Suo­ja­tiet

Turvallisuus ennen kaikkea

Suojatien ylittämisessä on tärkeää, että ajorataa ylittävä henkilö pystyy tunnistamaan suojatien alkamiskohdan ja tietää, missä on turvallista odottaa. Näkövammaiselle suojatien alkamiskohdasta kertovat parhaiten liikennevalojen äänimerkki, varoitusalue ennen suojatietä ja suojatien reunakivi (reunatuki). Suojatien tunnistamista helpottaa myös suojatien välittömään läheisyyteen sijoitettu liikennemerkkitolppa.

Reunatuki osoittaa kadun ja jalkakäytävän reunan

Erityisesti reunatuen käyttö on tärkeää, sillä näkövammainen henkilö päättelee ylityssuunnan sen avulla. Reunatuen on oltava poikittain kulkusuuntaan nähden. Jos tämä ei ole mahdollista (esim. kaarelta lähtevä suojatie), tulee suojatien ylityssuunta osoittaa muilla tavoin. Näkövammainen pyritään aina ohjaamaan turvallisempaan ylityskohtaan suoralle osuudelle mm aluetta rajaavilla sivujen reunakiveyksillä, mainituilla poikkiraoilla yms.

Vielä ei ole kehitetty valkoisella kepillä tunnistettavaa edullista varoitusalueen materiaalia, joka kestäisi myös Suomen talviajan kunnossapidon. Riittävän syvällä valkoisella betonikivetyllä varoitusalueella (min. 1m) on turvallisuutta lisäävä vaikutus heikkonäköisille ja se osoittaa myös kaikille kulkijoille turvallisen odotusalueen.


suojatie

Kuvan suojatiellä näkövammainen henkilö voi joutua ajoradalle ottaessaan suunnan vinosta reunakivestä. Suojatien edessä on kontrastivärisenä erottuva valkoinen betonikivetty varoitusalue, jonka suoran takareunan on tarkoitus näyttää oikea ylityssuunta. Ylityksen turvalliseen odotteluun tarvittaisiin kuitenkin myös valkoisella kepillä havaittava materiaalikontrasti.


Reunatuen tulee olla toimiva sekä pyörätuolinkäyttäjän että näkövammaisen kulkijan kannalta. Pyörätuolinkäyttäjien kannalta reunatuet voivat olla hankalia, jopa esteitä. Täysin madallettu reunatuki ei kuitenkaan toimi näkövammaisen henkilön kannalta, sillä alle 30 mm tasoeroa ei tunnista valkoisen kepin avulla ja tällöin on vaarana ajoradalle joutuminen. Tähän ongelmaan kehitettiin vuonna 2004 ratkaisu muutaman kunnan yhteisessä kehityshankkeessa (SuRaKu-hanke). Tuolloin kehitetty reunatukimalli soveltuu testausten mukaan hyvin eri vammaryhmien turvalliseen suojatien ylittämiseen.

Ratkaisun mukaan toteutetussa suojatiessä on sekä pystysuora osa (40 mm) että luiskareunatuki (luiskattu reunatukiosuus). Luiskareunatuessa on viiste, joka 150 mm:n matkalla nousee 40 mm. Luiskareunatuessa olevan selkeän kulman ansiosta myös monet näkövammaiset pystyvät tunnistamaan sen. Pyöräilijät toivovat täysin korotonta asfaltoitua ylitystä ja tämä on mahdollista toteuttaa turvallisesti myös näkövammaisen kannalta, kun jalankulun ja pyöräilyn kadun ylityskohdat ohjataan selkeästi erilleen myös valkoisella kepillä tunnistettavilla noppakiveyksillä.

Lisätietoa luiskareunatuesta löytyy Helsinki kaikille -projektin verkkosivuilta kohdasta Esteettömän rakentamisen ohjeet.

Luiskareunatuki

Kuvassa on takana pystysuora reunatuki ja edessä luiskareunatuki. Kapeille suojateille (alle 4 m) voidaan asentaa ainoastaan luiskareunatuki, mutta se on myös monien näkövammaisten tunnistettavissa selkeän kulmansa ansiosta.

Äänimerkki on tärkein turvallisessa kadun ylityksessä

Tärkein turvallista kadunylitystä helpottava tekijä on liikennevalojen äänimerkki, josta näkövammaisen on mahdollista havaita suojatien eli kadun kohta ja suunnistautua kadun yli ääntä kohti. Liikennevalojen painonapin tulee olla sijoitettu siten, että myös pyörätuolista sen käyttäminen on mahdollista. Painonapin tulee sijaita korkeintaan 0,3 m päässä suojatiestä ja napin tulee olla 0,9 - 1,1 m korkeudella maasta.

Kuva: Itäkadun ylitys Iiris-keskukselta Itäkeskuksen metroasemalle on turvallisempi äänimerkillä varustetun liikennevalon vuoksi.

Suojatien eli kadun ylityskohta on vaikea löytää ilman äänimerkkiä. Uusissa katualueita koskevissa tyyppipiirustuksissa (2014) on Helsingissä otettu käyttöön ylityskohdan merkitseminen kolmen noppakiven poikkiraidalla suojatien kohdalla jalankulkualueen poikki. Kolmen noppakiven raita on mahdollista havaita valkoisen kepin avulla kivien pinnan ja saumauksen muodostaman riittävän epätasaisuuden vuoksi. Sileämmät materiaalit, kuten valkoinen betonikiveys, eivät erotu kuin heikkonäköisille. Poikkiraita sijoitetaan suojatien siihen reunaan, jossa on liikennevalojen kutsupainike ja 4 cm:n pystyreunatuki.

kolmen noppakiven poikkiraita

Kuva: Helsingin Rakennusviraston koeasennuksia testattiin eri tavalla liikkuvien näkövammaisten toimesta ja parhaaksi osoittautui kolmen noppakiven poikkiraita.

Jalankulun ja pyöräilyn erottaminen

Jalankulun ja pyöräilyn selkeä erottaminen materiaalein on kaikkien kulkijoiden kannalta tärkeää. Kahden kiven noppakiviraita on kaupunkikuvaan sopiva ja usein myös kustannustehokas ratkaisu, jonka voi tunnistaa valkoisella kepillä. Tyypillinen valkoinen massaraita palvelee vain heikkonäköisiä - valkoisella kepillä sitä ei pysty tunnistamaan. Selkeä erottelu pitää myös pyöräilijät paremmin omalla kaistallaan ja jalankulkijat eivät eksy pyöräilijöiden kaistalle. Turvallisin ratkaisu on täysin erillinen pyöräilyväylä.


Kahden kiven noppakiviraita erottamassa jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden alueet toisistaan.

Kuva: Helsingissä Teollisuuskadulla on asennettuna kahden kiven noppakiviraita erottamaan jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden alueet toisistaan.

Suojatiemerkinnät ja keskikoroke

Suojatiemerkinnöissä tulee olla riittävä kontrasti, jotta ne erottuvat. Tummuuskontrastin tulee olla vähintään keskiharmaan ja valkoisen tai keskiharmaan ja mustan eroa vastaava. Luonnonkivestä, betonikivestä tai massauksella tehdyt suojatiemerkinnät erottuvat hyvin kontrastina kulkuväylän pintamateriaalista ja säilyttävät kontrastieron maalauksia pidempään. Suojatien läheisyydessä ei saa olla muita voimakkaasti kuvioituja alueita väärinkäsitysten välttämiseksi.

Suojatien keskisaarekkeiden tulee olla aina korotettuja. Korottamaton keskisaareke aiheuttaa vaaratilanteen erityisesti näkövammaiselle henkilölle, jonka täytyy tietää, missä kohdassa on turvallista odottaa kadun ylitystä.

Yhden kiven noppakiviraita ei tunnu valkoisella kepillä.

Kuva: Teollisuuskadulla Helsingissä keskisaarekkeen yhden kiven noppakiviraita on vain esteettinen ratkaisu, joka ei tunnu valkoisella kepillä.


Lähde: Rakennetun ympäristön esteettömyyskartoitus. Opas kartoituksen tilaajalle ja toteuttajalle. Invalidiliiton julkaisuja O.38. 2009.