Työ­ky­kyä ja työ­hy­vin­voin­tia työn mu­kau­tus­rat­kai­suil­la

Julkaistu retina -lehden numerossa 1/2016

Näkövammaiset henkilöt ovat työkykyisiä moniin ammatteihin ja työtehtäviin, sillä työkyky on aina työn vaatimusten ja yksilön kykyjen sekä voimavarojen summa. Se on yksilön, työn ja ympäristön yhteinen ominaisuus. Näissä osa-alueissa tehtävät muutokset voivat sekä säilyttää että parantaa työkykyä.

Työikäisillä henkilöillä on olennaista näkötilanteen tarkastelun lisäksi työnkuvan ja työtehtävien sekä työympäristön tarkastelu ja kartoitus. Hyvin pieni näöntarkkuuden alenema tai vähäinen näkökenttäpuutos voi tietyssä ammatissa tai työnkuvassa aiheuttaa työkyvyttömyyden, kun jossain toisessa se ei vaikuta työskentelyyn juuri lainkaan. Poikkeuksetta näön heikkeneminen lisää työn fyysistä ja psyykkistä kuormittavuutta, sillä monia asioita täytyy tehdä toisin, niiden tekeminen on työläämpää, ja epävarmuus esimerkiksi työpaikan sosiaalisissa tilanteissa lisääntyy. Työn kuormitustekijöitä selvitettäessä on olennaista kunkin yksilöllisen työtilanteen kartoitus ja toiminnallisen näön tutkiminen. Kartoituksesta edetään kuormitusta vähentäviin tai poistaviin yksilöllisiin työn ja työpaikan mukauttamisratkaisuihin.

Työn/työtehtävien organisointi

Työtehtävistä kartoitetaan näkötilanteen kannalta soveltuvat ja kootaan ammattitaitoon, kokemukseen ja työntekijän yksilölliseen tilanteeseen soveltuva työnkuva. Esimerkiksi retiniitikko sairaanhoitaja siirtyy hoitotehtävistä vastaamaan potilaiden kotiutuksista.

Työajan mukautukset

Työntekijä voi siirtyä osa-aikaiseen työhön, ja työnkuva organisoidaan sen mukaiseksi. Tavallisesti tässä tilanteessa haetaan osatyökyvyttömyyseläkettä kompensoimaan osa-aikaisuudesta johtuvaa palkan alenemaa. Esimerkiksi toimistosihteerin työnkuvasta jäävät pois erityistä numerotarkkuutta vaativat työtehtävät ja vaihtuvissa ympäristöissä tapahtuvat tilaisuuksien järjestämiset. Hän jatkaa osa-aikaisessa työssä muutoin entisissä tehtävissä.

Työympäristön mukautukset

Näkövammaisen henkilön työympäristön kannalta säädettävyys ja muunneltavuus ovat avainsanoja. Silloin kun valaistusta, pöytätasoa ja työpisteiden kalusteita voi yksilöllisesti ja tilanteen mukaan säätää ja joustavasti muuttaa, on työympäristö toimiva. Esimerkiksi asiantuntijatehtävissä työskentelevän retiniitikon omassa työhuoneessa rakennettiin säädettävä valaistus ja mahdollisuus valoon myös epäsuorasti katon kautta. Valkoiset, häikäistymistä aiheuttavat pöytäpinnat korvattiin puupintaisilla ja valkoiset seinät maalattiin pehmeämmällä sävyllä. Asennettiin ikkunoihin sälekaihtimet ja tietokoneen näyttöön näytönvarsi, jonka avulla näyttöä voi siirtää sopivalle etäisyydelle.

Työympäristön osalta olennaista työpaikalla on, että esimerkiksi näkökenttäpuutosten vuoksi ei syntyisi suoranaisia vaaratilanteita eikä näkövammainen työntekijä jatkuvasti joutuisi olemaan tarkkana ja varuillaan mahdollisten eteen tulevien esteiden, puoliavoimien ovien tai hämärien käytävänpätkien vuoksi. Omassa työpisteessä on tärkeää voida luottaa siihen, että tavarat pysyvät omilla paikoillaan eikä päivittäistä stressiä ja kuormitusta aiheuta jatkuva työvälineiden hakeminen. Turhilta jännitteiltä ja ikäviltäkin tilanteilta työpaikalla vältytään, kun ainakin lähimmät työkaverit tietävät jotakin näkövammaisen toverinsa näkötilanteesta ja osaavat näin arjessa huomioida edellä mainittuja tilanteita.

Apuvälineet ja apuvälineiden käytönohjaus

Yksilölliset, kunkin näkö- ja työtilanteen kannalta toimivimmat apuvälineratkaisut löytyvät apuvälinekartoituksen avulla. Kartoituksen jälkeen tehdään suositus, jonka perusteella Kela myöntää työn ja opiskelun välttämättömät, teknisesti vaativat ja kalliit apuvälineet ammatillisena kuntoutuksena. Olennaista työn tekemisen ja sujuvuuden kannalta on työntekijän apuvälineiden todellinen käyttö ja osaaminen. Tässä Kelan myöntämää käytönohjausta kannattaa hakea ja käyttää, myös aina kun työpaikan järjestelmissä tulee muutoksia.

Työmatkojen järjestyminen

Kunnan on järjestettävä työmatkoille kohtuulliset kuljetuspalvelut (taksimatkat) mikäli työmatkojen kulkeminen julkisilla liikennevälineillä ilman kohtuuttomia vaikeuksia ei onnistu. Mikäli työmatkat ovat erityisen kuormittava osa työssä, kannattaa myös keskustella ja sopia etätyön tekemisen mahdollisuuksista.

Työn toimiva organisointi

Työn toimivan organisoinnin kannalta olennaista on toimintakyvyn ja ammattitaidon vastaavuus. Näin ammattitaidon ylläpitämisellä ja sen päivittämisellä voi olla suurikin vaikutus työkykyyn ja kuormittumisen minimointiin. Ammatillisena kuntoutuksena voivat sekä Kela että työeläkelaitokset kustantaa täydentävää ja uudelleenkoulutusta, mikäli ne voivat auttaa jatkamaan ja jaksamaan työssä.

Työsuhteisilla ja yrittäjillä on mahdollisuus henkilökohtaisen avustajan käyttöön työssä vammaispalvelulain mukaisena palveluna. Jokaisen näkövammaisen kannattaa omassa työtilanteessaan arvioida henkilökohtaisen avustajan tarvetta ja käyttöä. Parhaimmillaan se voi vähentää työn kuormitustekijöitä huomattavasti. Esimerkiksi työssä, jossa on työmatkoja, liikkumista vieraissa ympäristöissä ja paljon sosiaalisia tilanteita, auttaa henkilökohtaisen avustajan käyttö keskittymään itse työhön ja tilanteeseen sen sijaan, että joutuu keskittymään ympäristöön ja hahmottamiseen.

Toimivat ja saavutettavat työterveyshuollon palvelut ovat työssä jatkamisen ja työhyvinvoinnin kannalta olennainen tekijä. Työn ja työympäristöjen mukauttamisratkaisut ovat hyvin yksilöllisiä ja on tärkeää, että niiden arkkitehtinä on näkövammainen henkilö itse. Työntekijän tai yrittäjän on hyvä itse tietää ratkaisuista ja mahdollisuuksista omassa tilanteessaan. Niistä kertominen esimerkiksi työkykyneuvottelussa työterveyslääkärille ja esimiehelle mahdollistaa ratkaisut työpaikalla käytäntöön.

Näkövammaisten henkilöiden työssä jatkamisen ja jaksamisen kannalta olennaista on työn ongelmien oikeiden syiden tunnistaminen ja tunnustaminen sekä tunnistamisen jälkeen toimiminen ja pääsy ammatillisen kuntoutuksen toimien piiriin. Ammatillinen kuntoutus monine toimenpiteineen auttaa työkyvyn säilymisessä ja sen parantamisessa työntekijöitä, yrittäjiä, työttömiä työnhakijoita ja opiskelijoita. Liikkeelle voidaan lähteä ja usein lähdetään ammatillisella kuntoutusselvityksellä, joka on Kelan ammatillista kuntoutusta. Näkövammaisille ja näköongelmaisille työikäisille tarkoitettua ammatillista kuntoutusselvitystä järjestetään Kuntoutus-Iiriksessä.

Kaikista edellä mainituista työn mukautusratkaisuista, ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksista, työn mukauttamisratkaisuihin ja kuntoutukseen liittyvistä tukimuodoista ja toisten näkövammaisten työelämäkokemuksista saat tietoa Näkövammaisten liiton Työllisyyspalveluista. Ota meihin yhteyttä!

Näkövammaisten liitto ry:n Työllisyyspalvelut

Työllisyyspalvelut tarjoaa työelämään liittyviä näkövammaisuuden erityispalveluja ensisijaisesti näkövammaisille ja näköongelmaisille henkilöille, mutta myös työterveyshuolloille, työnantajille ja oppilaitoksille.

Palvelumme on ohjausta ja tukea ammatinvalinnan, työllistymisen ja työelämässä jatkamisen vaiheissa. Palvelumme tavoitteena on myös näkövammaisten ja näköongelmaisten henkilöiden työssä jaksamisen ja työhyvinvoinnin mahdollistaminen. Työllisyysneuvojat palvelevat ensisijaisesti työsuhteisia ja työllistyviä sekä nuoria ammatinvalinnan vaiheessa ja työuran alussa. Yrittäjyysneuvojat palvelevat yrityksen perustamiseen, yrittäjänä toimimiseen ja itsenäiseen ammatinharjoittamiseen liittyvissä asioissa.

Työllisyyspalvelujen toiminta-alueena on koko maa ja palvelumme ovat henkilöasiakkaille maksuttomia. RAY tukee toimintaamme.
Lisätietoa Näkövammaisten liiton Työllisyyspalveluista ja yhteystietomme löydät seuraavilta sivuilta:
Näkövammaisten ammattitietopankin löydät sivulta:
Tietoa näkövammaisen ja näköongelmaisen kuntoutuksesta Kuntoutus-Iiriksessä löydät täältä:
Perustietoa sosiaaliturvasta ja siihen läheisesti liittyvistä palveluista ja etuuksista löydät sivulta:
Taru Tammi, työllisyyspäällikkö, Näkövammaisten liitto ry