.6.2022 asti, varajäsen Ukkola Ville 10.6.2022 lukien
• Veikkauksen hallintoneuvosto, jäsen Sosten edustajana Tahvanainen Jukka
• Vuoden katutyömaa -kilpailu raati, Helsingin kaupunki 6/2022-10/2022, jäsen Sylberg Juha
• Yhteinen toimialaliitto YTL, erityisryhmien liikkumispalveluita käsittelevä työryhmä, Vammaisfoorumin kautta jäsen Koskinen Eeva-Liisa.

Liite 5 Tärkeimmät tapahtumat 2022

Tammikuu

4.1. maailman pistekirjoituspäivä

28.1. Näkövammaisten liitto 94 vuotta

Helmikuu

9.2. hallituksen kokous (etä)

13.2. maailman radiopäivä

Maaliskuu

6.-12.3. maailman glaukoomaviikko

23.3. hallituksen kokous, agendalla vuosikertomus ja tilinpäätös (Iiris, Valo)
24.3. järjestöpäivät (Iiris, Braille)

Huhtikuu

24.4. kansainvälinen näkövammaisurheilun päivä

27.4. kansainvälinen opaskoirapäivä

Toukokuu

11.-13.5. Apuvälinemessut, Helsinki

13.5. hallituksen kokous (Iiris, Valo)

13.-14.5. valtuustoseminaari ja valtuuston kevätkokous (Iiris, Braille)

19.5. kansainvälinen saavutettavuuspäivä

Kesäkuu

27.6. kansainvälinen kuurosokeuspäivä

Elokuu

17.8. hallituksen kokous (etä)

21.8.-24.8. Näkövammaisjärjestöjen laajennettu pohjoismainen konferenssi (UNK), aiheena kuntoutus (Hotel Rantapuisto)

Syyskuu

8.9. kansainvälinen lukutaitopäivä

21.-22.9. hallituksen kokous, agendalla vuosisuunnitelma ja budjetti (Iiris, Valo)

24.9. kansainvälinen retiniitikon päivä

28.9. kansainvälinen informaation saavutettavuuden päivä

Lokakuu

1.10. järjestöjen päivä ja Miina Sillanpään päivä

13.10. maailman näköpäivä

15.10. valkoisen kepin päivä

20.10. kansainvälinen vertaistuen päivä

22.10. Euroopan kuurosokeiden päivä

Marraskuu

13.–20.11. Sokeiden viikko

17.11. hallituksen kokous (Iiris, Valo)

18.–19.11. valtuustoseminaari ja valtuusto

29.11. Tekojen tiistai

Joulukuu

3.12. kansainvälinen vammaisten päivä

5.12. kansainvälinen vapaaehtoisten päivä

10.12. kansainvälinen ihmisoikeuksien päivä

13.12. Lucian päivä

14.12. hallituksen kokous, agendalla STEA-avustusesitykset (etä).