Ke­sä­töi­hin (taas)

Julkaistu Silmäterä -lehden numerossa 1/2016        

Nyt on se aika vuodesta, kun kesätöistä melskaaminen tulee jälleen ajankohtaiseksi. Lehtiin ilmestyy juttuja, joissa muistutetaan nuoria hakemaan kesätöitä ajoissa ja opettajat, vanhemmat sekä muut vastaavat (allekirjoittanut mukaan lukien) patistelevat nuoria työnhakuun ja muistelevat omia kesätyökokemuksiaan silloin kun kaikki oli paljon paremmin.

Näkövammaisen työllistymisen kannalta työelämään kiinnittyminen on olennaisen tärkeää. Vaikka koulutus olisi kuinka hyvä, työnantajat karsastavat ammattilaista rekrytoidessaan sellaisia hakijoita, joilla ei ole päivääkään työkokemusta. Opintojen aikaiset harjoittelut tarjoavat mainion mahdollisuuden näyttää omaa osaamistaan työnantajalle ja niistä usein poikii aivan oikeitakin työpaikkoja, jos vaan yrityksen ja työntekijän intressit ja kemiat kohtaavat. Opintojen aikaisten harjoittelujen varaan ei työllistymistä voi kuitenkaan laskea.

Laadukkaat harjoittelupaikat saattavat, varsinkin pienillä paikkakunnilla, olla kiven alla ja kilpailu niistä kovaa. Valitettavan moni päätyykin tekemään työharjoittelunsa sellaisen työnantajan palveluksessa, jolla ei ole mahdollisuutta, tai edes halua, palkata nuorta valmistumisen jälkeen. Työharjoittelupaikka tulisi aina pyrkiä valitsemaan opintojen jälkeinen työllistyminen mielessä. Opiskelijan tulisi miettiä tarkasti, onko yrityksellä mahdollisuuksia palkata hänet joskus tulevaisuudessa. Jos vastaus edelliseen on kyllä, siirtyy pallo opiskelijalle ja on hänen vuoronsa käyttää työharjoitteluaika niin, että harjoittelun jälkeen kaikki yrityksessä pitävät häntä aikaansaavana huipputyyppinä, jonka houkutteleminen palkkalistoille olisi yritykselle todellinen voitto.

Työelämäkohtaamisia tulisi opintojen aikana olla mahdollisimman paljon. Työharjoittelujen lisäksi niitä voi järjestää itselleen menemällä töihin. Töitä voi tehdä viikonloppuisin, iltaisin, lomien aikana ja kesäisin. Töitä voi tehdä oman jaksamisen puitteissa – toisille riittää pari iltaa kuukaudessa, toisten työhaluja joutuu jarruttelemaan. Kesätöiden ei tarvitse kestää koko kesää, muutama viikko riittää mainiosti aluksi. Töiden määrää voi sitten kasvattaa iän karttuessa.

Kesätyö, niin kuin kaikki työelämäkohtaamiset, on mahdollisuus tehdä vaikutus työnantajaan. Hyvän vaikutuksen tehneet kesätyöläiset saatetaan pyytää takaisin töihin seuraavana kesänä. Jos kaikki menee hyvin, kesätyöläinen palkataan vakituiseksi valmistuttuaan. Edellä kuvattu dynamiikka pätee tietenkin laajemminkin työhön ja työelämäkohtaamisiin. Työnantaja ottaa töihin sellaisia ihmisiä, joiden kykyyn tehdä vaaditut työt hän luottaa.

Tehokas työelämään siirtyminen tapahtuu parhaiten pienin askelin opintojen aikana. Jos työelämään harjaantuu jo opintojen aikana, on paljon valmiimpi siirtymään sinne täysipainoisesti opintojen päätyttyä. Vastavuoroisesti täysipainoiseen työelämään siirtyminen kertarysäyksellä opintojen päätyttyä on vaikeaa, jos työelämä on jäänyt opintojen aikana vieraaksi.

Ville Ukkola/Työllisyyspalvelut/NKL