SO­KEAN ELÄKE VAI VAM­MAIS­TU­KI -Kum­pi kan­nat­taa va­li­ta?

OIKEUKSIENVALVONNAN KUUKAUSITIEDOTE elokuu 2018
laatinut: toimeentuloturvan asiantuntija Vuokko Jantunen

Sokealla henkilöllä on mahdollisuus valita hakeeko sokeuden perusteella työkyvyttömyyseläkettä vai vammaistukea. Kansaneläkelain (KeL) 12.4 § mukaan työkyvyttömyyseläke myönnetään aina pysyvästi sokealle. Usein puhutaan ns. sokkoeläkkeestä. Sokea henkilö on myös oikeutettu ylimpään vammaistukeen, mutta eläkettä ja vammaistukea ei voi saada yhtä aikaa. Eläkkeellä oleva sokea henkilö on oikeutettu alimpaan hoitotukeen. Molemmissa vaihtoehdoissa voi töitä tehdä ilman ansaintarajoja.

Kelan määritelmän mukaan sokeana pidetään henkilöä, jolta puuttuu suuntausnäkö ja joka ei siten voi näkönsä heikkouden vuoksi liikkua kuin tutussa ympäristössä. Suuntausnäkö puuttuu yleensä, jos näkökyky on 0,04 tai vähemmän tai näkökenttä on supistunut joka puolelta alle 10 asteeseen tai näitä vastaavissa tilanteissa.

Elämäntilanne ja ikä vaikuttavat siihen kumpi, eläke vai vammaistuki, on kannattavampi vaihtoehto. Vammaistuki ei tulona vaikuta useimpiin etuuksiin ja on veroton etuus. Eläke on verotettavaa tuloa ja otetaan huomioon useimmissa etuuksissa.

Nuorena kannattaa miettiä sitooko eläkkeellä käsiään esimerkiksi työttömyysturvan osalta huonompaan toimeentuloon. Tämä tilanne on mahdollinen silloin, jos työssä oleva ansiosidonnaiseen päivärahaan oikeutettu sokea henkilö jää työttömäksi. Eläkkeen määrä vähennetään työttömyysetuudesta, mutta vammaistukea ei.

Vammaistuki   
- veroton etuus
- oikeus työttömyysetuuteen, jos jää työttömäksi (vammaistuki ei vähennä)
- vammaistukea ei katsota tuloksi työttömyysturvaa määriteltäessä
- kuuluu yleisen asumistuen piiriin (vammaistukea ei oteta huomioon tulona)
- oikeus yleisiin opintososiaalisiin etuuksiin mm. opintotuki, aikuisopintotuki

Sokkoeläke eli Kel 12.4 § mukainen työkyvyttömyyseläke
- verollinen
- oikeus työttömyysetuuteen, sokkoeläke lasketaan tuloksi mm. työttömyyspäivärahan suuruutta määriteltäessä
- asumistuessa kuuluu eläkkeensaajan asumistuen piiriin (eläke otetaan huomioon tulona)
- ei oikeutta yleisiin opintososiaalisiin etuihin eli opintotukeen tai aikuisopintotukeen
- eläkeläisalennukset mm. liikennevälineissä

Jos työssä oleva sokea henkilö tulee työkyvyttömäksi

Työssä ollessa Kel 12.4 § eläke
Osatyökyvyttömyyseläke           
- työeläkelakien mukainen osatyökyvyttömyyseläke otetaan tulorajan ylittävältä osin 50 prosenttisesti huomioon
- takuueläkkeessä 100 prosenttisesti tulona huomioon
Täysi työkyvyttömyyseläke
- työeläkelakien mukainen eläke otetaan tulona huomioon Kel 12.4 § eläkkeen laskemisessa

Eläke on mahdollista lakkauttaa, mikäli menettää sen vuoksi jonkin suuremman etuuden.

Työssä ollessa vammaistuki

Osatyökyvyttömyyseläke
- vammaistuki säilyy
- tulona palkka + työkyvyttömyyseläke 50 prosenttisesti (jos jää työttömäksi on mahdollista saada työttömyyspäivärahaa)
Täysi työkyvyttömyyseläke
- vammaistuki lakkaa, mahdollisuus hoitotukeen (sokealla oikeus alimpaan)
- tulona työkyvyttömyyseläke

Vaikutus eri etuuksiin

Työkyvyttömyyseläke ja hoitotuki voi vaikuttaa tulojen perusteella määräytyvien sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen suuruuteen (vammaistukea ei yleensä oteta tulona huomioon, Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista § 29).

Työttömyysturva

KeL 12.4 § mukainen eläke lasketaan tuloksi mm. työttömyysturvaa määriteltäessä. Jos henkilö ei ole ansiosidonnaisen työttömyysturvan piirissä, niin työttömäksi jäätyään Kelan työttömyyspäivärahaan/työmarkkinatukeen tulee oikeus, mutta maksettavaa ei jää juuri lainkaan. KeL 12 § 4 momentin mukainen eläke vaikuttaa myös ansiosidonnaisen päivärahan perusosaan. Ansiosidonnainen päiväraha ei ole yhtä suuri kuin olisi ilman eläkettä. Vammaistuki ei vaikuta työttömyysturvaan millään tavalla.

Asumistuki

Asumistukiasioissa kannattaa huomioida, että KEL 12.4 §. mukaisen eläkkeen saaja kuuluu eläkkeensaajan asumistuen piiriin, ei yleisen asumistuen.

Opintotuki, aikuisopintotuki ja vuorottelukorvaus

Jos asiakas saa 12.4 § mukaista eläkettä, hänellä ei ole oikeutta yleisiin opintososiaalisiin etuuksiin. Hän ei siis tämän hetken säädösten mukaan voi saada opintotukea eikä myöskään aikuiskoulutusetuuksia.

Vuorottelukorvauksen kohdalla käytännöt ovat vaihdelleet. Osa on saanut 12.4 § eläkkeestä huolimatta ja osa ei lainkaan. Periaatteessa on mahdollista tulkita niin, että 12.4 § eläke estää vuorottelukorvauksen saamisen, mutta sitä ei sanota missään ihan suoraan, joten eri tulkinnat mahdollisia.

Eläkkeen lapsikorotus, eläkeläisalennukset ja veroprosentti

Eläkevaihtoehdossa mietittäviä asioita ovat mm. eläkkeen lapsikorotus, erilaiset eläkeläisalennukset esim. VR:llä ja veroprosentin vaikutus tuloihin.

Vanhuuseläkkeen karttuminen

Jos henkilö saa Kel 12.4 § eläkettä ja takuueläkettä ja tekee töitä, niin työansiot kerryttävät vanhuuseläkettä, mutta pelkkä Kel 12.4 § eläke ja takuueläke ei.

Jos henkilö on työttömänä ja saa peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea sekä vammaistukea, nämä sosiaalietuudet eivät kerrytä eläkettä. Mutta jos työttömänä ollessaan saa ansiosidonnaista päivärahaa, niin se kerryttää tulevaa vanhuuseläkettä. Palkattomien aikojen etuuksista karttuneen eläkkeen huomioon ottamisen edellytys työeläkkeessä on, että työansioita on työuran aikana vähintään 17 480,28 euroa (vuoden 2018 tasossa).

Kumpi vaihtoehdoista?

Sitä, kumpi vaihtoehdoista kannattaa valita, on vaikea sanoa suoraan. Vaihtoehtoja annattaa puntaroida usealta eri kantilta juuri omassa elämäntilanteessa.

Lähteet: