Nuo­ri­so­ta­kuu

Julkaistu Silmäterä-lehden numerossa 2/2015

Helsingissä järjestettiin 19. maaliskuuta Nuorisotakuu nyt ja tulevaisuudessa -tilaisuus. Tilaisuuden avasi työministeri Lauri Ihalainen ja paneelikeskusteluun osallistuivat niin suurten kuin pientenkin puolueiden eduskuntavaaliehdokkaat. Kaikki olivat sitä mieltä, että nuorisotakuun pitäisi jatkua jossain muodossa. Myös Nuorisotakuu-työryhmän loppuraportissa todetaan, että nuorisotakuun toteutuksen tulisi olla pitkäjänteistä. Tämän lehden ilmestyessä uudet ja jo vähän kokeneemmat kansanedustajat aloittelevat neljän vuoden työrupeamaansa. Hallitusta muodostetaan tai se on jo muodostettu. Miten käy nuorisotakuun?

Nuorisotakuu-työryhmän loppuraportin mukaan nuorisotakuussa tulisi jatkossa entistä enemmän panostaa niihin nuoriin, joiden kouluttautumista tai työllistymistä rajoittaa jokin vamma tai sairaus. Vammaiset nuoret haluavat lähes poikkeuksetta hankkia koulutuksen ja työllistyä. Nuorisotakuu takaa kaikille nuorille paikan koulussa, työssä tai työllistymistä edistävässä palvelussa. Koulutuksen osalta takuu usein toteutuu, mutta hälyttävän monen vammaisen nuoren suhde työ- ja elinkeinotoimistoon muodostuu pysyväisluonteiseksi. Nuoret toki ohjautuvat useammin palvelujen piiriin kuin ennen nuorisotakuuta, mutta siirtyminen avoimille työmarkkinoille on selvästi hankalampaa kuin ikätovereilla. Yleensä tällaisessa tilanteessa olevat vammaiset nuoret ovat kaiken lisäksi vielä koulutettuja ja motivoituneita työllistymään.

On hienoa, että Nuorisotakuu-työryhmä kokee tarpeelliseksi korostaa vammaisten nuorten asemaa ja on syytä toivoa, että seuraava hallitus vie nuorisotakuuta eteenpäin myös vammaiset nuoret huomioiden. Vammaiset nuoret hyötyvät yksilöllisestä ja moniammatillisesta ohjauksesta - niin opintojen aikana kuin työllistymisvaiheessa. Työvoiman palvelukeskukset ovat hyvä esimerkki toimivasta moniammatillisesta palvelusta, koska saman oven takaa löytyvät työ- ja elinkeinohallinnon, kotikunnan ja Kelan palvelut - usein kaupan päälle pääsee vielä tapaamaan terveydenhoitajaa. Yhden luukun palveluja tärkeämpiä ovat kuitenkin yhden ihmisen palvelut. Nuoren olisi hyvä päästä aina keskustelemaan yhden ja saman ihmisen kanssa. Ohjausprosessin tulisi olla pitkäkestoinen ja sen tulisi ylittää rajoja. Koulusta saatu ohjaus päättyy koulun päätyttyä ja työ- ja elinkeinohallinnon palvelujen piiriin ei pääse ennen kuin koulu on päättynyt. Tässä vaiheessa moni nuori hukkuu järjestelmän rakoihin ja tarvetta olisikin entistä tiiviimmälle yhteistyölle oppilaitosten ja työ- ja elinkeinohallinnon toimijoiden välillä. Nuorisotakuu on ollut suuri harppaus oikeaan suuntaan. Nyt pitäisi ottaa vielä toinen harppaus.

Pitkällä tähtäimellä kansantaloudellisesti on monin verroin järkevämpää huolehtia nuori työhön kuin antaa tämän päätyä työ- ja elinkeinotoimiston ikuisuusasiakkaaksi. Vammaisten nuorten asema ei ainakaan tätä kirjoitettaessa ollut noussut vaaliteemaksi.

Ville Ukkola/Työllisyyspalvelut/NKL