Opas­teet

Yleisopastuksen on oltava kattava ja katkeamaton; epäselvyyttä syntyy, kun reitti kääntyy tai jakaantuu eikä kohdetta ole erikseen mainittu. Opastuksen tulee jatkua katkeamatta kohteeseen saakka ja sen on oltava selkeä ja helppotajuinen. Jos reitti ei ole esteetön, tulee esteetön reitti opastaa erikseen ja varustaa ISA-tunnuksella (kansainvälisellä pyörätuolisymbolilla).

Helppo havaittavuus; sijainti

Rakennuksen tärkeimmän infotaulun tulee olla helposti löydettävissä esimerkiksi ohjaavan lattiamateriaalin johdattamana. Opasteet sijoitetaan johdonmukaiseen ja helposti havaittavaan paikkaan. Käytävillä opasteet sijoitetaan risteyskohtiin. Opasteiden lähelle on päästävä vaivatta.

Helposti havaittavat opasteet sijaitsevat esteettömästi, katsesuuntaan nähden loogisesti silmän korkeudella (1400?1600 mm lattiasta). Ruuhkaisissa tai suurissa tiloissa on hyvä käyttää lisäksi kaukaa huomattavia esim. katosta ripustettuja reittiopasteita. Nämä eivät kuitenkaan usein auta näkövammaisia liikkujia, sillä heidän on päästävä riittävän lähelle lukeakseen opaste. Huoneopasteen oikea sijoitustapa on seinällä, oven avautumispuolella silmänkorkeudella. Tällöin opastetta voi lukea läheltä ilman aukeavan oven aiheuttamaa törmäysvaaraa.

Katosta riippuvan tai seinästä ulkonevan opasteen alle tulee jäädä 2300 mm vapaata tilaa. Opasteen kohdalla tulee olla hyvä, häikäisemätön valaistus. Vastavalo vaikeuttaa opasteen havaitsemista. Häikäisevä kohdevalo tms. voi estää opasteen lukemisen näkövammaiselta häikäisyherkältä henkilöltä.

Myös kuulovammaiselle hyvä ja selkeä opastus sekä rakennuksen ulkopuolella että rakennuksen sisällä on tärkeää. Oikean reitin tai oven löytyminen kysymällä ei välttämättä ole kuulovamman vuoksi mahdollista.

Iiris-keskuksen infotaulu

Iiris-keskuksen infotaulu on suunniteltu yhteensopivaksi sen alla olevan kohokartan kanssa. Eri kerrokset esitellään samassa kohdassa - ensin painettuna tekstinä opastekyltissä ja sitten kohokartassa sen alla. Kohokartassa käytetyt tunnusteltavat materiaalit ovat näkyvillä myös opastetaulussa.

Huoneopaste oven vieressä

Huoneopaste sijaitsee seinällä, oven avautumispuolella, jolloin sitä voi lukea läheltä ilman avautuvan oven aiheuttamaa törmäysvaaraa. (Kuva: Iiris-keskus).

Vaihtuvaa tietoa kuten aikataulut ym. voidaan opastaa myös nykyaikaisin LCD-näytöin, joissa on hyvä heijastamaton pinta. Tekstin kokoon ja kontrasteihin sekä väritykseen on kiinnitettävä huomioita samoin kuin muissakin opasteissa.

Nainen lukee tietoa aikataulunäytöltä

Iiris-keskuksen aulan tuulikaappiin on asennettu bussien lähtöaikataulunäyttö. Selkeä kirjasin, oikean kokoinen teksti ja sijoituskorkeus auttavat tiedon tarkastelussa.

Väritys ja kontrastit

Opasteiden värityksen tulee olla yhtenäinen ja erottua tilan muusta värityksestä. Jos rakennuksen eri osilla on tunnusvärit, voi väri antaa lisäinformaatiota. Paras näkyvyys syntyy tummalla pohjalla olevista vaaleista kirjaimista. Tärkeää kuitenkin on, että taustan ja kirjaimen/symbolin välinen kontrasti on mahdollisimman hyvä.

Läpinäkyvä tausta (lasipinta tai vastaava) on erittäin ongelmallinen näkövammaisille, koska pinta aiheuttaa jo itsessään heijastumia eikä kontrastia taustan ja kirjaimen välille synny. Häikäisyn välttämiseksi opasteet tehdään puolihimmeiksi. Esteetön WC ja muut erikseen mainittavat esteettömät tilat tulee opastaa ISA-tunnuksella (kansainvälinen pyörätuolisymboli) varustetuilla opasteilla esteettömällä reitillä kohteeseen saakka. Jos opasteeseen liittyy nuolen kuva, se liitetään tekstin yhteyteen siihen reunaan, mihin se osoittaa. Nuolen tulee olla muodoltaan mahdollisimman yksiselitteinen.

Iiris-keskuksen opastekylteissä on tummansininen heijastamaton tausta ja valkoinen teksti, jonka kirjasintyyppi on selkeä ja päätteetön.

Lähikuva opasteen tekstistä

Wc-tilan opaste

Iiris-keskuksen wc-tilojen opasteissa on kohosymbolit ja pistekirjoitusta. Värikontrasti taustan ja opasteen sekä opasteen ja kohokuvion välillä on hyvä.

Hissien ovet ja iso kerrosnumero seinällä

Iiriksen hissien luona olevat mustat kerrosnumerot erottuvat selkeästi tummuuskontrastina keltaisesta taustasta.

Suositeltava kirjasinkoko; luettavuus riippuu etäisyydestä

Opasteiden koko ja kirjasimen koko määrittyy katseluetäisyydestä; mitä kauempana opaste sijaitsee katselijasta sitä suurempi täytyy opasteen olla. Heikkonäköisille on kuitenkin tärkeää, että opastetta pääsisi tarkastelemaan lähietäisyydeltä esteettömästi eli opasteen edessä ei saisi sijaita kalusteita tms.

Valitaan selkeä kirjasintyyppi; esimerkiksi Arial, Helvetica, Gil Sans tai Tiresias Signfont (löytyykö tähän oikea esimerkkifontti, ei ollut wordissä). Tekstissä käytetään sekä suur- että pienaakkosia - luettavuutta parantaa, jos alkukirjain on isolla (versaali) ja tekstiosassa pienin kirjaimin (gemena).

Sopiva kirjasinkoko opasteissa, joiden välittömään läheisyyteen pääsee, on 15 mm. Sijaintia ja suuntaa osoittavissa opasteissa, jotka luetaan muutaman metrin etäisyydeltä, mutta joiden välittömään läheisyyteen pääsee, suositeltava kirjasinkoko on 25?40 mm. Nimikilvissä tms., jotka luetaan 1?3 metrin etäisyydeltä, kirjasinkoon tulee olla 70-100 mm. Kulkuväylän yläpuolella, yli kahden metrin korkeudella sijaitsevissa opasteissa suositeltava kirjasinkoko on 100 mm.

Kaavio tekstin korkeudesta suhteessa lukuetäisyyteen

Tekstin koko riippuu siitä, kuinka kaukaa sitä pitäisi pystyä lukemaan. Lähde: Esteetön rakennus ja ympäristö, Suunnitteluopas. Rakennustietosäätiö RTS, 2007. Kuva Irja Hansio, Laura Hansio.

Suositeltavat tekstin korkeuden heikkonäköisen kannalta

  • vähintään 15 mm opasteissa, joiden välittömään läheisyyteen voi päästä
  • 25...40 mm sijaintia ja suuntaa osoittavissa opasteissa, jotka luetaan muutaman metrin etäisyydeltä, mutta joiden välittömään läheisyyteen myös pääsee
  • 70...10 mm nimikilvissä tms., jotka luetaan 1...3 m etäisyydeltä

Kohokirjaimet

Tunnusteltavat kyltit ovat tärkeitä näkövammaiselle ihmiselle silloin, jos hän pystyy paikantamaan kyltin näön avulla mutta ei pysty lukemaan painettua tekstiä. Koho- ja pistekirjoitusta sisältävät kyltit sijoitetaan siten, että niitä on helppo tunnustella.

Opasteissa on hyvä käyttää kohokirjaimia, kun kyse on lyhyestä tekstistä tai esim. hotellihuoneen numerosta. Näin ei välttämättä tarvita erillistä pisteopastetta näkövammaisia varten. Suurissa kiinteistöissä huonenumerointi on hyvä tehdä kohonumerona ja varata mahdollisuus pistemerkintöihin huoneopasteissa.

Kirjaimen tai numeron tulee aina olla koholla, ei kaiverreuksena. Kohokirjaimen korkeuden pinnasta tulee olla 1 mm. Kohokirjaimen oikea koko on 15-40 mm. Kohokirjainten ympärille jätetään tilaa tunnusteluun. Kylteissä tulee välttää teräviä reunoja.

Kohokirjaimin tehty opaste liikuntasalin ovessa

Iiris-keskuksen aulassa on käytetty laserleikattuja pleksikirjaimia, joita voi tarvittaessa lukea myös tunnustelemalla. Taustan ja kirjaimen selkeä kontrasti auttaa opasteen hahmottamista.

Pistekirjoitus opasteissa

Jos opasteissa käytetään pistekirjoitusta, siinä tulee olla sama informaatio kuin painetussa tekstissä. Pistekirjoitus alkaa samasta kohtaa kuin muukin teksti. Pistekylteissä käytetään aina standardinmukaista pistekirjoitusta, sitä ei suurenneta.

Huoneopaste

Pistekirjoitus voidaan yhdistää huoneopasteeseen vaihdettavan tekstiliuskan tavoin.

Lisätietoa www-sivuillamme

Lisätietoa www-sivuillamme