Ko­ho­kar­tat, pie­nois­mal­lit ja sa­na­kar­tat

Kohokartta helpottaa itsenäistä liikkumista

Kohokartat ovat lievästi kolmiulotteisia, käsin tunnusteltavia kuvauksia kartoista ja pohjapiirroksista. Ne sisältävät usein sekä tunto- että näköaistin kautta saatavaa tietoa. Kohokartat ovat tärkeä tapa välittää näkövammaisille henkilöille maantieteellistä ja avaruudellista informaatiota.

Rakennuksen tai alueen hahmottamista helpottaa opaskartta, jossa on kuvattu tärkeimmät kohteet. Jotta myös ympäristö hahmottuu, kuvataan kartassa myös lähiympäristöä ja tärkeimpiä maamerkkejä.

Mies tunnustelee kohokarttaa

Kampin bussiterminaalin opaskarttaan on merkitty sisäänkäynnit, portaat, hissit, lattian opasraidat, infopiste, bussilaiturit ja taksiasema. Kuva: Helinä Hirn.

Hyvin tehty kohokartta parantaa sokeiden ja heikkonäköisten ihmisten mahdollisuuksia itsenäiseen liikkumiseen. Kun hallitsee kohokarttojen käytön, helpottuu jopa vilkkaan kaupunkiympäristön hahmottaminen. Karttoja tutkimalla reitin voi painaa mieleen tehokkaasti. Pelkästään reitin kulkeminen näkevän ihmisen opastamana ei aina auta saamaan kokonaiskäsitystä ympäristöstä.

Karttaa luetaan joko pelkästään sormien tuntoaistin tai näkö- ja tuntoaistin varassa. Tuntoaistiin perustuvan esityksen selitykseksi on liitettävä joko selittävä pistekirjoitusteksti tai ääniselostus.

Jos kartassa on kosketeltavien elementtien lisäksi hyvät kontrastit ja selkeät tekstit, on siitä hyötyä sekä sokeille että heikkonäköisille ihmisille.

Kaikkia käyttäjiä palveleva kohokartassa on otettu huomioon mm. seuraavat asiat:

  • kartassa on käytetty selkeitä väri- ja tuntokontrasteja sekä piste- sekä normaalikirjoitusta
  • kartta on sijoitettu niin, että sitä ylettyvät lukemaan myös lapset ja pyörätuolia käyttävät henkilöt (polvitila)

Rakennuksen tunnusteltava pohjakaava sijoitetaan sisäänkäynnin läheisyyteen rakennuksen suuntaisesti, mielellään rakennuksen sisälle. Kartta tulee sijoittaa kulkureitin ulkopuolelle niin, että se on helposti löydettävissä ja sen ääressä on rauhallista ja turvallista lukea karttaa.

Kartta käyttötarkoituksen mukaan - kohokarttojen valmistusmenetelmät

Kohokarttoja valmistetaan kollaasina eri materiaaleja yhdistellen, kuohupaperista tai Theroform-menetelmällä, jossa materiaalina on muovi.

Tavalliseen karttaan verrattuna kohokarttaan mahtuu vähemmän informaatiota, joten se on oltava hyvin pelkistetty tai vastaavasti runsas tietosisältö on eroteltava useaan erilliseen karttaan, joita tutkitaan yksi kerrallaan.

Kollaasimenetelmä

Kollaasimenetelmällä tehty kartta toteutetaan usein yksilöllisesti. Siinä yhdistellään eri materiaaleja, joiden valinnassa huomioidaan mm. seuraavia seikkoja:

  • materiaalin miellyttävä tuntu
  • kestävyys
  • tuntokontrasti: käytettyjen materiaalien pinnat poikkeavat selvästi toisistaan
  • värikontrasti: kartan eri alueet erottuvat myös visuaalisesti
  • valittu materiaali voi myös symboloida kohdetta (ks. esimerkki Iiriksestä alla).

Kollaasimenetelmällä tehtävä kartta kannattaa suunnitella yhteistyössä käyttäjäryhmän kanssa. Ota tarvittaessa yhteyttä Näkövammaisten Keskusliittoon tai lähimpään alueyhdistykseen.

Kohokartta

Iiris-keskuksen kollaasimenetelmällä tehdyssä pohjapiirroksessa on kymmeniä eri materiaaleja, esimerkiksi puuta, keramiikkaa, korkkia, kangasta ja terästä. Kartta on japanilaisen arkkitehdin Nao Saiton suunnittelema.

Kuohupaperikartta

Kuohupaperissa on lämpöön reagoivia mikrokapseleita, jotka hajoavat paperia lämmitettäessä ja nousevat koholle. Kuohupaperia myy Näkövammaisten Keskusliiton AVIRIS-myymälä ja karttoja tekee Näkövammaisten Keskusliiton Kirjapaino.

Kuohupaperi toimii näin

  1. Pohjapiirros tulostetaan tai kopioidaan ensin tavallisella printterillä tai kopiokoneella kuohupaperille.
  2. Kuohupaperi ajetaan erityisen lämpökoneen läpi.
  3. Mustalla värillä piirretyt viivat ja kuviot kohoavat paperin pinnasta kaksiulotteisiksi kohokuvioiksi.

Menetelmän etuja

  • Kartan valmistaminen on teknisesti helppoa: tarvitaan vain tietokone ja piirto-ohjelma, kuohupaperia ja lämpölaite. Kun alkuperäisaineisto on elektronisessa muodossa on piirroksen päivityskin helppoa.
  • Suurenkin karttamäärän tuottaminen on yksinkertaista.
  • Kartassa voi olla lisätekstiä, jota ei kohoteta. Tekstin on oltava tummaa, mutta ei mustaa. Kaikki mustalla piirretty kohoaa.
  • Mustavalkoisesta kohokartasta hyötyvät sekä sokeat että heikkonäköiset henkilöt.

Menetelmän ongelmia

  • Musta väri voi tahrata kädet.
  • Kuohupaperikartalla ei ole mahdollista ilmaista korkeuseroja.
  • Pistekirjoituksen lisäämiseksi tarvitaan erikseen hankittava pistefontti.

Kuohupaperikartta

Kuohupaperikartassa on kuvattu tiet, rakennukset ja vesistöalue. Kartan oikeassa yläkulmassa on kartta-avain ja selitteet pistekirjoituksella.

Muovikartta (tyhjiömuovaus)

Thermoform-menetelmässä kartta tehdään PVC-muovin tyhjiömuovauksella. Muovikarttoja voi tilata muun muassa näkövammaisten kirjaston Celian oppimateriaalipalveluista.

Muovikartan valmistaminen

Kartan valmistukseen tarvitaan metallista, puusta tai muusta kuumuutta kestävästä materiaalista valmistettu pohjamuotti.

Muovi tyhjiömuovataan muotin päälle erityisellä Thermoform-laitteella. Muovikarttoja ja -kuvia tekee tilauksesta Onerva Mäen koulu.

Pistemerkinnät lisätään kirjoittamalla teksti tavalliselle pistekirjoituspaperille ja liimaamalla tekstikohdat muovikartan päälle.

Menetelmän etuja

  • Kartassa voidaan kuvata eri korkeuksia, pinnanmuotoja ja tarkkojakin yksityiskohtia.
  • Samasta pohjamuotista on helppo valmistaa lisäkopioita.
  • Kestävä, helppo pyyhkiä puhtaaksi.
  • Helppo lisätä pistemerkintöjä myöhemminkin.

Menetelmän ongelmia

  • Pohjamuotin valmistaminen vaatii osaamista ja vie aikaa.
  • Pohjamuotti voi olla helposti särkyvä ja vaikea varastoida.
  • Kartta on yksivärinen.
  • Painettu tai pistekirjoitusteksti voidaan lisätä vasta jälkeenpäin.

Tyhjiömuovikartan pohjamalli

Eri materiaaleista valmistettu tyhjiömuovikartan malli. Näkövammaisen kirjasto Celia.

Tyhjiömuovauksella valmistettu muovikartta

Tyhjiömuovauksella valmistettu kohokuva Euroopan kartasta. Näkövammaisen kirjasto Celia.

Lisätietoa:

Kohokartat ulkotiloissa

Ulkotiloihin asennettavien kohokarttojen valmistuksen ja käytön haasteina ovat olleet Suomen sääolosuhteet, kuten kosteus, pakkanen sekä ilkivalta. Siksi ulkokäyttöön eivät sovellu sellaiset materiaalit ja valmistusmenetelmät, jotka soveltuvat sisäkäyttöön tarkoitettuihin kohokarttoihin.

Ulkokäyttöön soveltuvien kohokarttojen valmistuksessa tulee ottaa huomioon erityisesti seuraavat seikat:

  • materiaalit tuntuvat miellyttäviltä
  • materiaalit kestävät vaihtelevia sääolosuhteita
  • materiaalit ja valmistustekniikka soveltuvat sarjatuotantoon (mm. opasteiden uusiminen)

Ulkotiloihin asennettavien kohokarttojen suunnittelusta löytyy tietoa ohjeesta

Luontopolun kohokartta

Reittiä kuvaava kohokartta on pelkistetty ja reitti erottuu selkeästi tummuuskontrastina. Kuva: Puumerkki luontopolku, Helsinki.

Koho-opasteita lintujenkatselulavalla

Kuva: Tunnusteltava opaskartta sijoitetaan 850?1100 mm:n korkeudelle maasta ja hiukan kaltevalle pinnalle, jolloin sitä voi helpommin tunnustella käsin ja myös pyörätuolinkäyttäjät ja lapset ylettyvät siihen. Kuva: Puumerkki luontopolku, Helsinki.

Luontopolun opastaulu

Opasteen informaatio annetaan sekä pistekirjoituksella että tekstinä. Lisäksi opasteessa on tunnusteltava kohokuvio . Kuva: Puumerkki luontopolku, Helsinki kaikille.

Kartan sijoituksen tulee olla sellainen, että sen suunta on luonteva suhteessa kohteeseen tai reittiin, jota kartassa kuvataan. Siten esimerkiksi perinteinen pohjoinen-etelä sijoitus ei aina toimi, vaan kartan osoittaman reitin on oltava samassa suunnassa kuin reitti tai alue maastossa. Ilmansuunnat voidaan osoittaa pohjoisnuolella.

Kohokartta näkövammaisia leikkipuiston käyttäjiä varten

Kohokartta on tehty näkövammaisia leikkipuiston käyttäjiä varten, mutta lisäksi tulee tekstiosa, jossa selostetaan pistemerkinnät ja kuvasymbolit tekstillä. Kartan toteutus Helsinki kaikille ?projekti, Sito-konsultit, Ulla-Kirsti Junttila. Kuva: Ratsaspuisto, Helsinki.

Ratsaspuiston selkokartta ja kohokartta

Ratsaspuiston opastuskatoksessa oleva selkokartta ja kohokartta palvelevat sekä näkeviä että heikkonäköisiä ja täysin sokeita. Selkokartan alaosassa on pienennys kohokartasta ja selitteet tekstinä.

Pienoismallit

Rakennuksen pienoismalli helpottaa suunnistautumisessa, mutta se voi olla myös apuna kävijän halutessa saada kokonaiskuva rakennuksesta.

Ulkotiloissa sijaitsevan pienoismallin tai kohokartan tulee sijaita kulkuväylän sivussa niin, että se on helposti löydettävissä (ohjaava materiaali, pinnoituksen muuttuminen) ja niin, että se ei aiheuta törmäysvaaraa eikä mallia tai karttaa lukeva henkilö ole ohikulkijoiden tiellä.

Louhisaaren kartanon pienoismalli

Louhisaaren kartanosta on tehty kosketeltava keraaminen pienoismalli. Kuva: Anna Ruskovaara.

Lisätietoja:

Sanakartat

Karttamaiseman sanallinen kuvailu eli sanakartta on arvokas apu tutustuttaessa uuteen alueeseen tai reittiin.

Sanakartan laatiminen

  1. Mieti, mitkä alueen tai rakennuksen ominaisuuksista ovat olennaisia ja kuinka ne kuvataan sanallisesti.
  2. Sanakartta alkaa pääpiirteiden kuvailulla. Vasta sitten yksityiskohtiin.
  3. Kun kuvailet tiettyjen "raamien" sisällä olevaa aluetta, kerro mitkä ovat alueen pohjois-, itä-, etelä- ja länsirajat. Selityksen edetessä muistuta välillä, missä kohtaa kartalla liikutaan.
  4. Pyri mahdollisimman yksinkertaiseen ilmaisuun.
  5. Tee ensin sanakartasta raakaversio, jota voi parannella. Tarkista etenkin käyttämiesi käsitteiden ymmärrettävyys ja looginen etenemisjärjestys.
  6. Sanakartta muunnetaan pistekirjoitukselle, luetaan kasetille tai tallennetaan äänitiedostona tietokoneelle.

Sanakartan etuja

  • Sanakarttaa voi hyödyntää, vaikka ei osaisi pistekirjoitusta tai ei olisi tottunut lukemaan kohokarttoja.
  • Käyttäjä voi valmistaa itse omia sanakarttoja eri reiteistä. Kartta tehdään kohokartan perusteella tai kulkemalla reitti näkevän oppaan kanssa ja tekemällä muistiinpanot esimerkiksi nauhurilla.
  • Sanakartta voidaan laatia reiteistä, joista kohokartan teko on mahdotonta. Reitti voi sisältää esimerkiksi kävelyä ja matkustamista julkisilla kulkuvälineillä.
  • Kartan kopioiminen ja jakaminen on helppoa.
  • Sanakartan voi muotoilla käyttäjän henkilökohtaisten tarpeiden mukaisiksi.

Sanakarttaan voi sisällyttää hyvinkin tarkkoja huomioita ympäristöstä, kuten

  • katujen nimet
  • liikenteen kulkusuunta
  • epätavallisen korkeat tai matalat jalkakäytävän reunat
  • maamerkit: myös äänet, tuoksut
  • tiedot turvallisista tienylityspaikoista
  • katujen kaltevuus, ylä- ja alamäet
  • teiden pinnan laatu jne. 
Esimerkki sanakartasta löytyy Iiris-keskuksen tulo-ohjeet sivulta.