Ym­pä­ris­tö

Yleiset ongelmat rakennetussa ympäristössä

Yleisimpiä näkövammaisten henkilöiden kohtaamia ongelmia rakennetussa ympäristössä ovat:

  • orientoitumisen eli suunnistautumisen vaikeus
  • etäisyyksien arviointi
  • opasteiden lukeminen
  • törmääminen, kompastuminen tai putoaminen

Liikennevälineestä, kuten bussista tai metrosta ulos astuttaessa näkövammaisen on kyettävä määrittämään oma sijaintinsa suhteessa ympäristöön ja osattava lähteä oikeaan suuntaan. Ilman selkeitä maamerkkejä tämä voi tuottaa vaikeuksia. Myös rakennustyömaa keskellä tuttua kulkureittiä voi aiheuttaa suunnan menettämisen, jos työmaan joutuu kiertämään. Lisäksi kova melu voi vaikeuttaa suunnistautumista estäen kuulon hyödyntämisen.

Huonosti suojattu työmaa kaupungilla

Suojaamaton työmaa-alue tutulla kulkureitillä on vaarallinen ja aiheuttaa suunnan menettämisen. Tilapäisten liikennejärjestelyjen tulee olla kunnolla suojattuja, niin ettei työmaa-alueelle voi vahingossa joutua ja suoja-aitaa voi käyttää ohjaavana elementtinä.

Ympäristömme on täynnä suunnistautumista helpottavia opasteita, mutta ohjatakseen myös näkövammaisia henkilöitä opasteiden informaation tulee olla saavutettavassa muodossa. Ongelmia on monia: opasteen teksti voi olla liian pientä, teksti ei erotu taustastaan, opasteen kiiltävä pinta heijastaa valoa vaikeuttaen lukemista, opastetta ei pääse lukemaan tarpeeksi läheltä, opasteessa on vain visuaalista informaatiota.

Heijastavan lasin takana oleva opaste

Heijastavan lasin takaa on vaikea nähdä bussiaikatauluja.

Suurimpia törmäysvaaran aiheuttajia nykyisessä rakennuskannassa ovat huonosti merkityt tai merkitsemättömät lasiseinät, lasiseinäiset tuulikaapit ja vitriinit, suuret maahan saakka ulottuvat ikkunat ja läpinäkyvät ovet. Erityisen hankalia ovat myös sekä sisä- että ulkotiloissa kulkuväylälle ylhäältä tai sivultapäin ulkonevat esteet, joita ei voi havaita valkoisen kepin avulla. Tällaisia ovat esimerkiksi kulkuväylälle ulottuvat naulakot, valaisimet, opasteet ja alta avoimet, suojaamattomat portaikot. Kompastumisvaaran aiheuttavat esimerkiksi kulkuväylään rajoittuvat matalat aidat tai reunukset, ovien aukipitolaitteet maassa tai kenkien harjauslaitteet oven edessä, samoin pyörätelineet kulkuväylällä. Putoamisvaara syntyy, jos portaat on sijoitettu kulkuväylän jatkeeksi, portaiden alkamiskohtaa ei ole merkitty selkeästi tai käsijohde päättyy liian aikaisin. Lähde: Esteetön rakennus ja ympäristö. Opas kartoituksen tilaajalle ja toteuttajalle. Invalidiliiton julkaisuja O.38. 2009.

Kävelijä törmää lasiseinään bussipysäkillä

Huonosti merkitty lasiseinä lähtevien bussien laiturialueella aiheuttaa törmäysvaaran

Kävelijä törmää kulkuväylän yläpuoliseen parvekkeeseen

Kulkuväylän yläpuoliset esteet ovat vaarallisia, koska niitä ei voi havaita valkoisella kepillä.

Lisäksi sosiaalisen kanssakäymisen haasteet, kuten kyvyttömyys tunnistaa ihmisiä ulkonäön perusteella, vaikeus havaita ilmeitä ja eleitä ja usein mahdottomuus huomata katsekontakti ja vastata siihen voivat hankaloittaa näkövammaisen henkilön arkea.

Liikkumista ja ympäristön hahmottamista helpottavat tekijät

Ympäristön tulee olla selkeä, huolellisesti suunniteltu ja johdonmukaisesti toteutettu.

Liikkumista ja ympäristön hahmottamista helpottavat seuraavat perusasiat:

  • yksinkertainen pohjaratkaisu (kulkuväylillä ei ylimääräisiä suunnanmuutoksia)
  • suorakulmainen koordinaatisto (suunta on helppo säilyttää)
  • selkeä ja johdonmukainen opastus
  • erottuvat maamerkit (eli kuuluvat, tuntuvat ja selkeästi näkyvät yksityiskohdat ympäristössä, kuten esim. suihkulähteet, vaihtuvat pintamateriaalit, rakennusten siluetit)
  • ohjaavat materiaalivalinnat; materiaali- ja värikontrastit
  • tasainen ja häikäisemätön valaistus; yleis- ja kohdevalot
  • ohjaavat ääniopasteet ja tiloille ominainen akustiikka
  • avoimien tilojen jäsentäminen pienemmäksi tai jos ei mahdollista, niin selkeästi osoitettu kulkureitti esim. avoimen toriaukion poikki
  • esteiden ja putoamisvaaran välttäminen (vaarallisten kohteiden selkeä merkitseminen, ja varoittavien materiaalien käyttö)

Lähde:

  • Irma Verhe. Selkeä ympäristö näkövammaiselle. Näkövammaisille soveltuvan toimintaympäristön suunnittelu.

Lisätietoa www-sivuillamme