Siirry pääsisältöön

Kan­sain­vä­li­nen valkoisen kepin päivä 15.10.

Valkoisen kepin päivä muistuttaa liikkumisen, liikenteen ja ympäristön suunnittelusta näkövammaisten kannalta.
Etualalla ja taustalla kahden ihmisen jalat ja valkoinen keppi samassa asennossa, menossa samaan suuntaan.

Tällä sivulla

Kansainvälistä valkoisen kepin päivää vietetään 15. lokakuuta (ruots. Vita käppens dag, engl. World White Cane Day). Päivän tarkoituksena on lisätä valkoisen kepin tunnettuutta sekä kiinnittää suuren yleisön ja asiantuntijoiden huomio näkövammaisten liikkumiseen sekä liikenteen ja ympäristönsuunnittelun kysymyksiin sokeiden ja heikkonäköisten kannalta.

Valkoisen kepin tarina

Valkoisella kepillä on monta tarinaa. Yhden tarinan mukaan keppi sai valkoisen värinsä ensimmäisen maailmansodan jälkeen 1920-luvulla, kun onnettomuudessa sokeutunut englantilaisvalokuvaaja James Biggs keksi vuonna 1921 maalata käyttämänsä tunnustelukepin valkoiseksi herättääkseen paremmin autoilijoiden huomion liikenteessä.

Toinen tarina kertoo valkoisen kepin käytön olevan peräisin Ranskasta. Jotakuinkin samoihin aikoihin Biggsin kanssa erään pariisittaren tiedetään ehdottaneen valkoisen kepin käyttöä kirjottamalla asiasta naisten lehdissä.

Olipa keksijä kuka tahansa, idea sai tuulta alleen ja levisi Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. Ranskassa alkoi 1930-luvun alussa kansallinen liike valkoisen kepin puolesta ja Suomessakin punnittiin samoihin aikoihin sen hyödyllisyyttä uudenlaisena tunnuksena keltaisen hihanauhan sijasta.

Valkoiset kepit yleistyivät katukuvaan vasta toisen maailmansodan jälkeen. Tällöin valkoinen keppi sai myös uuden muodon. Näkönsä menettäneitä amerikkalaisveteraaneja kuntouttanut Richard Hoover huomasi, että pidemmällä kepillä pystyi tunnustelemaan ympäristön muotoja kauempaa ja näin myös liikkumaan sujuvammin.

Valkoisen kepin päivän nykymuotoiset perinteetkin tulevat Yhdysvalloista. Vuodesta 1964 lähtien Yhdysvalloissa on vietetty kansallista valkoisen kepin päivää lokakuun 15. päivänä. Tapa on sittemmin levinnyt myös muihin maihin ja maanosiin. Suomeen tapa omaksuttiin 1990-luvulla ruotsinkielisiltä seuduilta.

Kansainvälisen valkoisen kepin päivän perinteitä ovat muiden muassa keppimarssit, joiden tarkoituksena on herättää ihmisten huomio näkövammaisiin liikkujiin ja kertoa siitä, että kepin käyttäjä ei näe väistää ajoneuvoja, toisia ihmisiä ja liikenne-esteitä. Suomessa keppimarsseja on järjestetty ainakin pääkaupunkiseudulla. Joinakin vuosina on kokeiltu myös esteratojen pystyttämistä kaupungille. Näkevät ovat voineet testata niissä taitojaan silmälaput silmillään apuvälineenään valkoinen keppi.

Eräissä Euroopan maissa, muun muassa Englannissa, tunnetaan valkoisen kepin lisäksi kuurosokeiden käyttämä punavalkoraidallinen keppi. Suomessa punainen väriraita kepin varressa ei kuitenkaan tarkoita kuulonäkövammaa, vaan keppiin halutaan väriä muun muassa siksi, että se on helpompi erottaa talvimaisemasta.

Lähteet ja kirjallisuus

  • Huuskonen, Kari 2012. Pimeyden puolelta. Modernisaation kokemukset näkövammaisten kerrontayhteisössä. Helsinki: Unigrafia yliopistopaino
  • Kiviniemi, Mari 2003. Kun kepistä tuli valkoinen. Näkövammaisten Airut 26/2003. Helsinki: Näkövammaisten Keskusliitto ry.
  • Mäkinen-Vuohelainen, Marika 2001. Valkoinen Keppi on sokeuden symboli. Näkövammaisten Airut 26/2001. Helsinki: Näkövammaisten Keskusliitto ry.
  • Stuckey, Ken & Stenberg-Stuckey, Gunilla. Illustrated history of mobility as seen on stamps from around the world.