Nä­kö­vam­mais­ten lii­ton vuo­si­suun­ni­tel­ma 2018

90. toimintavuosi

1. Yhteistyön voimalla – Näkövammaisten liitto 90 vuotta

Näkövammaisten liitto on näkövammaistyötä tekevien yhdistysten yhteistyöjärjestö. Tehtävänämme on toimia näkövammaisten ihmisten etu-, asiantuntija- ja palvelujärjestönä.

Vuonna 2018 liitto täyttää 90 vuotta ja juhlavuosi näkyy toiminnassamme eri tavoin. Juhlistamme 90-vuotista taivaltamme nostamalla esiin näkövammaisten omia elämäntarinoita, mutta samalla katsomme eteenpäin tuomalla esille nykytoimintaamme ja miten sen tulevaisuudennäkymiä.

Liiton toimintaympäristössä tapahtuneet ja tapahtuvat muutokset edellyttävät meiltä aloitteellista ja vahvaa vaikuttamistyötä päätöksenteon kaikissa vaiheissa näkövammaisten ihmisten yhdenvertaisen osallisuuden varmistamiseksi. Merkittävimpiä vaikuttamistyömme kohteita ovat sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus, vammaislainsäädännön kokonaisuudistus, uuden maakuntahallinnon käynnistyminen ja palveluiden digitalisointi. Myös Euroopan Unionissa on meneillään meille tärkeitä esteettömyyteen ja saavutettavuuteen liittyviä säädöshankkeita, joiden kansalliseen toimeenpanoon vaikutamme.

Toimintavuoden aikana vaikutamme vahvasti siihen, että kaikilla näkövammaisilla on mahdollisuus saada tarvitsemansa tukipalvelut, kuten kuntoutus, liikkumistaidon ohjaus, liikkumisen tuki, henkilökohtainen apu ja sopivat apuvälineet. Kehitämme omia toimintaprosesseja, markkinointia ja asiakastyötä.  Toteutamme yhteistyönä eri yksiköiden välillä liiton hallituksen linjaamia näkövammaisten työllisyyden edistämisen toimenpiteitä.

Liitolla on uusi strategia, joka ohjaa työtämme kaikilla tasoilla. Tekemämme työ perustuu seuraaville arvoille:

  1. Luotettavuus: Toimintamme on luotettavaa, avointa ja läpinäkyvää. Haluamme, että kuka tahansa liiton ja sen jäsenyhdistysten puoleen kääntyvä saa nopeasti asiantuntevaa tukea ja palvelua.
  2. Oikeudenmukaisuus ja yhdenvertaisuus: Noudatamme toiminnassamme YK:n vammaisten oikeuksien sopimuksen periaatteita edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille ihmisille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet. Asetumme aina heikommassa asemassa olevien puolelle.
  3. Osallisuus: Haluamme näkövammaisten voivan osallistua yhdenvertaisesti ja tarpeidensa mukaisesti yhteiskunnan ja lähiyhteisönsä toimintaan.
  4. Turvallisuus: Haluamme, että näkövammaiset voivat elää itsenäisesti tuntematta fyysisistä, psyykkisistä tai sosiaalisista syistä aiheutuvaa pelkoa ja turvattomuuden tunnetta.

Kaikilla näkövammaistyötä tekevillä yhdistyksillä on tärkeä merkitys vertaistuen antajina ja yhteisöllisyyden lisääjinä. Yhteistyön kautta voimme kaikki edistää liiton päätavoitetta; näkövammaisten mahdollisuuksia elää omaehtoista ja runsassisältöistä elämää.

2. Vaikuttaminen ja tiedonsaanti

2.1 Tiedonsaantipalvelut

Tiedonsaantipalveluiden tavoitteena on parantaa sokeiden ja vaikeasti heikkonäköisten tiedonsaantia sekä edellytyksiä hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa arjessa. Edistämme näkövammaisten tiedonhallintaa tarjoamalla palveluja, jotka mahdollistavat erilaisten julkaisujen, erityisesti lehtien, itsenäisen lukemisen ilman näköä. Tuemme näkövammaisten tieto- ja viestintätekniikan itsenäistä käyttöä tarjoamalla näkövammaisille ja yhteistyökumppaneille neuvontaa, ohjeita ja vinkkejä.

Tarjoamme kohderyhmälle ja liittoyhteisölle monikanavaisen palvelualustan digitaaliseen vertaistukeen ja vuorovaikutukseen. Viestimme digitaalisten palveluiden saavutettavuuden ja käytettävyyden merkityksestä ja toteutustavoista palveluiden tarjoajille, toteuttajille ja yhteistyökumppaneille.

Ylläpidämme ja kehitämme liittoyhteisön ICT-infrastruktuuria vastaamaan liiton sähköisten palveluiden ja oman järjestötoimintamme digitalisoinnin asettamia haasteita. Markkinoimme tarjoamiamme palveluita suoraan niiden kohderyhmille ja kumppaneillemme. Tavoitteiden saavuttamista arvioimme sekä palveluiden käytön ja asiakasmäärien kehityksen että asiakkailta ja yhteistyökumppaneilta tulevan ja kerättävän palautteen perusteella.

Vaikutamme erityisesti julkisten ja yleisesti käytettyjen verkkopalveluiden, audiovisuaalisten mediapalveluiden ja liikenneinformaation saavutettavuuteen ja käytettävyyteen muun muassa parantamalla palveluntarjoajien tietoisuutta ja sitoutumista saavutettavien ja käytettävien palveluiden tarjoamiseen. Saavutettavuustyön keskeisiä muotoja ovat kohdennettu viestintä kuten esittelymateriaalit ja -tilaisuudet, asiantuntemuksen tarjoaminen muille järjestöille ja palveluntarjoajille sekä vaikuttaminen sääntelyyn muun muassa lausunnoilla ja osallistumalla työryhmiin. Sähköisten julkaisujen saavutettavuuteen liittyvää kansainvälistä kehitystä seuraamme muun muassa Daisy-konsortion ja näkövammaisten kansainvälisten järjestöjen kautta. Lisäksi seuraamme ja vaikutamme kirjastopalvelujen saatavuuteen näkövammaisille.

Tarjoamme kohderyhmälle Luetus-verkkopalvelua ja Daisy-soittimen lainausmahdollisuutta, jotka mahdollistavat kirjojen ja lehtien itsenäisen kuuntelun. Verkkojakelua tukevalla Kuuntelukaista-palvelulla mahdollistamme tietoliikenneyhteyksien hyödyntämisen ääniaineistojen kuuntelussa myös käyttäjille, joilla ei ole hyviä tietoteknisiä valmiuksia.

Luetus-palvelussa tuotamme ja välitämme saavutettavia sähköisiä julkaisuja, jotka ovat luettavissa tietokoneella, mobiililaitteella ja Daisy-soittimella. Julkaisemme yhteistyössä kustantajien kanssa noin sata säännöllisesti ilmestyvää lehteä saavutettavassa muodossa. Palvelu sisältää myös jäsenyhdistysten ja muiden yhteistyökumppanien tuottamien ääniaineistojen välityksen cd-jakeluun tai verkon kautta kuunneltavaksi sekä Celian äänikirjojen rajoitetun verkkovälityksen. Ennakoimme sähköisten palveluidemme käyttäjämäärän kasvavan noin 5 %.

Tuemme näkövammaisten itsenäistä tieto- ja viestintätekniikan käyttöä tarjoamalla näkövammaisille, heidän omaisilleen sekä yhteistyökumppaneille monikanavaisesti etäneuvontaa sekä julkaisemalla esittely- ja oppimateriaalia. ICT-tuen painopistealueita ovat kommunikaatio, asiointi sekä tieto- ja viestintäteknisten apuvälineiden hallinta. Tuemme verkkopalveluiden hyödyntämistä näkövammaisten omaehtoisessa vertaistuessa ja koko liittoyhteisön järjestötoiminnassa, kuten viestinnässä ja asioinnissa. Järjestämme ICT-tukipalvelut ja ICT-kouluttajien verkostopäivät yhteistyössä alueellisten tietotukipalveluiden kanssa.

Osallistumme näkövammaisten työllisyyden toimenpideohjelman toimeenpanoon yhteistyössä liiton muiden yksiköiden kanssa. Lainaamme ICT-laitteita opiskeluun ja työhön liittyvissä lyhytaikaisissa tarpeissa, esimerkiksi asiakkaan odottaessa Kelan päätöstä tai osallistuessa ylioppilaskirjoituksiin ja valintakokeisiin.

2.2 Sosiaaliturvaan vaikuttaminen

Oikeuksienvalvontatyömme tehtävänä on edistää näkövammaisten yhdenvertaisuutta heidän itsensä näköisessä arjessa. Vaikuttamistyömme kohdentuu muun muassa sosiaaliturvaan, vammaispalveluihin, apuvälinepalveluihin, varhaiskasvatukseen, koulunkäyntiin ja harrastuksena opiskeluun. Valtakunnallisessa oikeuksienvalvonnassa teemme yhteistyötä Vammaisfoorumin ja muiden vammaisjärjestöjen sekä Sosten sekä Vammaisten oikeuksien neuvottelukunnan (VANE) kanssa.

Laadimme lausuntoja hallituksen esityksistä ja muista valtionhallinnon asiakirjoista, jotka koskettavat näkövammaisten arkea, yhteistyössä Vammaisfoorumin kanssa tai Näkövammaisten liiton omina lausuntoina. Tavoitteenamme on, että kaikista keskeisistä näkövammaisten sosiaaliturvaan liittyvistä hallituksen esityksistä tai muista muutossuunnitelmista ilmaistaan liiton näkemys.

Osallistumme YK:n vammaisyleissopimuksen maaraportointiin ja seuraamme sopimuksen toteutumista yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa. Alueellinen seuranta tapahtuu asiakastyössä. Valmistamme myös tiedotusaineistoa vammaissopimuksen soveltamisesta ja näkövammaisten oikeuksista. Yhdenvertaisuuslain perusteella pystymme puuttumaan moniin syrjiviin käytäntöihin ja tarvittaessa autamme asiakkaita viemään tapauksia yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi.

Uuden vammaispalveluja säätelevän lain on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2020. Uudistukseen liittyvässä vaikuttamistyössä painotamme palvelujen pysymistä kiistattomina oikeuksina ja palvelujen maksuttomuutta. Tähän liittyvät myös julkisten henkilökuljetusten uudistamissuunnitelmat. Lisäksi vaikutamme lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden myöntämiskriteereihin ja muihin näkövammaisten kannalta keskeisiin palveluihin ja tukitoimiin.

Vaikutamme aktiivisesti sote- ja maakuntauudistukseen ja siihen kytkeytyvään valinnanvapauteen, koti- ja omaishoidon järjestämiseen sekä lapsi- ja perhepalvelujen järjestämiseen. Edistämme näkövammaisten lasten ja nuorten koulunkäyntimahdollisuuksia sekä heidän tarvitsemiensa palvelujen ja tukitoimien saatavuutta. Teemme yhteistyötä ja seuraamme näkövammaisten oppilaiden lähikouluissaan tarvitseman ohjauksen saatavuutta oppimis- ja ohjauskeskus Valterin Onervan yksikön kanssa ja kautta.

Asiakastyöhön perustuen edistämme näkövammaisten kuntoutukseen pääsyä ja kuntoutuksen oikea-aikaisuutta. Samoin edistämme vammaispalvelujen ja Kelan tarjoamien tukien myöntämistä sekä vaikutamme näiden myöntämiskäytäntöihin ja mahdollisiin niissä tapahtuviin muutoksiin.

Toimintavuoden aikana osallistumme työikäisten maahanmuuttajataustaisten näkövammaisten palvelukokonaisuuden kehittämiseen yhdessä liiton työelämäpalvelujen kanssa. Olemme myös mukana suunnittelemassa toimintaa, joka tukee näkövammaisten nuorten verkostoitumista samanikäisten näkevien kanssa.

Vaikuttamistyön arviointia toteutamme itsearviointina yksikön palautekeskusteluissa. Keräämme palautetta tärkeimmiltä yhteistyökumppaneilta. Asiakastyöstä teemme palautekyselyn.

2.3 Oikeuksienvalvonta

Alueellisen oikeuksienvalvonnan tavoitteena on näkövammaisten ja heidän omaistensa tarpeita vastaava neuvonta ja ohjaus, jotta he saavat tarvitsemansa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ja tukitoimet asuinpaikkakunnasta riippumatta. Autamme ja neuvomme palvelujen hakemisessa sekä mahdollisissa muutoksenhauissa. Turvaamme asiantuntevan asiakastyön henkilöstön koulutuksella ja työtapojen kehittämisellä.

Alueellisen ohjauksen ja neuvonnan tavoitteena on näkövammaisten itsenäisen elämän edellytysten paraneminen. Keskeistä työssä on asiakkaiden yksilölliset tarpeet ja omat toivomukset huomioon ottavan neuvonnan ja ohjauksen avulla vähentää vamman aiheuttamaa toiminnallista haittaa. Vammautumisen kriisivaiheessa olevia näkövammaisia ja heidän omaisiaan rohkaisemme hakeutumaan kuntoutukseen ja vertaistoimintaan.

Alueellisen ohjauksen ja neuvonnan pääpaino on yksilöllisessä asiakastyössä. Tärkeintä on, että näkövammainen saa tietoa alueellisen ohjauksen ja neuvonnan mahdollisuudesta, rohkaistuu ottamaan yhteyttä ja saa tarvitsemaansa tietoa ja apua.

Jatkamme tiivistä yhteistyötä jäsenyhdistysten kanssa. Tämä antaa mahdollisuuden löytävään työhön ja ihmisten aktivointiin. Käytämme eri ikäryhmille laadittuja ohjelmarunkoja sosiaaliturvainfoissa. Teemme paikallista vaikuttamistyötä muun muassa puuttumalla kuntien lainvastaisiin käytäntöihin. Vaikuttamistyön merkitys korostuu sote-uudistuksen ja vammaislainsäädännön uudistamisen edetessä. Maakunnissa tullaan yhtenäistämään palvelukäytäntöjä sekä vammaispalvelujen ohjeistuksia, jotka vaikuttavat palvelujen järjestämistapoihin ja myöntämiskäytäntöihin. Vaikutamme maakuntien tuleviin käytäntöihin osallistumalla työryhmiin ja olemalla aktiivisesti mukana sote- ja maakuntauudistuksen asioissa.

Asiakastyössä seuraamme kuljetuspalvelujen, henkilökohtaisen avun ja liikkumistaidon ohjauksen saatavuutta ja riittävyyttä ja vaikutamme yksilöllisten tarpeiden toteutumiseen. Kiinnitämme erityistä huomiota liikkumistaidon ohjauksen prosessiin näkövammaisen arjen ympäristöjen muuttuessa, jolloin tarvitaan lisää ohjausta. Tällä tavoin mahdollisimman itsenäinen liikkuminen esimerkiksi uudessa opiskelupaikassa, työpaikassa, harrastusympäristössä tai uuden kodin lähellä on mahdollista. Viranomaisyhteistyössä korostamme, että liikkumistaidon ohjaus sisältää sekä liikkumistaidon perusvalmiuksien ohjaamisen että reittiopetuksen. Autamme asiakkaita palvelusuunnitelmien tekemiseen valmistautumisessa sekä näkövamman vuoksi tarvittavien palvelujen ja tukitoimien hakemisessa ja mahdollisissa muutoksenhakuprosesseissa. Seuraamme kuntien käytäntöjä ikääntyneiden asiakkaiden vaikeavammaisuuden tulkinnan ja henkilökohtaisen avun tuntimäärien osalta. Ohjaamme asiakkaita sekä sairaanhoitopiirien että Kelan kuntoutus- ja apuvälinepalveluihin.

Tiedottamisessa hyödynnämme liiton verkkosivuja sekä sosiaalista mediaa, joissa tiedotamme kuukausittain sosiaaliturvasta ja palveluista. Alueellinen tiedotus jatkuu yhdistysten ääni- ja verkkolehdissä sekä sähköpostilla. Päivitetty Näkövammaisen palveluopas ilmestyy keväällä 2018. Näkövammaisten lasten perheille suunnattu liiton verkkosivuille tuotettava palveluopas viimeistellään vuoden aikana.

Koulunkäynnin tukemisen tavoitteena on yhdenvertaisuuden ja osallisuuden edistäminen varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Näkövammaisten oppilaiden on saatava koulunkäynnissä tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet asuinpaikasta ja koulusta riippumatta. Ohjaamme ja neuvomme palvelujen hakemisessa ja mahdollisissa muutoksenhakutilanteissa. Kiinnitämme myös huomiota harrastuksena opiskelevien näkövammaisten opintomahdollisuuksiin.

Järjestämme sosiaaliturvaa, vammaispalveluja ja näkövammaisten lasten palveluja käsitteleviä alueellisia tilaisuuksia, joiden kohderyhmänä ovat näkövammaiset ja eri-ikäiset näkövammaisten lasten perheet. Osaltaan tämä on löytävää työtä, jonka tekemiseen on noussut tarve asiakastyön kokemusten perusteella. Olemme mukana yläkouluikäisten näkövammaisten oppilaiden vanhemmille suunnatuissa alueellisissa infopäivissä, Erilainen koulupäivä -tapahtumissa ja Aisti- ja Ensitieto-päivillä. Käytämme näkövammaisten 4─5 -vuotiaiden lasten vanhemmille kehitettyä perhetapaamismallia valtakunnallisesti. Lisäksi perehdytämme sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kasvatusalan ammattilaisia ja opiskelijoita näkövammaiskysymyksiin.

Asiantuntijamme kertovat 90-vuotiaan liiton uudesta strategiasta ja sen vaikutuksesta näkövammaisten arkeen vieraillessaan yhdistysten tapahtumissa ja tapaamisissa. Huomioimme uuden strategian myös kuukausitiedotteessa ja muussa tiedottamisessa.

2.4 Järjestöpalvelut

Järjestöpalveluiden tehtävänä on edistää näkövammaisten yhdenvertaista osallistumista yhteiskunnan ja lähiyhteisönsä toimintaan. Keskeiset toimintamuotomme ovat vaikuttamistyö, ohjaus ja neuvonta sekä koulutus ja tiedottaminen.

Jäsenyhdistysten ohjauksen painopistealueita ovat toiminnan seuranta ja arvioinnin kehittäminen sekä yhdistysten aktivointi jäsenille tarjottavien toimintamuotojen kehittämisessä, muun muassa Webropolin käyttöä laajennetaan. Tuemme luottamus- ja toimihenkilöitä kouluttamalla ja tiedottamalla. Toimintavuonna järjestämme järjestöpäivät, yhdistysten toimihenkilöiden koulutuspäivät ja näkövammaisten kesäpäivät. Lisäksi järjestämme yhdistyksissä esittely- ja koulutustilaisuuksia liiton uudesta strategiasta.

Toimintavuoden aikana organisoimme kampanjan näkövammaisten yksinäisyyden vähentämiseksi. Kampanja tehdään ruohonjuuritasolla. Avainasemassa ovat jäsenyhdistykset ja järjestöpalveluissa tuemme tehtävää työtä.

Liiton juhlavuoden merkeissä laajennamme Iiriksessä keväällä 2017 toteutettua näkkäritaitotoria. Toteutamme sen uudelleen Iiriksessä ja innostamme jäsenyhdistyksiä toteuttamaan näkkäritaitotoreja omilla alueillaan. Näkkäritaitotori on liiton näkövammaisten työntekijöiden kehittämä tapahtuma, jossa kokemuksellisesti perehdytetään näkövammaisuuteen ja näkövammaisena toimimiseen sekä annetaan vinkkejä näkövammaisen asiakkaan tai työntekijän kanssa toimimiseen. Näkkäritaitotorin toteuttajina ovat näkövammaiset ja kohderyhminä kaikki muut.

Yhdistystoiminnan keskiössä ovat vertaistuki- ja kokemusasiantuntijatoiminnan tukeminen. Vertaistukitoiminnassa olemme jäsenyhdistysten tukena koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Naistoiminnassa teemme yhteistyötä vammaisjärjestöjen naisverkoston ja pohjoismaisten näkövammaisjärjestöjen kanssa.

Vaikutamme voimallisesti rakennetun ympäristön esteettömyyteen ja palveluiden saavutettavuuteen. Esteettömyysneuvonnalla tuemme rakennus- ja korjaushankkeita. Palveluiden saavutettavuuteen vaikutamme tekemällä aloitteita ja yhteistyötä eri palveluntarjoajien kanssa. Tarjoamme myös koulutusta ja neuvontaa näkövammaisaktiiveille heidän paikallisen vaikuttamistoiminnan tueksi.

Tarjoamme laadukasta koulutusta näkövammaisuudesta sosiaali-, terveys- ja opetusalan henkilöstölle ja eri palveluammattien edustajille. Tuotteitamme ovat muun muassa Näkövammaistyön perusteet ja Pistekirjoituksen perusteet -koulutukset sekä Näkövammaistiedon ajankohtaispäivät. Järjestämme tilauskoulutusta eri palveluammattien edustajille. Toimintavuonna kartoitamme koulutuksen tarvetta palveluammateissa.

Valtakunnallisessa nuorisotoiminnassa tarjoamme näkövammaisille nuorille vertaistoimintaa ja onnistumisen elämyksiä. Toimintavuonna järjestämme kolme viikonlopputapahtumaa ja kesäleirin, jolla nuoret tutustuvat maatilan elämään. Näkövammaiset nuoret osallistuvat Ruotsissa järjestettävälle pohjoismaiselle näkövammaisten leirille. Suunnitelmissamme on järjestää myös kansainvälinen nuorisovaihto. Aktivoimme näkövammaisia nuoria mukaan toimintaamme erityisesti oppimis- ja ohjauskeskus Valteri Onervan 6. ja 9. luokkien tilapäisen opetuksen jaksoilla.

Lukupalvelun avulla tuotamme äänijulkaisuja näkövammaisten henkilökohtaisiin tarpeisiin. Palvelu paikkaa osittain julkisia palveluita. Tuotamme äänijulkaisut n. 30 vapaaehtoislukijan voimin. Arvioimme vuoden aikana lukupalvelua käyttävän n. 200 näkövammaista.

Keräämme, taltioimme ja tutkimme näkövammaisyhteisöä koskevaa historiaa ja esittelemme sitä. Liiton täyttäessä 90 vuotta esittelemme erityisesti saavutuksia, joilla liitto ja sen jäsenyhdistykset ovat edistäneet näkövammaisten itsenäistä ja omaehtoista elämää. Näkövammaismuseon perusnäyttelyn yhteydessä tarjoamme koulutuksellisia keskustelutilaisuuksia pienryhmille (enintään 6 henkilöä) otsikolla Dialogia pimeässä museossa. Jalkaudumme Historiaklubi-toiminnan merkeissä ympäri Suomea.

2.5 Työelämäpalvelut

Työelämäpalveluiden toiminnan pääpaino on näkövammaisten työelämä- ja opiskeluneuvonnassa sekä palveluohjauksessa. Annamme näkövammaisuuteen liittyvää erityisneuvontaa ammatinvalinnan vaiheessa, tarjoamme toisen ja korkea-asteen opiskelu- ja koulutusneuvontaa, työelämävalmennusta, työllistymisvaiheen ohjausta ja neuvontaa, tuemme työelämässä jatkamista sekä annamme yrittäjyysneuvontaa. Laajennamme henkilökohtaista yksilöasiakastyötä henkilöstön valmennuksella ja toteutamme näkövammaisten työllisyyden edistämisen toimenpideohjelmassa esitetyt toimenpiteet. Otamme asiakastyössä käyttöön valmennuksellisen otteen.

Toteutamme neuvontaa myös ryhmäohjauksena, infotilaisuuksina, webinaareina, työpajoina ja tapahtumina. Työelämä- ja opiskeluasioista tiedottamisen ja keskustelun lisäksi mahdollistamme vertaistuen ja vahvistamme näkövammaisyhteisön yhteistyö- ja vertaisrakenteita. Sidosryhmäyhteistyönä luennoimme, järjestämme tapaamisia ja teemme yhteistä vaikuttamistyötä toisten vammaisjärjestöjen kanssa.

Asiakastyöhömme liittyvät työpaikka- ja oppilaitoskäynnit, työkyky- ja opiskeluneuvottelut sekä verkostopalaverit koko Suomen alueella. Toimintavuonna käytämme ja kehitämme etäyhteyksiä niin yksilöasiakastyössä kuin ryhmien toiminnassa.

Suunnittelemme nuorten näkövammaisten opiskelu- ja työelämäpalveluja yhteistyössä liiton nuorisotoimijaryhmän kanssa. Nämä palvelut painottuvat yhä enemmän valmennukseen, esimerkiksi työnhaku- ja työelämävalmennukseen. Järjestöyhteistyönä pidämme nuorten työelämäkysymyksiä koskevan kokemusasiantuntija- ja
asiantuntijaseminaarin. Järjestämme nuorille suunnattuja Let´s Work -työpajoja kolmella paikkakunnalla.

Tuemme koulujen opinto-ohjausta ja näkövammaisten lasten vanhempia tarjoamalla oppilaitoksille "Ohjauksessa näkövammainen nuori" -infotilaisuuksia (4 kpl) ja vanhempien työllisyysiltoja (4 kpl). Tarjoamme tukea myös sosiaalisen median kautta.

Varmistamme työikäisten näkövammaisten tarpeiden mukaiseen kuntoutukseen ohjautumisen ja teemme työpaikoilla yhteistyötä työterveyshuollon ja työnantajien kanssa. Yhteistyö ja osallistuminen työkykyneuvotteluihin ovat olennaisia näkövammaisen työntekijän työn mukautusratkaisujen sekä työssäjatkamisen suunnittelun ja toteutuksen kannalta.

Yksilöllisen asiakasneuvonnan rinnalla painotamme työikäisten näkövammaisten verkostoitumisen mahdollisuuksia ja työelämä- ja opiskeluasiaviestintää.  Jatkamme alueellisia työelämätapahtumia, joissa hyödynnämme työpajamallia ja vertaisohjaajia. Yrittäjille järjestämme kolmella paikkakunnalla Yrittäjäpäivät, kaksi työpajaa sekä kaksi webinaaria.

Laadimme sähköiset tietopaketit näkövammaisille työnhakijoille, työntekijöille sekä yrittäjille. Laadimme myös työnantajille sähköisen tietopaketin näkövammaisten työelämää koskevista erityiskysymyksistä. Julkaisemalla näkövammaisten työelämätarinoita vaikutamme asenteisiin näkövammaisten henkilöiden työkykyisyydestä, ammattitaidosta ja osaamisesta.

Seuraamme julkisen sektorin työelämäpalvelujen muutosta ja varaudumme palvelujen siirtymiseen maakunnille tekemällä yhteistyötä digitaalisten työnhakupalvelujen (Työmarkkinatori) kehitystyössä sekä työvalmennusyritysten kanssa.

Seuraamme ylioppilaskirjoitusten ja valintakokeiden digitalisoitumisen muutoksia sekä vuoden 2018 alusta voimaan tulevan ammattikoulutusta koskevan lain toteutumista. Lisäksi seuraamme ja vaikutamme toisen asteen ja korkea-asteen koulutuksen saatavuuteen ja saavutettavuuteen näkövammaisille.

Toimintasuunnitelma liittyen digitalisaation mahdollisuuksiin ja haasteisiin opiskelussa ja työelämässä valmistuu yhteistyössä Näkövammaisten liiton eri yksiköiden kanssa vuoden 2018 aikana.

Kehitämme yhteistyössä oikeuksienvalvontayksikön ja Vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus Hilman kanssa palvelukokonaisuutta työikäisille maahanmuuttajataustaisille näkövammaisille.

Vuonna 2017 tehdyn asiakasraatikokeilun pohjalta jatkamme palautteen keräämistä mahdollisimman monimuotoisesti ja mahdollistamme tehokkaan, jatkuvan toiminnan arvioinnin.

Vammaisjärjestöyhteistyötä jatkamme toimimalla aktiivisesti Vammaisfoorumin työllisyysryhmässä ja eri hankkeissa. Työelämäpalvelut on hankekumppanina Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry:n "Ura käsillä" -hankkeessa, Invalidiliiton hallinnoiman seitsemän järjestön "Yritystä!" -hankkeessa ja Helsingin yliopiston hallinnoimassa ESR -hankkeessa "Tarinasta työksi!". Vahvistamme yhteistyötä Suomen Kuurosokeat ry:n ja Näkövammaiset Lapset ry:n kanssa.

Toiminnallamme vastaamme työikäisten näkövammaisten eri elämäntilanteissa esiintyviin tarpeisiin, joihin vaikuttavat toimintaympäristön moninaisuuden ja ennakoimattomuuden lisääntyminen, työelämän ja opiskelun digitalisaatiokehitys sekä vammaisten ja osatyökykyisten palvelutarpeen lisääntyminen ja muutokset palveluissa.

2.6 Kansainvälinen toiminta

Kansainvälisessä työssä edistämme näkövammaisten mahdollisuuksia elää omaehtoista ja täysipainoista elämää sekä puolustamme näkövammaisten ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumista kaikkialla maailmassa.

Seuraamme tiiviisti näkövammaisalan kansainvälistä kehitystä ja teemme yhteistyötä alan muiden koti- ja ulkomaisten toimijoiden kanssa. Liitto on Maailman Sokeain Unionin (WBU), Euroopan Sokeain Unionin (EBU) ja kansainvälisen näkövammaisten opetusalan järjestön ICEVI:n jäsen.  Olemme Suomen Vammaisfoorumin kautta edustettuna Euroopan Vammaisfoorumissa. Siten vaikutamme vammaisten ihmisten kannalta keskeiseen päätöksentekoon muun muassa EU:ssa.

Pohjoismaisessa näkövammaisjärjestöjen yhteistyötoimikunnassa vaihdamme kokemuksia ja vahvistamme yhteistä näkemystä. Olemme myös mukana pohjoismaisissa nais-, nuoriso- ja kehitysyhteistyötoiminnoissa. Luottamus- ja toimihenkilöitä osallistuu Tanskassa järjestettävään pohjoismaiseen kehitysyhteistyökongressiin, jossa syvennytään ajankohtaisiin kehityspolitiikan kysymyksiin.

Kehitysyhteistyömme on osa Vammaiskumppanuus ry:n hallinnoimaa Vammaiskumppanuusohjelmaa. Ohjelman perustana on YK:n vammaisyleissopimus. Kehitysyhteistyöhankkeissa edistämme toimintatapoja, jotka korostavat yhteistyökumppanien ja edunsaajaryhmien omaa päätäntävaltaa ja osallisuutta. Keskeistä on kumppanuusmaiden näkövammaisjärjestöjen vahvistaminen. Muina painopistealueina ovat näkövammaisten opiskelumahdollisuuksien ja itsenäisen elämän edellytysten tukeminen.

Jatkamme kehitysyhteistyötä Etiopiassa hankekumppanimme Help for Persons with Disabilities Organizationin (HPD-O) kanssa näkövammaisten koululaisten opiskeluedellytysten parantamiseksi. Tuemme Ecuadorissa pitkäaikaista hankekumppaniamme FENCE:ä näkövammaisten rajat ylittävää tiedonhankintaa edistävän Marrakeshin sopimuksen kansallisessa toimeenpanossa.

Välitämme EBU:n EU-toimikunnan kautta tulevaa ja muuta kansainvälistä tietoa toisten yksiköiden hyödynnettäväksi. Avustamme liiton muita yksikköjä ja yksittäisiä näkövammaisia tiedonhankinnassa ja kansainvälisten kontaktien solmimisessa.  Vastaamme ulkomaisten vierailijaryhmien ohjelmasta Iiris-keskuksessa.

Olemme yhdessä liiton nuorisotoimijaryhmän kanssa Helsingissä toukokuussa järjestettävässä Maailma Kylässä -tapahtumassa, jossa tuomme esille liiton vuoden teemaa. Tuemme nuoria kansainvälisten kontaktien luomisessa. Lisäämme kansainvälisten asioiden näkyvyyttä jäsentiedotuksessa, sosiaalisessa mediassa ja liiton sisäisessä viestinnässä artikkeleiden, blogien ja muun tiedotuksen avulla.

Teemme vaikuttamistyötä EBU:lta tulevien toimeksiantojen mukaisesti. Keskeisenä alueena on sähköisten palveluiden ja tuotteiden saavutettavuus. Osallistumme mahdollisuuksien mukaan EBU:n käynnistämiin hankkeisiin.

Kansainvälisen toiminnan järjestäminen osaksi vaikuttamis- ja tiedonsaantilinjaa saatetaan päätökseen.

2.7 Näkövammarekisteri

Näkövammarekisteri on tilastointi-, tutkimus- ja tietopalveluyksikkö, joka selvittää näkövammaisuuden esiintyvyyttä, syitä, luonnetta ja niiden muutoksia Suomessa. Näkövammarekisteri toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisena ja sen rahoittamana.

Julkaisemme aineistoista laadittuja tilastoja ja muuta tietoa, jota voidaan käyttää näkövammaisuuden ehkäisyssä sekä näkövammaisten erityispalveluiden suunnittelussa ja oikeuksien valvonnassa, alan henkilökunnan koulutuksessa ja tutkimustoiminnassa.

Toimimme näkövammojen ehkäisyn ja silmäterveydenhuollon kehittämisen hyväksi yhdessä terveydenhuollon kanssa. Tutkimusyhteistyön kautta saamme tietoa silmäsairauksista ja niiden hoidosta sekä näkövammaisuudesta ja näkövammaisten ihmisten elämästä, joista tiedotamme yhteistyössä eri tahojen kanssa.
                            
Keskeisiä tiedotusvälineitämme ovat silmälääkäreille ja muille sidosryhmille jaettava vuositilasto, sairaalakäynnit ja luennointi alan henkilöstön koulutustilaisuuksissa.

Tavoitteenamme on lisätä rekisterin tietojen käyttöä tutkimuksessa ja suunnittelussa. Lisäksi tehostamme aineiston laadun seurannan kehittämistä.

Säännöllisesti kokoontuva rekisteröinnin kehittämisryhmä keskittyy tutkimusyhteistyöhankkeiden seurantaan sekä uusien hankkeiden ideointiin ja suunnitteluun.
                            
Järjestämme rekisteritoiminnan 35-vuotisjuhlaseminaarin sekä rekisterin sairaalayhteyshenkilöille vuotuisen koulutus- ja neuvottelupäivän. Erikoistuville silmälääkäreille järjestämme koulutusiltapäivän.
Jatkamme löytävää työtä rekisterin ulkopuolelle jääneiden näkövammaisten löytämiseksi.
                            
Rekisterin vastaava lääkäri seuraa silmälääketieteellistä tutkimusta ja kehittää yhteyksiä tutkijoihin. Rekisterin tutkimuspäällikkö huolehtii ei-lääketieteellisen tutkimustoiminnan koordinoinnista.

Käynnissä olevia tutkimuksia ovat näkövammaisten sosiaalisen aseman selvitys, näkövammaisuuden kustannusten selvittäminen yhteistyössä Tampereen yliopiston ja yhteistyökumppanin kanssa sekä terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terveys 2017 -hankkeen näköosio, joka jatkaa näkövammaisten esiintymisen arviointia.

Vastaanotamme 2 000 kpl rekisteri-ilmoituksia. Sidosryhmät saavat CD-tallenteena rekisterin vuosikirjan ja sairaanhoitopiirivertailut joulukuussa. Jaamme vuosikirjaa myös muille asiasta kiinnostuneille.

3 Palvelut

3.1 Kuntoutus- ja majoituspalvelut

Kuntoutus-Iiris tuottaa ja kehittää näkövammaisten lasten ja aikuisten kuntoutus- ja majoituspalveluita ja vaikuttaa niiden saatavuuteen. Kuntoutus on asiakaslähtöistä, arjen tarpeista lähtevää palvelua sekä sitä tukevaa oikeuksienvalvonta- ja neuvontatyötä. Tavoitteemme on tukea asiakkaan sopeutumista toimintakykynsä muuttumiseen eri elämänvaiheissa ja hänen omatoimista suoriutumistaan.

Toteutamme vuoden teemaa ohjaamalla näkövammaistaitoja, tarjoamalla ict-apuvälineratkaisuja ja niiden käytönohjausta sekä tukemalla kuntoutujan opiskelua ja työllisyyttä. Palvelussamme korostuu vuorovaikutus ja kuntoutujien välinen vertaistuki.

Keskeisin tavoitteemme on turvata näkövammaisille lapsiperheille ja aikuisille hyvän laadun kuntoutuspalvelut. Rahoituspohjaamme leimaavat epävarmuus hankintakilpailutuksissa ja asiakasmäärien ennakoimattomuus. Hyvälaatuisen kuntoutuksen ja taloudellisten tavoitteiden tasapainottaminen on tavoitteemme. Tuotamme lasten sopeutumisvalmennuskursseja, lasten, nuorten ja aikuisten yksilöllistä kuntoutusta, ja ammatillista kuntoutusta. Yksilöllisen ja ammatillisen kuntoutuksen jatkuminen edellyttää menestystä Kelan tarjouskilpailutuksessa. Lisäämme majoituspalveluiden myyntiä laajentamalla palveluita muille asiakasryhmille.

Aikuisten kuntoutuspalvelut painottuvat Kelan ammatilliseen ja yksilöllisiin kuntoutusjaksoihin. Toteutamme myös näönkäytön arviointia ja tutkimuspalveluita liiton palveluna. Kelan sopeutumisvalmennuskursseja järjestävät muut palveluntuottajat vuosina 2018–2021.

Liitossa lasten kuntoutuksen suuntaus painottuu yksilölliseen kuntoutukseen sopeutumisvalmennuskurssien jäädessä pienemmälle. Uudet palveluntuottajat tuovat kilpailun asiakkaista myös lasten kuntoutuksen kentälle. Varmistamme, että perhekuntoutuksessa on riittävät lastenohjaajaresurssit.

Majoituspalvelut vastaavat kuntoutujista ja heidän omaisistaan päivisin tapahtuvan kuntoutusohjelman ulkopuolella. Lisäämme majoitustilojen käyttöastetta laajentamalla toimintaa tilapäismajoitusratkaisuihin tarvittavin investoinnein. Markkinoimme Iiriksen kokous- ja majoitustiloja ulkopuolisille käyttäjille yhdessä asiakaspalvelun ja Antell-ravintolan kanssa.

Kiinnitämme huomiota työyhteisön hyvinvointiin muun muassa kehittämällä moniammatillista työryhmätyöskentelyä ja itsearviointia. Arvioimme kuntoutuksen laatua ja vaikuttavuutta hyödyntämällä järjestelmällisesti keräämämme asiakaspalautetta. Viestimme palveluistamme alue- ja yhteistyötapahtumissa. Toimintavuoden aikana jatketaan valmistelua Kanta Potilastiedon arkistoon liittymiseksi.  Näkövammaisille soveltuvien kuntoutuksen vaikuttavuusmittareiden kehitystyötä jatkamme yhteistyössä asiantuntijaverkoston kanssa.

3.2 Aviris ja apuvälinelainaamo

Aviris toimittaa apuvälineitä ja niihin liittyviä palveluita Suomen näkövammaisille ja edistää näin heikkonäköisten, sokeiden ja kuurosokeiden omaehtoista hyvää elämää. Aviriksen yhteydessä toimii sairaanhoitopiirien rahoittama apuvälinelainaamo.

Keskeisenä tavoitteenamme on toimittaa näkövammaisille ja kuurosokeille arkipäivää, opiskelua ja työssäkäyntiä helpottavia apuvälineitä ja palveluita. Tiedotamme apuvälineiden tarjoamista mahdollisuuksista ja neuvomme niiden käytössä.

Etsimme tuotevalikoimaan tuotteita, jotka vahvistavat Aviris.fi-verkkokaupan kiinnostavuutta myös näkövammaisryhmän ulkopuolella. Korostamme myymälän asemaa markkinoinnissa ja vahvistamme yksilöllistä palvelukokemusta ajanvarausasiakkaille.

Kehitämme brändin tunnettuutta, palvelumyyntiä ja toiminnan kannattavuutta. Uudistamme sähköisen liiketoimintajärjestelmän tukemaan paremmin työtämme. Lisäämme markkinointia sosiaalisessa mediassa ja luomme apuvälineisiin ja niiden käyttöön liittyvää sisältöä. Aviris.fi-sivujen lisäksi käytämme aktiivisina viestintäkanavina sähköpostia, Facebookia ja Youtubea.

Kehitämme luottamuksellisia ja pitkäkestoisia päämiessuhteita ja tapaamme aktiivisesti uusia yhteistyökumppaneita. Vahvistamme asemaamme asiantuntevana palveluorganisaationa myös kansainvälisesti. Tavoitteenamme on vaikuttaa entistä parempien, käyttäjät huomioon ottavien tuotteiden suunnitteluun ja valmistukseen ja vähentää yksittäisten päämiesten aiheuttamaa riskiä. Jatkamme aktiivista verkostoitumista ulkomaisten sisarjärjestöjen kanssa.

Lisäämme uusia tuotepalvelukokonaisuuksia valikoimiimme ja nostamme asteittain palvelumyynnin osuutta. Painotamme laajaa tuotteista tulevaa tulovirtaa yksittäisten tuotteiden sijasta.

Näkövammaisten liitto ylläpitää Apuvälinelainaamoa. Kehitämme lainaustoiminnan kustannustehokkuutta, sähköistä lainausjärjestelmää sekä palvelun sisältöä ja sopimuksia yhdessä sairaanhoitopiirien kanssa.

3.3 Opaskoirakoulu

Opaskoirakoulu kasvattaa, kouluttaa ja luovuttaa sokeille ja vaikeasti heikkonäköisille opaskoiria liikkumisen apuvälineiksi. Työn keskiössä on näkövammainen asiakas. Eläinklinikka turvaa koirien hoito-olosuhteita koiratallilla ja huolehtii koulun lähialueella olevien opaskoirien terveydenhuollosta ja peruseläinlääkinnästä. Opvet-spermapankki palvelee koulun omaa jalostus- ja kasvatustoimintaa, ja sen pakastus-, säilytys- ja kuljetuspalveluita tarjotaan aktiivisesti myös muille asiakkaille.

Tavoitteenamme on jalostus- ja hoitokotitoimintaa kehittämällä lisätä koulutuskelpoisten koirien määrää. Kehitämme kiinteää yhteistyötä sairaaloiden kuntoutusohjaajien kanssa. Pyrimme aktiivisesti löytämään uusia hoito- ja koulutusmenetelmiä, jotka lisäävät koiran hyvinvointia ja jaksamista opaskoiratyössä. Järjestämme esi- ja yhteistyökurssit monitoimitalo Iiriksessä. Uusia opaskoiria luovutetaan käyttöön 25 – 27. Pyrimme pitämään opaskoirajonon lyhyenä.

Tehostamme taloutta keskittämällä eläinlääkintää tietyille sopimuseläinklinikoille ympäri Suomen ja aloittamalla keinosiemennys- ja tuoresperman siirtopalvelut ulkopuolisille asiakkaille. Myös kansallisen geenivaraohjelman puitteissa tarjoamme kotimaisille roduille spermapankkipalveluita. Tavoittelemme spermapankin 10 % myynnin lisäystä. Lahjoitusvaroilla kehitämme välinekantaa ja henkilöstön osaamista.

Tärkeimpiä yhteistyötahojamme ovat näkövammaiset koirankäyttäjät, pentujen hoitoperheet, jotka kasvattavat pennut koulutusikään.  Yhteistyökumppaneitamme ovat Opaskoirayhdistys, Suomen Kennelliitto ja eri hyötykoiria tuottavat tahot. Eläinlääkinnässä tärkeimpänä yhteistyötahoina on Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta. Jatkamme yhteistyötä oppilaitosten kanssa. Tarjoamme harjoittelupaikkoja opiskelijoille, osallistumme opinnäytetöihin ja tutkimuksiin ja kehitämme vapaaehtoistyötä. Jatkamme yhteistyötä Invalidiliiton kanssa ja koulutamme yhteisprojektina avustajakoiran asiakkaalle. Suomen Kennelliiton kanssa teemme yhteistyötä hyötykoiratoimikunnassa. Selvitämme nuorten näkövammaisten mahdollisuuksia rajattuun opaskoiran käyttöön, sillä koiran avulla voitaisiin mahdollisesti ehkäistä nuoren syrjäytymistä. Osallistumme kansainvälisen opaskoirajärjestön seminaariin.

Jatkamme selvitystyötä, miten koiratarhan tilat ja työtilat saadaan ajanmukaisiksi. Kiinteistöä korjataan kuntokartoituksen edellyttämillä toimenpiteillä.

3.4 Kirjapaino ja äänittämö

Tuotamme ensisijaisesti aineistoja sokeille, kuurosokeille ja heikkonäköisille. Toimimme myös pistekirjoituksen asiantuntijana mm. viranomaisaineistojen tuottamisessa. Tavoitteenamme on kehittää ja ylläpitää sokeiden pistekirjoituksen lukutaitoa ja varmistaa pistekirjoitustuotannon jatkuvuus Suomessa. Tähän pyrimme tarjoamalla yksilöllistä ja pienimuotoista aineistoa pistekirjoituksella ja kohoaineistoina.

Tarjoamme myös yksilöllisten pistekirjoitus- ja kohoaineiston, esimerkiksi karttojen, muuntopalveluja. Toiminnassamme tiedonsaannin esteettömyys toteutuu konkreettisesti, kun mm. yhdistykset ja kunnat teettävät asiakaskirjeet, palveluesitteet ja muut aineistot sokeiden asiakkaidensa toivomassa muodossa. Yksilön toimintakyky ja itsenäisyyden edellytykset paranevat, kun hän saa käyttöönsä esimerkiksi asuinympäristönsä kohokarttoja ja pohjapiirroksia.

Tärkeimmät ulkoiset kirjapainotyömme ovat Celia-kirjaston omakirjojen pistetulostukset sekä koho-opasteiden ja -karttojen valmistus julkisiin rakennuksiin. Opastetuotannossa asiakkainamme ovat toiset yritykset. Kirkastamme profiiliamme ja tuottamiemme palveluiden kuvaa. Tilauskannan kasvattamisen saavutamme markkinointiprofiilin kehittämisellä, aktiivisella verkostoitumisella ja myyntityöllä. Osallistumme rakennus- ja esteettömyysalan tapahtumiin ja muotoilemme palveluistamme selkeitä kokonaisuuksia.

Tuotamme äänikirjoja ja -lehtiä sekä tiedotus- ja kulttuuriaineistoa äänitteinä, seuraamme alan kehitystä ja neuvomme muita näkövammaisia palvelevia äänitetuottajia. Tuotamme korkealaatuista äänimateriaalia eri tilaajille.

Äänitystoimintamme koostuu pääasiassa Celia-kirjastolle alihankintana valmistettavista äänikirjoista ja liiton lehtien ääniversioista. Tarjoamme äänityspalveluja myös muille tahoille. Äänittämöllä on kasvupotentiaalia erityisesti kustantamoiden kaunokirjallisissa tuotannoissa. Osallistumme kirja-alan tapahtumiin. Celia-kirjaston kanssa yhteistyö jatkuu vuonna 2018.

Alueilla tuotettujen äänilehtien cd-monistus, pakkaus ja postitus muodostavat tärkeän tehtävän.  Äänilehtituotannolla parannamme näkövammaisten tiedonsaantia lähiympäristönsä ajankohtaisista asioista. Monistamme ja välitämme alueellisia äänilehtiä näkövammaisille käyttäjille. Asiakkaat saavat ihmisäänellä alueilla luetut yhdistyksen tiedotus- ja lehtikoosteet sekä koneääniset sanomalehdet cd-levyillä postitse tai internetin kautta. Äänilehtilevyjen määrä pysyy vakiintuneella tasolla.

4 Viestintä

Liiton juhlavuosi näkyy kaikessa viestinnässämme läpileikkaavana teemana.

Julkaisemme teemavuoteen liittyvän julkaisun ja järjestämme Iiriksessä Avoimet ovet -tapahtuman, johon kutsumme myös sidosryhmien edustajia. Tapahtuma on kävijöitä osallistava ja aktivoiva mm. näkkäritaitotorin ja Pimeän kahvilan muodossa. Lisäksi tuomme juhlavuotta esiin Airuessa, mediassa, verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa.

Vuoden aikana teemme tunnetuksi liiton uusia esittelyvideoita. Kehitämme verkkosivujen saavutettavuutta ja käytettävyyttä sekä selkeytämme ulkoasua.

Hyödynnämme vakiintuneita näkövammaisyhteisön teemapäiviä ajankohtaisista aiheista viestiessämme:
  • Pistekirjoituspäivä 4.1.
  • Kansainvälinen opaskoirapäivä 25.4.
  • Valkoisen kepin päivä 15.10.
  • Sokeain viikko 11.–18.11.

5 Hallinto, henkilöstö ja talous

Sisäisinä tukipalveluina toimimme järjestön johdon tukena ja tuotamme taloudelliseen raportointiin, informaatio- ja kommunikaatioteknologiaan (ICT), Iiriksen asiakaspalveluun sekä henkilöstöhallintoon liittyviä palveluita.

Toimintamme kehittämisen painopisteet vuodelle 2018 ovat:

  1. Hallinnossa (sis. talouden) tuemme asiantuntevasti päätöksentekoa sekä eri toimintoja ja palveluja. Päätämme liiton strategialle arviointimittarit.
  2. Parannamme työyhteisön toimivuutta eri tavoin. Kehitämme ja selkiytämme HR-prosesseja. Parannamme esimiesten henkilöstöosaamista sisäisellä koulutuksella.
  3. Lisäämme taloushallinnon henkilöstön asiantuntemusta ja heidän osaamista laajennetaan.

Pysyvänä tavoitteenamme on tuottaa sisäisissä tukipalveluissa parempaa ja osaavampaa palvelua sekä turvata Näkövammaisten liiton keskeiset talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut, niin että ne toimivat laadukkaasti ja häiriöittä.

Toimintatapojen uudistuksella tavoittelemme ns. tarpeettoman oman sisäisen byrokratian vähentämistä minimiin. Kehitämme HR-toimintoja ja työyhteisön toimivuutta yhteistyössä henkilöstön kanssa. Haemme palveluiden ja työn tuottavuutta lisääviä ratkaisuja tieto- ja viestintätekniikan avulla.

Henkilöstökoulutusten järjestämisessä hyödynnämme Opintokeskus Siviksen tukea ja koulutuskorvausta. Järjestämme henkilöstön pistetaitotestejä tarpeen mukaan.

Selvitämme uusia varainhankinnan mahdollisuuksia ja määritämme potentiaaliset lahjoittajaryhmät.

6 Loppuyhteenveto: Yhteistyöllä eteenpäin

Toimintaympäristössä tapahtuvat suuret muutokset edellyttävät meiltä aloitteellista ja vahvaa vaikuttamistyötä päätöksenteon kaikissa vaiheissa näkövammaisten ihmisten yhdenvertaisen osallisuuden varmistamiseksi. Merkittävimpiä vaikuttamistyömme kohteita ovat sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus, vammaislainsäädännön uudistus, uuden maakuntahallinnon käynnistyminen ja palveluiden digitalisointi. Myös Euroopan Unionissa on meneillään meille tärkeitä esteettömyyteen ja saavutettavuuteen liittyviä säädöshankkeita, joiden kansalliseen toimeenpanoon vaikutamme.

Näissä isoissa uudistamishankkeissa yhteistyö liiton eri toimijoiden välillä korostuu. Meidän tulee näkyä yhtenäisenä toimijana yhteisten tavoitteiden edistämisessä. Yhteistyöllä voimme tehdä laajempaa vaikuttamistyötä ja huomioida kaikki ne eri osa-alueet, joihin suuret uudistushankkeet vaikuttavat. Sote-uudistuksessa iso merkitys on oikeuksienvalvonnalla, liiton hallituksen perustamalla sote-ydinryhmällä sekä valtakunnan laajuisella sote-seurantaverkostolla. Liitto osallistuu myös Sosten koordinoimaan valtakunnalliseen sote-koordinaatiohankkeeseen. Osallistumme aktiivisesti palveluiden digitalisoinnin valmistelutyöhön muun muassa olemalla jäseninä valtionhallinnon digitalisoinnin valmisteluryhmissä, kuten esimerkiksi Digi arkeen -neuvottelukunnassa ja saavutettavuusdirektiivin kansallisen toimeenpanon valmistelutyöryhmässä.

Teemme yhteistyötä tuottamalla näkövammaisia hyödyttäviä palveluita ja varmistamme täten heidän yhdenvertaista osallistumistaan yhteiskuntaan.

Tulevaisuuden haasteet vaikuttavat myös siihen, että meidän on jatkuvasti kehitettävä omaa toimintaamme ja osaamista. Kannustamme ammattihenkilöstöämme ylläpitämään omaa osaamistaan osallistumalla koulutuksiin ja seuraamalla toimintakentässä tapahtuvia muutoksia.

7 Jaokset, toimikunnat ja verkostot

Hallituksen nimeämät jaokset ja toimikunnat

  • Hallintojaos
  • Tiedonsaanti- ja vaikuttamisjaos
  • Palvelujaos
  • Museotoimikunta
  • Opaskoiratoimikunta
  • Naistoimikunta
  • Työllisyystoimikunta
  • Postirobottineuvosto
  • Kansainvälinen verkosto
  • Käsityöasioiden verkosto
  • Sote-ydinryhmä
  • Valtakunnan laajuinen Sote-seurantaverkosto
  • Opaskoirakoulun hankesuunnittelutyöryhmä

Jaokset, toimikunnat ja verkostot kokoontuvat vuoden aikana tarpeen mukaan.

8 Näkövammaisten liiton keskeiset tapahtumat 2018

Tammikuu
  • Maailman pistekirjoituspäivä 4.1.
  • 28.1. liiton syntymäpäivä - liitto täyttää 90 v.
Helmikuu
  • Hallitus 8.2.
  • Järjestöpäivät 9.–10.2.
  • World Radio Day 13.2.
Maaliskuu
  • Maailman glaukoomapäivä 12.3.
  • Hallitus 13.3.
Huhtikuu
  • Kansainvälinen opaskoirapäivä 25.4.
Toukokuu
  • Saavutettavuuspäivä 17.5.
  • Hallitus 17.5.
  • Kevätvaltuusto 18.–19.5.
  • Maailma kylässä 26.–27.5.
Kesäkuu
  • Opaskoirakoulun avoimet ovet ja opastuskoetapahtuma 9.6.
  • Kesäpäivät 15.–17.6. Kuopiossa
  • Kansainvälinen kuurosokeuspäivä 27.6.
Heinäkuu

Elokuu

Syyskuu
  • ICT-päivät
  • Hallitus 20.–21.9.
Lokakuu
  • Maailman näköpäivä, World Sight Day 11.10.
  • Valkoisen kepin päivä 15.10.
Marraskuu
  • Hallitus 8.11.
  • Syysvaltuusto 9.–10.11.
  • Sokeain viikko 11.–18.11.
  • #saavuta2018 seminaari
Joulukuu
  • Kansainvälinen vammaisten päivä 3.12.