Siirry pääsisältöön

Minun näköinen mieli -hankkeen his­to­riik­ki

Tältä sivulta voit lukea Minun näköinen mieli -hankkeen historiikin tallenteen tekstivastineen.

Tällä sivulla

Kuuntele

Historiikki Soundcloudissa- Ulkoinen linkki

Lue

[Alkutunnus alkaa, porinaa]

[Mies laulaen:] Dum-dum...

[Naiset laulaen:] Aa-aa… mielen pata porisee…

[Mies laulaen:] Dum…

[Nainen puhuen:] Minun näköinen mieli.

[Naiset laulaen:] Mitä se tarjoilee-ee-ee...?

[Naiset laulaen:] Dum-dum-dum-dum…

[Nainen puhuen:] Näkövammaisten liitto. 

[Naiset laulaen:] Dum-dum-dum-dum…

[Alkutunnus päättyy.]

 

Minun näköinen mieli -hankkeen historiikki

Kirjoittaneet: Jutta Saanila ja Rauni Laihonen

 

Näkövammaisten hyvinvointia monella eri tavalla tukeva Minun näköinen mieli -hanke tuli maailmaan maaliskuussa 2020.

Alkuperäinen ajatus oli, että mielenterveystaitoja koulutetaan laajasti ja ennaltaehkäistään eristyneisyyttä ja yksinäisyyttä, jotka aiheuttavat masennusta ja ahdistusta näkövammaisten keskuudessa.

Ensimmäiset, jotka hanketta halusivat ja siihen varoja hakivat, olivat Pohjanmaan näkövammaisissa aktiivisina silloin toimineet puheenjohtaja Anders Nyberg ja toiminnanjohtaja Anjuta Haapa-aho.

Anjuta oli osallistunut Mieli ry:n Mielenterveyden ensiapuun liittyviin kursseihin ohjaajakoulutusta myöten ja häntä alkoi kiinnostaa, miten jotain mieltä hoitavaa voitaisiin järjestää myös näkövammaisille. He ideoivat asiaa useiden fläppipapereiden äärellä, tapasivat valmistelija Vesa Kurikkaa ja lopulta hakivat Stealta rahoitusta, mutta eivät saaneet, koska tarvitsivat leveämpiä harteita. Niitä he kääntyivät kysymään Näkövammaisten liitosta. Liitossa asiaa hoitivat sosiaaliturvapäällikkö Laura Tolkkinen ja järjestöjohtaja Sari Kokko, jotka laittoivat rahoitushakemuksen liikkeelle toukokuussa 2019 ja saivat myönteisen päätöksen 1.12.2019.

Kirjailija ja projektityöntekijä Jutta Saanila huomasi Näkövammaisten liiton ilmoituksen Facebookissa ompeluseuran sivulla, jossa haettiin uuteen hankkeeseen työntekijää.

  - Oli selvää, että halusin hakea, sillä olin juuri jäämässä toimettomaksi, kun edellinen projektini oli ajautunut umpikujaan ja tiesin, etten sitä olisi saanut enää jaloilleen. Lukiessani hankkeeseen haluttavan henkilön piirteitä, minusta näytti ensimmäistä kertaa elämässäni, että kaikki kohdat osoittivat minuun. Todellakin olin kaikkea tuota varten tehnyt elämässäni jo monenlaista. Olin valmentanut, kehittänyt valmennuskonsepteja, kouluttanut, kirjoittanut kirjoja, osannut kehittää erilaisia hyvin toimivia verkostoja. Tätä kaikkea tulevassa hankkeessa tarvittiin.

-Työni alkoi 16.3.2020, kun Laura Tolkkinen kutsui minut Iirikseen perehtymään hankkeeseen. Se jäikin sitten viimeiseksi työpäiväksi Iiriksessä pitkään aikaan, koska siirryimme seuraavana päivänä jo etätöihin kotioloihin koronaviruksen takia. Laura oli tehnyt minulle 3-sivuisen perehdytyspaperin, jossa oli paljon asioita, joita piti ottaa haltuun.

Kävimme niitä yhdessä läpi ja vakuutuin hetki hetkeltä, että olin saanut yhden elämäni kannustavimmista esimiehistä tiimiini.

Laura Tolkkisen hakemuksesta Stealle se osa, jossa kerrotaan, miksi tällaista toimintaa tarvitaan:

Näkövammautumiseen voi liittyä näkökyvyn menetyksen lisäksi monia muitakin asioita kuten työpaikasta, ajokortista, liikkumisen vapaudesta, harrastuksista sekä tärkeistä ihmissuhteista luopumisen. Minäkuvan muuttuessa mieltä askarruttavat lukuisat asiat ja oma mieli voi kokea häpeää, arvottomuutta ja itsenäisyyden puuttumista.

 

Läpimenneen hankehakemuksen tavoitteet:

1. Mielenterveystaidot (8 osa-aluetta)

- työkaluja niihin vaikuttamiseen ja niiden vahvistamiseen

2. Ennaltaehkäisy ja palvelujen oikea-aikaisuus

- tietoa ja tukea

- avun merkityksen ymmärtäminen

- osaa hakea apua oikeaan aikaan ja oikeasta paikasta

3. Minäkuva

- eheytyy ja muuttuu kestäväksi

- elämän merkityksellisyyden kokemus lisääntyy

- itsemurhariski laskee

 

Pohjanmaan näkövammaisten tekemän hakemuksen alkuperäiset tulos-odotukset:

Näkövammainen ihminen on sisäistänyt sen, että hänen täytyy ottaa vastuu itsestään ja omasta asenteestaan. Hän on löytänyt motivaation mielen hyvinvoinnin ylläpitämiseen myös vammautumisen jälkeen, koska on ymmärtänyt, mitä mielenterveys on. Lisäksi hän tiedostaa myös sen, että mielenterveys kuluu mutta myös uusiutuu jatkuvasti.

Voimavarat = Voimavarojen tiedostaminen, piilossa olevien voimavarojen löytäminen sekä niiden koheneminen ja herättely. Henkilö pystyy kohdentamaan voimavarojaan myös itsestään ulos vertaistuelliseen toimintaan, niin halutessaan. Elämän merkityksellisyyden kokeminen = Ihminen on löytänyt elämäänsä ajatuksia, kokemuksia ja välineitä elämän merkityksellisyydestä. Ihminen on oppinut keinoja itsensä hyväksymisestä sellaisena kuin on kaikkine hyvine, heikkoine ja kehitettävine puolineen. Mielenterveystaidot = Ihminen on ymmärtänyt vastuun omasta itsestään sekä omasta hyvinvoinnista. Ihminen osaa hakeutua tarvitsemiensa palveluiden, avun ja tuen piiriin.

 

Näkövammaisten hyvinvoinnin tukeminen eri tavoilla

Hankkeessa oli siis tarkoitus lisätä mielenterveystaitoja, joiden valmentamiseen kehitetään uusi konsepti, sitä testataan ja lopulta koulutetaan muutamista näkövammaisista valmentajia.  Valmennus, jota valmisteltiin koko maata ajatellen, suunniteltiin neljän tunnin mittaiseksi tapaamiseksi. Tavoitteena oli tehdä myös opaskirja, jossa Minun näköinen mieli -hankkeen valmennusteemat tulivat näkyväksi hieman laajemminkin.

Tulevaisuuden haaveena oli se, että ihmiset kouluttautuvat, kehittyvät ja rohkaistuvat itse vetämään valmennuksia ja puhelinrinkejä, ja että tästä saataisiin toimiva systeemi, joka pyörisi vuosikausia.

- Päätin startata kaiken huolellisesti ja kehittää systeemin, jossa kaikki saisivat oikeasti toisistaan tukea. Näin voitaisiin saada pitkäaikainen henkisen hyvinvoinnin tuki näkövammaisille.

Toiminnan liikkeelle lähtö

-Ensimmäinen ihminen, joka minulle soitti, oli Asta Torpo. Puhuimme pitkän puhelun ja sain kuvan siitä, millainen tarve ja tilaus hankkeelle on ollut. Astan mielestä ihmiset, joilla on nopeasti tai hitaasti paheneva näkövamma, jäävät hyvin pitkälle oman onnensa nojaan. Kukaan ei ajattele heidän henkistä jaksamistaan.

-Juttelin pitkään myös silloisen Näkövammaisten rekisterin johtajan Matti Ojamon kanssa, joka valotti minua siitä, miten oli saatu selville se seikka, että on paljon yleisempää päättää lähteä oman käden kautta, jos on näkövamma. Näin käy erityisesti työikäisille miehille ja yli 80-vuotiaille naisille.

Puhelinrinkien starttaus

Koronaviruksen ilmaannuttua vuonna 2020 muutettiin alkuperäistä suunnitelmaa siten, että lähdettiinkin liikkeelle puhelinringeillä. Niistä ei ollut hankehakemuksessa sanaakaan, joten jo tässä vaiheessa poikettiin suunnitelmasta ja asiaan pyydettiin lupa rahoittajalta.

Halukkaita puhelinrinkeihin löytyikin ja ensimmäinen rinki päästiin aloittamaan 17.4.2020. Kokoonnuimme yhteensä kymmenen kertaa tämän ringin kanssa.

Ringissä mukana olivat Mikael, Antti, Aleksi, Asta ja Marjuska.

Aloitimme pohtimalla tunnin ajan seuraavia kysymyksiä:

Minkälaisia haasteita nykytilanteessasi on?

Miten olet selvinnyt? Mitkä asiat auttavat eteenpäin?

Välitehtävänä oli vielä: Hyvän lähetys toisille. Useassakin tutkimuksessa on huomattu, että kun ihminen keskittyy toivomaan toisille hyvää, hän saa itselleen jotain vielä parempaa. Tätä periaatetta kokeilimme siinä.

 

-Koska olen kaikissa aikuiselämäni vaiheissa ollut vakuuttunut läsnäoloharjoitusten hyvää tekevästä vaikutuksesta ihmisten hyvinvointiin ja varsinkin mielen hyvinvointiin, lanseerasin niiden käytön ringin alussa ihan ensimmäisestä kerrasta lähtien. Ensimmäisissä ringeissä teimme ihan vain perinteistä hengityksen seuraamisen harjoitusta eli tietoista hengitysharjoitusta.

Näkövammaisten vetämät ensimmäiset ringit alkoivat elokuussa 2020.

Puhelinrinkiin osallistujista löytyi neljä, jotka vapaaehtoisina kokoonkutsujina halusivat ottaa oman ringin ja vetovastuun siitä.

Jokaiselle neljälle vetäjälle löytyi osallistujia neljä, joiden kanssa aloittaa heti, kun aikataulut saadaan sovitettua.

Monessa ringissä kokoonkutsujilla oli joku, joka teki teknisen koolle kutsumisen työn eli itse soittelun, jolloin heille jäi vain vetämisen vastuu. Huomasimme myös ottaa alusta asti hyviä käytänteitä opetusmaailmasta: se että kaksi kokoonkutsujaa on samassa ringissä ja eri rooleissa lisää mahdollisuuksia oppia toisen tyylistä ja rinkiä ei ole niin yksinäistä viedä alusta loppuun. Huomasimme myös yleisen lainalaisuuden, että vaikka alussa ringistä oltiin hyvinkin onnellisia, innostuneita ja iloisia, tuli vastaan usein puolivälin väsymys. Siihen kohtaan todettiin tarvittavan jotain uutta ja yllättävää, jotta jaksetaan yhdessä kaikki kerrat loppuun asti.

Valmennukset

Pyysin ringin jäseniä tulemaan mukaan pilottivalmennukseen, kun

syksyllä päätin pitää ensimmäisen valmennuksen Iiriksessä. Siitä tuli totta 7.8.2020 koronasta huolimatta. Olimme Mathildassa ihmettelemässä kasvomaskein ja turvavälein, miten korona ja kaikki sulkutoimet olivat elämäämme monin eri tavoin muuttaneet. Emme olleet miettineet teemaa valmiiksi etukäteen ja puolet ajasta menikin sen pohtimiseen. Opin jo tässä vaiheessa, että teema kannattaa olla valmiina.

Pata-menetelmä syntyi tässä valmennuksessa, sillä istuimme ringissä ja heittelimme ajatuksia keskiöön sekä menimme tosi syvälle jo tunteisiinkin, koska tunsimme toisiamme jo 10 puhelinrinkikerran jälkeen varsin hyvin. Kuvaannollinen pata porisi hiljaa ringin keskellä ja jalosti ajatteluamme ja yhteiseloamme pikkuhiljaa pintaa nousevilla oivalluksilla.

Sillä hetkellä oli kehitteillä kahdenlaista valmennusta. Kummatkin olivat patoja, joiden äärelle keräännyttiin kokoamaan voimaa, toivoa ja kokemuksia. Hyvän mielen padan äärelle tuotiin kaikki sellainen, mikä ei enää palvele. Pataan heitettiin muhimaan esimerkiksi sellaiset ajatukset, jotka arvostelevat, tuomitsevat ja satuttavat. Ajatukset tulevat havainnoiduiksi harjoitusten avulla. Tunteet kohdataan puhumalla ja hetkessä suoraan tuntemalla. Keitokseen annetaan sekoittua kaikki sellaiset tarinat ja kokemukset, joista uskomme yhteisen piirimme avulla nousevan pintaan itsellemme jotain uutta ja käyttökelpoista. Keho-mieli -havainnoinnilla löytyy toimivat askelmerkit tulevaan.

Merkityksen padan äärellä tarkasteltiin sitä, mikä luo tunteen siitä, että pääsee toteuttamaan itseään. Heitetään pataan kaikki sellainen, mikä estää luomista, kasvua ja eteenpäin menoa. Käsitellään padassa joitakin niistä tunteista, jotka syntyvät helposti ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Tutkitaan kehon tuntemuksia myöten sitä, miten voisi päästää toisia lähemmäksi ja saada lisää merkitystä omaan elämään.

Valmentajien etsiminen ja koulutus

Valmentajien koulutus oli määrä aloittaa heti, kun tarpeeksi monta sopivaa valmentajaehdokasta löytyisi. Oli selvää, että kun koulutuksesta oli tarkoitus tehdä syvällinen kasvuprosessi, myös koulutettavien täytyisi löytyä niiden ihmisten joukosta, jotka jo muutenkin hakeutuivat itse valmennusten tai puhelinrinkien pariin. Näin he löytyivät ympäri

Suomea: Kuopiosta, Jyväskylästä, Turusta ja Helsingistä pikkuhiljaa ajan kuluessa. Käytännössä kysyin ihmisen halukkuutta lähteä tällaiseen prosessiin ja sitten seurasin kunkin ehdokkaan innostuneisuutta puolisen vuotta, kun valmistuimme valmennuksen aloitukseen syksyllä 2021.

Varsinainen koulutus lähti liikkeelle Tampereen Varalasta, elokuussa 2021, kun tapasimme yhteisen koulutuspäivän merkeissä. Tulimme Helsingistä kahden valmentajan ja yhden opaskoiran kanssa kimppakyydillä ja muut kolme valmentajaopiskelijaa saapuivat junilla. Valmennuspäivä sisälsi etupäässä tutustumista, koulutusrungon pohtimista ja uuden valmennuskonseptin sisäistämistä. Puhuimme paljon asiasta ja asian vierestä, söimme ja ihmettelimme uutta alkuamme.

Kokoonkutsujien etsiminen ja heidän koulutuksensa

Puhelinrinkien kokoonkutsujia ei tarvinnut etsiä. Heidän löytämisensä oli helppoa. Lähes kaikki ensimmäisen ringin osallistujat lähtivät mukaan koulutukseen. Olin ihan ensimmäisen koulutuksen vetänyt jo Päivi Viggille, joka oli sinänsä aiheeseen aikaisemmin jo koulutettukin. Hän taisi siinä kouluttaa enemmän minua kuin minä häntä. Lopulta koulutuspohjaksi muodostui seuraavanlainen:

Puhelinrinkikoulutus (puhelimessa)

Ennen koulutusta pyydetään tallentamaan omaan puhelimeen neljä yhteystietoa (osallistujien tiedot) joko suosikkeihin tai puhelinluettelon alkuun AA-alulla.

Mukana:

1. Haastattele rinkiin osallistujia kiinnostuksen lähteistä (erikseen).

⦁    Mistä halu auttaa ja tukea muita kumpuaa?

⦁    Yhdellä asialla on monta näkökulmaa, mitä itse koen. Voi ottaa opikseen ja kasvua.

⦁    Mitä kokemusta on ja mitä odotuksia uuden rinkitoiminnan suhteen?

⦁    Ammatillinen etäisyys. Kaivoon ei mennä mukaan -periaate.

⦁    Oman jaksamisen havainnointi ja patakettujen oma pata. Mieti haluatko vetää 5 vai 10 kerran puhelinringin.

⦁    Iloinen ja kevyt asenne ringin vetämisessä

⦁    Vapaaehtoistyö: anna se panos, jonka voit iloisena antaa; älä tee tätä koska mielestäsi TÄYTYY tehdä.

⦁    Puhelinrinkien kokoonkutsujien tiimi koostuu näistä: sen hetkinen luettelo. Miltä tuntuu liittyä heihin?

 

2. Tekniikan haltuun otto.

⦁    Miten on aiemmin teknisiä ongelmia päihittänyt?

⦁    Selitetään, miten rinki kootaan

⦁    Kokeillaan miten puhelinrinki tehdään

 

3. Puhelinringin toimintaperiaatteiden läpikäynti

  • nimettömyys       
  • kaikille sama aika kaksi kierrosta, jos osallistujia on neljä, niin 5 minuuttia, millä aikaa mittaisi? Pyytäisikö joskus jonkun osallistujista kellokalleksi?
  • luottamuksellisuus & vaitiolovelvollisuus:  
    • ehdoton ja mielellään lähes joka kerta muistutetaan   
    • myös itselle tärkeä: vain oman jaksamisen takia tärkeä olla luottamuksellisessa suhteessa johonkin (esim. kokoonkutsujien oma työnohjaus) tahoon

 

  • aihe mielellään edelliseen kertaan nivoutuen tai jonkun osallistujan nostama aihe
  • Rohkeusringin ja positiivisuuden käsikirjat
  • kaksi kysymystä etukäteen joko tekstarilla tai sähköpostilla mietintään ⦁    patarinki-idea: kukin tuo oman kokemuksen aiheen tiimoilta yhteiseen pataan. Jos ei ole tismalleen aihetta käsittelevä, ei haittaa, pata jalostuu ⦁    aihe saa aina aikaan oman elämän havainnointia, toisiin peilaamista ja luottavaista jakamista
  • Palauta ringin huomio aiheeseen ja itseen.
  • Läsnäoloharjoituksen vetämisestä
  • Minkälaisia työkaluja on jo tottunut käyttämään?
  • Minkälaisia haluaa oppia?
  • Kokoonkutsujien kuulumiset
  • Aina saa olla minuun (ja koordinaattoreihin) matalalla kynnyksellä yhteydessä.

Teemaringit

Syksymmällä 2020 oli tarpeen perustaa rinkejä, joissa oli jokin ihmisiä yhteen kokoava teema. Näitä olivat muun muassa: kulttuuririnki, syvempi hengellinen rinki, työikäisten rinki, parisuhderinki ja naisten rinki.

Kuitenkin oli myös rinkejä, joista käytettiin nimitystä sekarinki.

Yhdessä kipu-teemaa käsittelevässä ringissä oli mukana myös näkevä, jolloin tutkittiin ennakkoluulottomasti, miten se seikka vaikutti kaikkeen. Tuloksena oli, ettei näkevän läsnäolo tuntunut millään erikoisella tavalla tällaisessa teemaringissä. Näkötilanteella ei ollut mitään merkitystä tähän aiheeseen, eivätkä kaikki edes oikeastaan muistaneet että ringissä oli yksi näkevä.

Totesimme moneen otteeseen, että on oikeastaan ihan sama, mistä teemasta rinki on kulloinkin kiinnostunut puhumaan, kunhan ei aleta puhua uskonnosta tai politiikasta. Silti joku rinki joskus erehtyi lähestymään näitäkin aiheita.

Perusperiaatteena oli kuitenkin, että kokoonkutsuja kysyy teeman osallistujilta ennen seuraavaa kertaa jo mieluiten edellisellä kerralla. Jos teemaa ei keksitä, kokoonkutsujalla on pankillinen erilaisia teemoja, joista hän voi poimia jonkin rinkiä puhuttelevan teeman.

Koordinaattorien etsiminen ja koulutus

Vuoden 2021 lopussa aloin puhua liitossa siitä, että hanke on muuttumassa toiminnaksi vuoden 2023 alussa ja aion keskittyä mahdollistamaan sitä. Tiesin, että koko viimeisen vuoden pitää sisältää paljon perehdytystä, jotta tässä onnistuisimme. Sain joulukuussa kokoonkutsujista työryhmällisen yhdistystoimintaa paljon kokenutta vetoapua ja suunnittelimme yhdessä struktuurin, jolla hanke voisi jatkossa pyöriä tulevaisuudessa vain muutaman palkkioita saavan vapaaehtoisen sekä yhden liitossa toimivan yhteyshenkilön turvin. Tiesimme suunnitelmaa tehdessämme, että mitä edullisemmin pystymme toiminnan jatkon pyörittämään, sen houkuttelevammaksi sen aloittaminen liiton hallinnolle muodostuu.

Päätimme perustaa puhelinrinkejä pyörittämään koordinaatioryhmän, johon kutsuin halukkaita hankkeen piiristä. Kolme kiinnostunutta ilmoittautui mukaan (Rauni Laihonen, Päivi Vigg ja Auli Rinne).

 

-Koko kevään 2022 kerroin heille koulutuksissa, miten puhelinrinkejä olen tähän asti muodostanut. Oli todella vaikea kuvailla tuota prosessia, koska se on ollut työtehtävistäni kaikkein haasteellisin: tulijat ovat niin erilaisia ihmisinä (ikä, persoona, harrastuneisuus, työ, perhekuvio) ja vammansa suhteen (syntymäsokea, heikkonäköinen, juuri sokeutunut, jo vuosia totutellut). Lisäksi oli tärkeä luoda systeemi, jonka avulla pystyisimme seuraamaan mitä rinkejä milloinkin pyörii, mitä kukin haluaa, milloin kontaktoida ketäkin jne. Tällaisen sekametelisopan me saimme syksyn mittaan pikkuhiljaa organisoitua ja neljänneksi koordinaattoriksi päätettiin kouluttaa vielä Mira Nieminen. Hän aloitti homman joulukuussa 2022.

Suunnittelua toiminnan jatkamisesta hankkeen loputtua helmikuussa 2023

Toiminnan jatkuminen varmistui hallituksen päätöksellä elokuussa 2022.

Hallitus päätti asiasta Sari Kokon ehdotuksen pohjalta. Ehdotuksessa todettiin näin:

Hyvin johdettuna toiminta, eli puhelinringit ja patavalmennukset, täydentävät yhteiskunnan palveluja, jossa ihmiset joutuvat odottamaan kauan tarvitsemiaan mielenterveyspalveluja ja kynnys hakea esim.

terapiaa on korkea. Se on erittäin tehokasta win-win –perustaista matalan kynnyksen auttamistyötä, jossa antamisen ja saamisen tasapaino säilyy, kun siihen kiinnitetään koko ajan huomiota. Tällaisesta toiminnasta kumpuaa paljon mielihyvää. Jokaisen toista auttavan hyvinvointi kumuloituu myös lähipiirin hyväksi.

Hankkeen aikana tehtyjen positiivisen mielenterveys- ja elämän laatu -kyselyjen perusteella puhelinrinkitoiminnassa mukana olleet ovat arvioineet saaneensa enemmän tukea ja että elämänlaatu on parantunut. He myös kokevat olevansa tyytyväisempiä itseensä, ihmissuhteisiinsa ja kykyynsä selviytyä päivittäisistä toimista. Arviointien perusteella voidaan sanoa, että puhelinrinkiläiset todella saavat työkaluja mielen hyvinvointiin sekä tarvitsemaansa tukea. (Lähde: Stea, jatkuvan raportin yhteenveto 2022)

Koordinaattorin haku, valinta ja koulutus

Hankkeen piirissä toimivat ihmiset tiedostivat kaikki, että jatkon kannalta on oleellista kouluttaa joku toimimaan liitossa. Minut valtuutettiin miettimään, kuka se joku voisi olla. Haastattelin esimiesten pyynnöstä yhtä liiton työntekijää, joka sopisi toiminnan pyörittämiseen mutta hänelle se olisi ollut liian iso ja kuitenkin muusta toimenkuvasta irrallinen kakku. Haastatteluprosessissa ymmärsimme myös, että olisi ehkä kuitenkin viisainta, jos tuo ihminen olisi hankkeen piiristä. Näin ei tarvitsisi juurta jaksaen perehdyttää tulevaa yhteyshenkilöä ymmärtämään hankkeeseen jo virinnyttä kulttuuria ja henkeä: ehkä hänelle se ei edes kunnolla avautuisi, jos lähtökohdat ja roolit olisivat alunperin toisenlaiset?

Suodattimien (mm. hankkeen piiristä, työelämä- ja näkövammaistaitoja omaava, hyvä tyyppi, vertaistuki hallussa, verkostot kunnossa,

motivoitunut) läpi seuloutui myös eräs hankkeen piirissä pitkään ollut henkilö, jonka kanssa pohdimme asiaa ja haastattelin hänet useaan kertaan. Lopulta hän kuitenkin joutui henkilökohtaisista syistään johtuen kieltäytymään. Siinä vaiheessa heti seuraava vaihtoehto olikin jo useamman ehdottamana henkilönä ollut Mira Nieminen, joka sai vielä käydä useamman haastattelun ja esimieskatselmuksen läpi ennen kuin valikoitui sopivaksi kandidaatiksi liiton yhteyshenkilöksi. Miran perehdytys kesti viisi kuukautta ja sen aikana paljastui, kuinka paljon asioita hänen pyöritettäväkseen kuitenkin jäisi. Päätimme heti hankkeen ihmisten kesken järjestettyjen Kesäpäivien (8.-9.6.2022) jälkeen, että yhteyshenkilön lisäkätenä tarvitaan toinenkin henkilö, joka johtaa kokoonkutsujien sessioita. Tämä henkilö oli syksyn alusta lähtien Päivi Vigg.

Rohkeus – Tietoisuuden työkalut valon ja varjon leikkiin -kirja

Kirjan kirjoittaminen aloitettiin heti ensimmäisenä keväänä. Keräilin aiheita, jotka tuntuivat olevan näkövamman lisäksi elämää eri tavoin haastavia. Oli addiktiota, masennusta, ahdistusta, itsetuhoisuutta, kiusaamista, näköharhoja ja monia muita. Aloin haastatella erilaisia tielleni ohjattuja tai itse ohjautuneita ihmisiä siitä, miten nämä aiheet heidän elämässään esiintyivät. Annoin kirjaraakileen jo varsin varhaisessa vaiheessa luettavaksi pienelle joukolle kokoonkutsujia, joiden mielestä se oli varsin synkkää luettavaa. Eräskin heistä sanoi:

”Jos et vaihda noita synkkiä ongelmia loppuun ja työkaluja alkuun, niin kukaan ei tule lukemaan tuota kirjaa kannesta kanteen!”

Kirja jalostui kierros kierrokselta ja ihan viimeisen silauksen siihen toi Näkövammaisten liiton viestintä, joka veti ihan viimeisessä vaiheessa vielä kirjan jopa painosta takaisin tarkasteluun, kun useampikin kohta oli vielä jäänyt liian vähäiselle huomiolle.

 

Hankkeeseen saatiin avuksi Kuntoutus-Iiriksen neuropsykologi Liisa Lahtinen. Liisa tuli mukaan kevääksi 2020 työstämään opaskirjaa.

Opaskirjan oli tarkoitus puhutella kaikkia näkövammaisia ja jopa sellaisia, jotka eivät vielä ole saaneet näkövammastatusta. Näinkin aikaisessa vaiheessa olisi tosi hyödyllistä tulla tuen piiriin. Kirjailijat yrittivät laatia tekstin sellaiseksi, että niin sokeina syntyneet kuin myös vastavammautuneet saisivat siitä paljon itselleen.

Minun näköinen mieli -hanke julkaisi lopulta 1.6.2021 "Rohkeus – Tietoisuuden työkalut valon ja varjon leikkiin" -kirjan.

Kirja toimii keskustelunherättäjänä vertaistuellisissa puhelinringeissä ja on siis apuna rinkien vetäjille. Se toimii materiaalipankkina myös valmennuksille. Kirjan kolme työkalupakettia, mielen, tunteen ja kehon tason harjoitteineen, ovat käytössä jokaisessa patavalmennus-konseptia käyttävässä Mielen hyvinvoinnin valmennuksessa. Se tarjoaa muun muassa tukea näkövammautumisen kriisiin sekä harjoituksia tilanteen hyväksymiseen.

Esimiehen vaihtuminen ja uuden kollegan tulo hankkeeseen

Keskellä kirjan julkaisemisen kuumimpia vaiheita vaihtui myös hankkeen esimies: Ulla Hannula astui sosiaalipäälliköksi Laura Tolkkisen tilalle. Samalla Elisa Montonen oikeuksienvalvonnasta tuli avuksi käytännölliseen työhön viestinnän ja Stea-arvioinnin suunnitteluun ja toteutukseen.

Podcastit

Työryhmä, johon Jutan lisäksi kuului Laura Tolkkinen ja moniammatillinen ryhmä, halusi levittää tietoa hankkeesta laajemmalle podcastien välityksellä.

-Laura pisti jo toisena päivänä eteeni haasteen, että tekisin pienen podcastin omalla äänelläni, ihan tavallista iPhonen mikkiä käyttäen.

Seuraava podcast tehtiin jo siten, että edelleen käytin iPhonen mikkiä, mutta Mikael Mustonen laati siihen alut ja editoi ääntä paremmaksi. Sitten pitikin jo hankkia ammattilaisen mikki ja antautua harjoittelemaan äänen käytön saloja. Tekniikoita olikin niin paljon, että harjoittelu jatkui seuraavissa podcasteissa, sisältäen monia onnistumisia ja epäonnistumisia.

-Tuomo Burman ryhtyi editoimaan podcasteja, ja ensi töikseen hän perusteellisesti koulutti minut käyttämään mikkiä eri tilanteissa aina siten, kuin sitä on tarkoituksenmukaista käyttää. Harjoittelu loppui siihen ja aloin tietää tismalleen, miten se pitää tehdä. Tämä oli kustannustehokas juttu, sillä podcasteja ei tarvitse paljoa editoida, kun äänijälki on alusta asti laadukasta. Loppujen lopuksi Tuomo koulutti kolme muutakin taitavaa mikin käyttäjää eli Harri Voutilaisen, Päivi Viggin ja Aila Malkin, jotka alkoivat suoltaa podcasteja syksyllä 2022. Kaiken lisäksi Tuomo koulutti Harri Voutilaisen podcastien editoijaksi, joten podcasteilla on viestinnän muotona nyt turvattu jatko myös tulevina vuosina.

  Kaiken kaikkiaan podcasteja ja Youtube-äänitteitä ilmestyi koko hankkeen aikana huimat 45 kappaletta, näillä kuuntelukertoja (3.1.2023) kaikkiaan 9297 kappaletta. Tosiasiassa kuunteluita on varmasti tuplaten enemmän, koska ainakin näkövammaiset ihmiset kuuntelevat Soundcloudissa julkaistavia äänitteitä käytännössä mieluummin paremmin saavutettavilla alustoilla (Spotify ja Apple Podcast), joilla kuuntelukerrat eivät tule näkyviin.

Uuden lain myötä jokainen äänite piti saada myös tekstimuotoon.

Ensimmäisen vuoden aikana teimme tekstivastineet yleensä itse, mutta jossain vaiheessa pidemmät podcastit alettiin delegoida Annanpuran tekstitystiimille. Youtube-äänitteiden tekstittäminen olikin aikaa vievää puuhaa, joten niiden töiden vähittäinen ulkoistaminen helpotti projektin arkea kovasti.

Ensimmäinen podcast käsitteli puhelinrinkiä ja siinä oli kerrottuna ringin perusperiaatteet pähkinänkuoressa. Hankkeen podcasteista kaikkein suosituin on Riikka Hännisen kanssa tehty haastattelu: Uuvuttavasta säätämisestä uuteen alkuun (1.2.23: 900 kpl).

Hankkeen suosituin Youtube -äänite on Riikka Hännisen ja kumppaneiden tekemä kappale Näkkärisoppaa (1.2.23: 2990 kpl) Toiseksi suosituin Youtube -äänite on Jutta Saanilan läsnäoloharjoite nimeltä Itsemyötätunto (1.2.23: 2519 kpl) Hankkeen podcastit ovat kaikista Näkövammaisten liiton podcasteista eniten kuunneltuja (tilanne vuoden 2023 alussa)

Hankkeen kummi

-Olin katsonut Voice of Finlandia alkuvuonna tv:stä ja nähnyt Riikka Hännisen siellä ensimmäistä kertaa. Päätin heti, että jos pääsen rekrytointiprosessissa niin pitkälle, että saan työpaikan, pyydän Riikan hankkeeseen mukaan. Näin sitten teinkin ja Riikka suostui tulemaan hankkeen kummiksi. Meidän ensimmäinen yhteistyöprojekti oli tehdä elokuussa yhteinen podcast. Kirjan tullessa maailmaan vihdoin kesällä 2021, julkaisimme Riikan ja hankkeen yhteistyönä kappaleen nimeltä Näkkärisoppaa. Riikka osallisti työhön itsensä lisäksi viittä muusikkoa, joista kaikki muut olivat näkövammaisia paitsi kontrabasisti.

Riikka oli myös mukana, kun juhlimme Tammipäivillä 2023 hankkeen loppumista ja tulevan toiminnan alkamista. Hän sai meidät voimaantumaan musiikin, mielikuvituksen sekä itse tehtyjen riimitysten avulla ja opasti käyttämään omaa ääntä rohkeammin.

Ohjausryhmän tarkoitus ja ensimmäinen palaveri

Ohjausryhmään kuuluivat alun perin Marianne From, Anders Nyberg, Tiina Lumijärvi, Anjuta Haapaniemi, Eeva-Liisa Koskinen sekä FSS:stä Camilla Blomstedt. Hankkeen ohjausryhmä kokoontui joka vuosi neljästi. Ohjausryhmän tarkoitus tuli selväksi jo ensimmäisessä tapaamisessa 29.4.2020:

  • Ohjaa, seuraa ja tukee hankkeen etenemistä
  • Tarjoaa laaja-alaista asiantuntemusta hankkeelle
  • Vastuu etenemisestä on Näkövammaisten liitolla

Pidin jo ensimmäisessä sessiossamme alkuvirityksenä Vagushermon rentouttamisharjoituksen. Kerroin omista haaveistani hankkeen teemoihin liittyen. Käsittelimme myös alustavasti opaskirjan periaatteita ja valotimme tulevan Opaskirjan tarkoitusta seuraavasti:

  • Kohderyhmänä: näkövammaiset
  • Ennalta ehkäisevä tarkoitus
  • Jokainen tunnistaa itseänsä kirjan sivuilta
  • Avun hakeminen madaltuu
  • Lisää kasvuideoita ja harjoitteita valmennuksen jälkeen
  • Tarkka lukeminen on tärkeää tuleville ohjaajille
  • Eväitä rikkaaseen ja merkityksen täyteiseen elämään

Yhteistyökumppaneita

Teimme hankkeen puitteissa yhteistyötä mm. Sininauhaliiton Emppatyön, Mieli ry:n, Olka-toiminnan, Sibelius-akatemian, Vammaisfoorumin, Espoon seurakunnan, Tukipilarin, Muisti-liiton Aivot kiikarissa -hankkeen kanssa.

Tutkimuksia

Näkövammautuneiden ihmisten mielenterveysongelmia on havaittu eri tutkimuksissa ja ne ovat nousseet esiin näkövammaisyhdistysten toimintaan osallistuneilta saaduissa palautteissa (Näkövammaisten liitto ry 2018).

THL:n Näkövammarekisteri on julkaissut lukuisia tieteellisiä tutkimuksia (ks. mm.

Meyer-Rochow 2015), joista ilmenee kohonnut itsemurhariski sokeiden

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus työikäisten miesten ja yli 85-vuotiaiden heikkonäköisten naisten kohdalla.

 

Maailmanlaajuisesti sokeiden tekemiä itsemurhia on noin 2 500 vuodessa.

Näkövammaisten kansallinen rekisteritutkimus Suomesta (2015), että näkövammaisten henkilöiden itsemurhariski oli huomattavasti suurempi muuhun väestöön verrattuna. Tutkimuksen johtopäätöksenä oli, että taustalla vaikuttaa näkövammautuneiden masentuneisuus sekä toivottomuuden ja turhautumisen tunteet.

 

Monilla näkövammaisilla on elämäntilannetta ja psyykkistä tilaa kuormittavia muitakin vammoja tai sairauksia. Pitkäaikaissairaudet ovat kuitenkin näkövammaisilla yleisiä, koska he ovat muuta väestöä iäkkäämpiä. Joka viidennelle on ilmoitettu jokin pitkäaikaissairaus. Vammoja tai pitkäaikaissairauksia yhteensä on joka kolmannella rekisteröidyllä henkilöllä.

(THL 2018.) Voimavarojen puute vaikeuttaa osalla näkövammaisista tarvitsemiensa palveluiden hakemista.

Tutkimukset ovat osoittaneet, että syrjäytymisvaara ja masentuminen eivät suoraan seuraa kuormittavien tekijöiden määrästä näkövammautuneen ikäihmisen elämässä, vaan niitä aiheuttaa erityisesti kannattelevien tekijöiden vähäisyys suhteessa kuormittaviin tekijöihin (Huttunen 2018). Tästä syystä ratkaisevassa asemassa on etenkin arkea kannattelevien tekijöiden lisääminen.

Vantaan ja Tampereen seurakuntayhtymien näkövammaistyön, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Silmätautien kuntoutuspoliklinikan sekä Kirkkohallituksen jumalanpalvelus ja yhteiskunta -yksikön sekä Näkövammarekisterin tekemässä tutkimuksessa elämää kannatteleviksi tekijöiksi nousi kuusi osa-aluetta: jäljellä olevan näön antama tuki, sosiaaliselta ympäristöltä ja yhteiskunnalta saatu tuki, liikunta, mielen hyvinvointi, osallisuus sekä hengellisyys. (Ks. mm. Huttunen 2018.) Vastaavasti Suomen

Mielenterveysseura on arvioinut mielen hyvinvoinnin tukemisessa ensisijaisiksi työkaluiksi minäkuvan eheyden, monipuoliset mielenterveystaidot ja ennaltaehkäisevät oikea-aikaiset palvelut.

Näkövammaisten liitto kokeili vuonna 2018 mielenterveyden vertaistukiryhmätoimintaa Varsinais-Suomessa. Ryhmää veti itsekin näkövammautunut psykoterapeutti ja viikoittain kokoontuva toimijaryhmä oli suunnattu hiljattain (viimeisen viiden vuoden aikana) näkövammautuneille.

Toimintaan kuului myös seurantatapaaminen kolme kuukautta myöhemmin.

Osanottajilta saadun palautteen mukaan toiminnan vertaistuellisuus on lieventänyt omaa ahdistusta, laajentanut näkemystä näkövammaisuudesta ja vahvistanut ajatusta, että heikentyvän näkökyvyn kanssa voi elää. Lisäksi mielenterveyden ammattilaisen läsnäolo ryhmän vetäjänä oli koettu tärkeäksi.

(Näkövammaisten liitto ry 2018.)

MinunNÄKÖINEN mieli -koulutuksilla vastataan edellä mainittuihin näkövammaisten mielenterveysongelmiin hyödyntäen mielenterveyden

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus ammattiosaamista ja tutkimustuloksiin sisältyviä suosituksia. Erityistä vahvuutta koulutukseen tuovat Näkövammaisten liiton näkövammaisuuteen liittyvä laaja asiantuntemus ja sen yhteistyökumppanien Suomen Mielenterveysseuran ja SOITE:n erityisasiantuntijuus ja ammattilaisuus mielenterveyden hoitotyössä.

Stean pilotti -arviointeja

Koko vuodeksi 2021 hanke pääsi mukaan pilottiin, jossa käytiin neljästi

vuodessa läpi määrälliset ja laadulliset mittarit. Hankkeen työntekijät kävivät läpi useamman koulutuksen, joissa opittiin olennaista tutkimusmittareista ja niiden käyttämisestä. Käytimme kahta laadullista mittaria ja mittasimme kolmea kohderyhmää. Käytimme Elämän laatu sekä positiivinen mielenterveys -nimisiä mittaristoja valmentajien, ringeissä toimivien vasta-alkajien ja konkareiden arviointiin kahdesti vuonna 2021 ja kerran vuonna 2022 (pois lukien vasta-alkajat). Lisäksi haastattelimme laadullisella menetelmällä kaikki puhelinrinkien kokoonkutsujat sekä eri syistä ringeistä poistuneet vuoden 2022 jälkipuoliskolla. Lisäksi kyselimme noin 40% puhelinrinkien loputtua osallistujien mietteitä rinkikokemuksista ja jaoimme palautetta rinkien

kokoonkutsujille. Osallistujien ääntä ja rinkien kokoonkutsujien omia

ideoita käytettiin aina pohjana, kun suunniteltiin toimijoiden

koulutuksia ja teemoja keskusteluihin.

 

***

Hankkeen saavutuksia ja lukuja:

Valmennuksia järjestettiin vuosina 2020-2022 18 kpl. Näistä ihan

viimeisimmät olivat näkövammaisten valmentajien itse järjestämiä

valmennuksia. Valmentajiksi valmistui viisi ryhmänohjaajaa, joilla

kaikilla oli 1,5 vuotta kestävä valmennusprosessi takana.

Puhelinrinkejä oli vuonna 2020: 19 kpl, 2021: 33 kpl (tapaamisia:103), 2022: 29 kpl (tapaamisia 143) eli yhteensä kolmen vuoden aikana 81 kpl. Puhelinringeissä oli kolmen vuoden aikana osallistujia 120 henkilöä. Kokoonkutsujia on 23 henkilöä.

 

Hankkeen kirjallisuus:

Rohkeus – Tietoisuuden työkalut valon ja varjon leikkiin -kirjan ovat

kirjoittaneet Minun näköinen mieli -hankkeen hankekoordinaattori Jutta

Saanila ja Kuntoutus-Iiriksen neuropsykologi Liisa Lahtinen.

Rohkeus – Tietoisuuden työkalut valon ja varjon leikkiin -kirja löytyy

PDF-muodossa nkl.fi-sivustolla.

Rohkeus-kirja on saatavilla myös Luetuksesta,

Daisy-julkaisuna sekä

Celianet.fi-palvelusta äänikirjana sekä tilattuna myös pisteillä.