Nä­kö­vam­mais­ten lii­ton vuo­si­suun­ni­tel­ma 2019

91. toimintavuosi

1 Näkövammaisten liitto ry kohtaa ihmisen

Olemme näkövammaistyötä tekevien yhdistysten yhteistyöjärjestö, jonka tehtävänä on toimia näkövammaisten ihmisten etu-, asiantuntija- ja palvelujärjestönä.

Vuoden aikana vaikutamme yhdessä muitten vammaisjärjestöjen, Vammaisfoorumin ja Sosten kanssa sosiaali- ja terveydenhuollon, vammaislainsäädännön, sosiaaliturvan sekä työelämän ja opiskelun lakimuutoksiin ja uudistuksiin sekä arvioimme niiden toteutumista ja vaikutuksia näkövammaisten kannalta.

Tällä tietoa maassamme käydään ensi vuonna kolmet vaalit. Eduskuntavaalien jälkeen hallitusohjelma määrittää yhteiskunnalliset suuntaviivat moneksi vuodeksi. Maakuntavaalien järjestäminen on epävarmaa, mutta aikanaan niiden kautta valitaan päättäjät linjaamaan sosiaali- ja terveyspalvelujen toimeenpanon käytännöt. EU-vaaleissa määritellään viideksi vuodeksi taas tahtotila EU:n kehityksestä. Laadimme vaaleihin vaikuttamiskampanjat yhteistyössä muiden järjestöjen kanssa.

Vuoden 2019 viestintäteemamme on kohtaaminen. Käsittelemme ihmisten kohtaamista monipuolisesti ja teema sisältää myös yksinäisyyden vähentämisen ja vertaistuen. Teemavuosi toteutetaan yhteistyössä Förbundet Finlands Svenska Synskadade rf:n kanssa.

Erilaiset kohtaamiset ovat osa jokapäiväistä elämäämme, tapahtui se sitten henkilökohtaisesti tai digitaalisesti. Ilman kohtaamisia emme voi viedä eteenpäin koko näkövammaisyhteisön yhteistä tavoitetta: haluamme edistää näkövammaisten mahdollisuuksia elää omaehtoista ja runsassisältöistä elämää.

Iiris-keskuksen uudistetussa tilassa järjestämme Pimé Café -toimintaa sidosryhmille ja suurelle yleisölle. Toiminnan tarkoituksena on antaa kahvilassa vierailevalle kokemus näkövammaisuudesta ja millaista on toimia ilman näköaistia. Tavoitteenamme on kokemuksellisuuden kautta vaikuttaa kansalaismielipiteeseen näkövammaisuudesta ja päättäjiin näkövammaisten huomioon ottamiseen päätöksenteossa.

Digitalisaation ja digitaalisten palvelujen saavutettavuuden edistämiseksi teemme vaikuttamistyötä eri verkostoissa ja kannustamme näkövammaisia ottamaan käyttöön digitaalisia palveluja. Pidämme välttämättömänä näkövammaisten kirjastopalvelujen turvaamista muuttuvassa toimintaympäristössä.

Jatkamme näkövammaisten työllisyyden edistämisen toimenpideohjelman toteuttamista. Vuoden aikana toiminnassamme painottuvat erityisesti opiskelijat ja työikäisenä näkövammautuneet työelämässä mukana olevat näkövammaiset.

Palvelujemme (kuntoutus, opaskoirat, apuvälineet sekä kirjapaino ja äänittämö) tavoitteena on toiminnan kehittäminen asiakaslähtöisesti ja kannattavuuden varmistaminen.

Näkövammaisten liiton sisällä jatkamme työyhteisön ilmapiirin ja toimivuuden vahvistamista. Tavoitteemme on positiivinen ja tulevaisuuteen orientoitunut organisaatio.

Vuoden 2019 aikana eri toimintojen painotuksia ovat erityisesti:
  • kuljetuspalvelut
  • digitaalisten palveluiden saavutettavuus
  • tuki ja ohjaus yhdistyksille
  • työikäisenä näkövammautuneet ja työelämässä mukana olevat näkövammaiset
  • kansainvälinen vaikuttamistyö ja hyvin hoidetut kehitysyhteistyöhankkeet
  • Näkövammarekisterin ylläpitäminen ja siitä saatavan tiedon hyödyntäminen
  • markkinoinnin tehostaminen liiton palveluissa
  • Aviriksen tuotevalikoiman tarkka arvioiminen ja käyttäjämarkkinoinnin lisääminen
  • koulutettujen opaskoirien määrän kasvattaminen
  • opastetuotannon kehittäminen ja uusien kumppanien hankkiminen
  • omien keskustelukanavien käytön tehostaminen liiton viestinnässä
  • työyhteisön ilmapiirin ja toimivuuden vahvistaminen.

2 Vaikuttaminen ja tiedonsaanti

2.1 Tiedonsaantipalvelut

Tiedonsaantipalveluiden tavoitteena on parantaa sokeiden ja vaikeasti heikkonäköisten tiedonsaantia sekä heidän edellytyksiä hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa arjessa. Edistämme näkövammaisten tiedonhallintaa tarjoamalla palveluja, jotka mahdollistavat erilaisten julkaisujen, erityisesti lehtien, itsenäisen lukemisen ilman lukunäköä. Tuemme näkövammaisten tieto- ja viestintätekniikan itsenäistä käyttöä tarjoamalla näkövammaisille ja yhteistyökumppaneille neuvontaa, ohjeita ja vinkkejä. Tarjoamme kohderyhmälle ja liittoyhteisölle uudistetun monikanavaisen osallistumisalustan digitaaliseen vertaistukeen ja vuorovaikutukseen. Osallistumisalusta madaltaa kynnystä kohtaamiseen sekä antaa väylän vertaistukeen ja keskusteluun.

Digitalisaation ja digitaalisten palvelujen saavutettavuuden ja käytettävyyden edistämiseksi viestimme verkostoissa erityisesti näiden palveluiden tarjoajille. Kannustamme ja neuvomme näkövammaisia ihmisiä ottamaan käyttöön digitaalisia palveluja. Ylläpidämme ja kehitämme liittoyhteisön ICT-infrastruktuuria vastaamaan liiton sähköisten palveluiden ja oman järjestötoimintamme digitalisoinnin asettamia haasteita. Markkinoimme tarjoamiamme palveluita suoraan niiden kohderyhmille ja kumppaneillemme. Tavoitteiden saavuttamista arvioimme sekä palveluiden käytön ja asiakasmäärien kehityksen että asiakkailta ja yhteistyökumppaneilta tulevan ja kerättävän palautteen perusteella.

Vaikutamme erityisesti yleisesti käytettyjen verkkopalveluiden ja sähköisten julkaisujen saavutettavuuteen ja käytettävyyteen muun muassa parantamalla palveluntarjoajien tietoisuutta ja sitoutumista saavutettavien ja käytettävien palveluiden tarjoamiseen. Saavutettavuustyön keskeisiä muotoja ovat kohdennettu viestintä kuten esittelymateriaalit ja -tilaisuudet, asiantuntemuksen tarjoaminen muille järjestöille ja palveluntarjoajille sekä vaikuttaminen sääntelyyn muun muassa lausunnoilla ja osallistumalla työryhmiin. Sähköisten julkaisujen saavutettavuuteen liittyvää kansainvälistä kehitystä seuraamme muun muassa Daisy-konsortion ja näkövammaisten kansainvälisten järjestöjen kautta. Lisäksi seuraamme ja vaikutamme kirjastopalvelujen saatavuuteen näkövammaisille.

Tarjoamme kohderyhmälle Luetus-verkkopalvelua ja Daisy-soittimen lainausmahdollisuutta, jotka mahdollistavat kirjojen ja lehtien itsenäisen kuuntelun. Verkkojakelua tukevalla Kuuntelukaista-palvelulla mahdollistamme tietoliikenneyhteyksien hyödyntämisen ääniaineistojen kuuntelussa myös käyttäjille, joilla ei ole hyviä tietoteknisiä valmiuksia.

Luetus-palvelussa tuotamme ja välitämme saavutettavia sähköisiä julkaisuja, jotka ovat luettavissa tietokoneella, mobiililaitteella ja Daisy-soittimella. Julkaisemme yhteistyössä kustantajien kanssa noin sata säännöllisesti ilmestyvää lehteä saavutettavassa muodossa. Palvelu sisältää myös jäsenyhdistysten ja muiden yhteistyökumppanien tuottamien ääniaineistojen välityksen cd-jakeluun tai verkon kautta kuunneltavaksi sekä Celian äänikirjojen rajoitetun verkkovälityksen. Ennakoimme sähköisten palveluidemme käyttäjämäärän kasvavan noin 5 %.

Tuemme näkövammaisten itsenäistä tieto- ja viestintätekniikan käyttöä tarjoamalla näkövammaisille, heidän omaisilleen sekä yhteistyökumppaneille monikanavaisesti etäneuvontaa sekä julkaisemalla esittely- ja oppimateriaalia. ICT-tuen painopistealueita ovat kommunikaatio, asiointi sekä tieto- ja viestintäteknisten apuvälineiden hallinta. Tuemme verkkopalveluiden hyödyntämistä näkövammaisten omaehtoisessa vertaistuessa ja koko liittoyhteisön järjestötoiminnassa, kuten viestinnässä ja asioinnissa. Järjestämme ICT-tukipalvelut ja ICT-kouluttajien verkostopäivät yhteistyössä alueellisten tietotukipalveluiden kanssa.

Tiedonsaantipalveluissa osallistumme näkövammaisten työllisyyden toimenpideohjelman toimeenpanoon yhteistyössä liiton muiden yksiköiden kanssa. Lainaamme ICT-laitteita opiskeluun ja työhön liittyvissä lyhytaikaisissa tarpeissa, esimerkiksi asiakkaan odottaessa Kelan päätöstä tai osallistuessa ylioppilaskirjoituksiin ja valintakokeisiin.

Olemme toteuttaneet vuonna 2018 digiaudit-kartoituksen, jossa muodostimme kokonaisvaltaisen kuvan digitaalisten palveluiden sekä digitaalisen työympäristön kypsyydestä ja kehittämiskohteista.  Digitaalisessa työympäristössämme tunnistetut keskeiset uudistustarpeet liittyvät jäsenrekisteriin sekä asiakkuuksien hallinnan ja ryhmätyöskentelyn sovelluksiin. Toteutamme alkuvuonna 2019 jäsenrekisteriä koskevan markkina- ja tarvekartoituksen, jonka tulosten perusteella päätämme sovelluksen uusimisesta. Toimintavuonna jatkamme yhteistyössä jäsenyhdistystemme kanssa jäsenrekisterin ja myös muiden digitaalisten palveluidemme uudistuksia, jotka liittyvät julkisiin verkkosivustoihimme, digitaalisiin asiointi- ja osallistumiskanaviimme sekä sähköisiin tiedonsaantipalveluihimme (Luetus®).

Verkkopalveluprojektissa toteutamme myös vertaistukea ja yhteisöllisyyttä tukevan osallistumisalustan, joka parantaa postituslistoihin perustuvan Postirobotti-palvelun käyttömahdollisuuksia erityisesti verkkofoorumeihin tottuneille käyttäjille.

2.2 Oikeuksienvalvonta

Oikeuksienvalvonnan alueellisen ohjauksen ja neuvonnan tavoite on näkövammaisten täysivaltainen kansalaisuus ja voimaantuminen. Keskeistä työssämme on asiakkaiden yksilölliset tarpeet ja omat toivomukset huomioon ottavan neuvonnan ja ohjauksen avulla vähentää vamman aiheuttamaa toiminnallista haittaa. Neuvomme ja autamme palvelusuunnitelmien tekemiseen valmistautumisessa sekä näkövamman vuoksi tarvittavien palvelujen ja tukitoimien hakemisessa ja muutoksenhakuprosesseissa. Henkilökohtaisten tapaamisten ohella hyödynnämme etäyhteyksiä ja annamme neuvontaa puhelimitse ja sähköpostitse. Olemme tarvittaessa mukana palvelusuunnitelmapalavereissa tai muissa asiakkaan tapaamisissa viranomaistahojen kanssa.

Asiakastyössä seuraamme kuljetuspalvelujen, henkilökohtaisen avun ja liikkumistaidon ohjauksen saatavuutta ja riittävyyttä sekä yksilöllisten tarpeiden toteutumista myös palvelujen järjestämistapojen osalta. Seuraamme kuntien käytäntöjä ikääntyneiden asiakkaiden vaikeavammaisuuden tulkinnan ja henkilökohtaisen avun tuntimäärien osalta. Tarvittaessa puutumme epäkohtiin.

Näkövammaisten oppilaiden on saatava koulunkäynnissä tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet asuinpaikasta ja koulusta riippumatta. Ohjaamme ja neuvomme palvelujen hakemisessa ja mahdollisissa muutoksenhakutilanteissa. Kiinnitämme myös huomiota harrastuksena opiskelevien näkövammaisten opintomahdollisuuksiin. Seuraamme näkövammaisten lasten ja nuorten koulunkäyntimahdollisuuksia sekä heidän tarvitsemiensa palvelujen ja tukitoimien saatavuutta. Teemme yhteistyötä ja seuraamme näkövammaisten oppilaiden lähikouluissaan tarvitseman ohjauksen saatavuutta oppimis- ja ohjauskeskus Valterin Onervan yksikön kanssa ja kautta. Käytämme näkövammaisten lasten vanhemmille kehitettyä perhetapaamismallia valtakunnallisesti.

Viestinnässä otamme käyttöön uusia tapoja, kuten chatin ja ääniviestit. Lisäksi hyödynnämme liiton verkkosivuja sekä sosiaalista mediaa, joissa tiedotamme kuukausittain sosiaaliturvasta ja palveluista. Alueellinen tiedotus toteutuu useissa ääni- ja verkkolehdissä sekä sähköpostilla. Käytämme aktiivisemmin ja monipuolisemmin Näkövammaisen sosiaaliturva ja palvelut -Facebook-sivua sekä panostamme jäsen- ja sidosryhmäviestintään kahdella uutiskirjeellä: oikeuksienvalvonnan kuukausi- ja tapahtumatiedote sekä lapsiperheille suunnattu muutaman kerran vuodessa ilmestyvä tiedote. Lisäksi pilotoimme elämäntarinallisia podcasteja, jotka kertovat tarinallisesti sosiaaliturva-asioista näkövammaisten ihmisten äänellä.

Järjestämme sosiaaliturvaa, vammaispalveluja ja näkövammaisten lasten palveluja käsitteleviä tilaisuuksia, joiden kohderyhmänä ovat näkövammaiset ja eri-ikäisten näkövammaisten lasten perheet ja omaiset. Koulutamme ja perehdytämme sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kasvatusalan ammattilaisia ja opiskelijoita näkövammaiskysymyksiin. Otamme toiminnan ja tapahtumien suunnittelussa huomioon näkövammaisten vaihtelevat ja moninaiset osallistumismahdollisuudet ja teemme osallistumisesta helppoa.

Oikeuksienvalvontayksikkö tekee tiivistä yhteistyötä liiton jäsenyhdistysten ja järjestöpalvelujen kanssa. Tämä antaa mahdollisuuden etsivään työhön ja ihmisten aktivointiin. Käytämme eri ikäryhmille laadittuja ohjelmarunkoja sosiaaliturvainfoissa. Rohkaisemme ja kutsumme ihmisiä tapahtumiin, vertaistukiryhmiin ja harrastuksiin. Osoitamme, että vastavammautuneella ja pidempään näkövammaisena olleella ihmisellä on mahdollisuus saada tukea yksinäisyyden ja syrjään jäämisen tunteen vähenemiseksi. Etsimme aktiivisesti vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia eri alueilla.

Olemme aloitteellisia sote-uudistuksen sekä sotu-uudistuksen eli sosiaaliturvan uudistuksen toteuttamisessa. Teemme yhteistyötä Vammaisfoorumin ja muiden vammaisjärjestöjen, vammaisten oikeuksien neuvottelukunnan (VANE) sekä Sosten kanssa. Vaikuttamistyömme kohdentuu muun muassa sosiaaliturvaan, vammaispalveluihin, apuvälinepalveluihin, varhaiskasvatukseen, koulunkäyntiin ja harrastuksena opiskeluun. Valvomme tiiviisti YK:n vammaisyleissopimuksen toimeenpanoa valtakunnallisella tasolla sekä teemme yhteistyötä liiton kansainvälisten asioiden yksikön kanssa. Osallistumme näkövammaisten asioita käsitteleviin infopäiviin, tapahtumiin, seminaareihin ja verkostotapahtumiin.

Kaikista keskeisistä näkövammaisten sosiaaliturvaan liittyvistä hallituksen esityksistä tai muista muutossuunnitelmista ilmaistaan liiton näkemys. Julkaisemme lausunnot yhteistyössä Vammaisfoorumin kanssa tai Näkövammaisten liiton omina lausuntoina. Uuden vammaispalveluja säätelevän lain on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2021. Uudistukseen liittyvässä vaikuttamistyössä painotamme palvelujen pysymistä kiistattomina oikeuksina ja palvelujen maksuttomuutta. Yhdenvertaisuuslain perusteella pystymme puuttumaan syrjiviin käytäntöihin ja tarvittaessa autamme asiakkaita viemään tapauksia yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan käsiteltäväksi. Uuden maakuntahallinnon käynnistyessä otamme vahvan roolin näkövammaisten sosiaaliturva-asioiden äänenä.

Vaikuttamistyön arvioinnin toteutamme yksikön palautekeskusteluissa sekä Armi-prosessilla vuosittain. Keräämme palautetta tärkeimmiltä yhteistyökumppaneilta. Asiakastyöstä teemme palautekyselyn.

2.3 Järjestöpalvelut

Järjestöpalvelut edistävät näkövammaisten oikeuksien toteutumista tuottamalla palveluita liiton jäsenyhdistyksille ja näkövammaisille. Toimintamuotomme ovat vaikuttamistyö, ohjaus ja neuvonta sekä koulutus ja tiedottaminen.

Jäsenyhdistysten ohjauksessa keskitymme yhdistysten jäsentoiminnan aktivointiin. Yhdistysten perustoimintaa tuemme laaja-alaisella neuvonnalla ja ohjauksella yhdistystoiminnan eri osa-alueilla. Luottamus- ja toimihenkilöiden työtä tuemme kouluttamalla ja tiedottamalla. Järjestämme luottamus- ja toimihenkilöille erilliset neuvottelu- ja koulutuspäivät.

Yhdistystoiminnan keskiössä ovat vertaistuki- ja kokemustoimijatoiminnan tukeminen. Vertaistuella tarkoitetaan järjestelmällistä toimintaa kahden näkövammaisen välillä tai ryhmässä. Vertaistuki perustuu samankaltaisten elämänkokemuksien ja elämänvaiheiden läpi eläneiden ihmisten keskinäiseen vuorovaikutukseen. Vertaistukitoiminnassa olemme jäsenyhdistysten tukena koulutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa. Päivitämme vertaistoiminnan materiaaleja ja kehitämme yhdessä yhdistysten kanssa vertaistoiminnan käytäntöjä ja arviointia. Perustamme vertaistoimintaverkoston yhdistysten vertaistoiminnasta vastaaville. 

Naistoiminnassa teemme yhteistyötä vammaisjärjestöjen naisverkoston ja pohjoismaisten näkövammaisjärjestöjen kanssa sekä järjestämme valtakunnallisen naistapahtuman.

Vaikutamme rakennetun ympäristön esteettömyyteen ja palveluiden saavutettavuuteen. Keskitymme erityisesti uusien ja peruskorjattavien julkisten rakennusten ja joukkoliikenteen esteettömyysneuvontaan. Palveluiden saavutettavuuteen vaikutamme tekemällä aloitteita ja yhteistyötä eri palveluntarjoajien kanssa. Vahvistamme näkövammaisvaikuttajien esteettömyysasioiden osaamista järjestämällä alueellista koulutusta ja tuottamalla materiaalia vaikuttamistoiminnan tueksi.

Osana vaikuttamistyötä tarjoamme laadukasta koulutusta näkövammaisuudesta erityisesti sosiaali-, terveys- ja opetusalan sekä palvelujentuottajien henkilöstölle. Tuotteitamme ovat Näkövammaistiedon perusteet, Pistekirjoituksen perusteet ja Alle kouluikäisen näkövammaisen lapsen ohjaaminen ja kasvun tukeminen -koulutus. Järjestämme tilauskoulutusta erityisesti henkilökohtaisille avustajille ja erilaisissa palveluammateissa toimiville. Tuemme alueellisia pistekirjoitusohjaajia yhteydenpidolla, neuvonnalla ja järjestämällä koulutus- ja verkostoitumistilaisuuden.

Valtakunnallisessa nuorisotoiminnassa tarjoamme näkövammaisille nuorille vertaistoimintaa ja onnistumisen elämyksiä ja aktivoimme heitä osallistumaan harrastus- ja järjestötoimintaan. Järjestämme kolme viikonlopputapahtumaa ja heinäkuussa kesäleirin. Tavoitamme uusia näkövammaisia nuoria yhteistyöllä oppimis- ja ohjauskeskus Valteri Onervan kanssa. Kansainvälisessä toiminnassa osallistumme pohjoismaiselle nuorten leirille sekä Erasmus+ -nuorisovaihtoon. Tärkeimmät tiedotuskanavamme ovat nuorisotoiminnan kotisivut, sosiaalisen median kanavat (Facebook-ryhmä, Twitter- ja Instagram-tilit) sekä kerran kuukaudessa lähetettävä Nettiradio Nyörin lähetys, joka julkaistaan myös podcastina.

Lukupalvelun avulla tuotamme äänijulkaisuja näkövammaisten henkilökohtaisiin tarpeisiin. Palvelu paikkaa osittain julkisia palveluita. Tuotamme äänijulkaisut noin 30 vapaaehtoislukijan voimin. Arvioimme vuoden aikana lukupalvelua käyttävän noin 200 näkövammaista.

Keräämme, taltioimme ja tutkimme näkövammaisyhteisöä koskevaa historiaa ja esittelemme sitä. Näkövammaismuseon toimitilat uudistuvat ja uusiutuvassa perusnäyttelyssä kysymme "Onko näkövammaisuus informaatiovamma?". Hyödynnämme uutta museotilaa oppimisympäristönä, jossa yhdistyvät historia, oppimisympäristö-ajattelu ja toiminnallisuus. Historiaklubitoiminnassa jatkamme vierailuja jäsenyhdistyksiin teemalla "Muistitietohistoria ja historiaklubitoiminnan mahdollisuudet". Tarjoamme myös neuvontaa ja koulutusta omien paikallisten ja alueellisten historiakerhojen perustamiseen.

Järjestämme Pimé Café -toimintaa nimensä mukaisesti täysin pimeässä tilassa. Toiminnan tarkoituksena on antaa kahvilassa vierailevalle kokemus näkövammaisuudesta ja millaista on toimia ilman näköaistia. Tavoitteenamme on kokemuksellisuuden kautta vaikuttaa kansalaismielipiteeseen näkövammaisuudesta ja päättäjiin näkövammaisten huomioon ottamiseen päätöksenteossa. Uudistetussa tilassa järjestämme Pimé Café -toimintaa sidosryhmille ja suurelle yleisölle.

2.4 Työelämäpalvelut

Työelämäpalveluissa toiminnan pääpaino on näkövammaisten, näköongelmaisten ja kuulonäkövammaisten työelämä- ja opiskeluneuvonnassa ja palveluohjauksessa. Näitä toteutamme ammatinvalinnanvaiheen näkövammaisuuteen liittyvänä erityisneuvontana, opiskelu- ja koulutusneuvontana (toinen ja korkea aste), työelämävalmennuksena, työllistymisvaiheen ohjauksena ja neuvontana, työelämässä jatkamisen tukena sekä yrittäjyysneuvontana.

Teemme neuvontaa ja tiedottamista myös infotilaisuuksina, webinaareina ja toimintavuonna erityisesti työpajoina. Sidosryhmäyhteistyössä toiminnan muotoina ovat luennot, kokoukset ja vaikuttamistyö eri muodoissaan.

Asiakastyöhömme kuuluvat työpaikka- ja oppilaitoskäynnit, työkyky- ja
opiskeluneuvottelut ja verkostopalaverit koko Suomen alueella.

Vuoden aikana toiminnassamme painottuvat erityisesti opiskelijat, työikäisenä näkövammautuneet ja työelämässä mukana olevat näkövammaiset sekä työttömät.

Vaikuttamis- ja tiedottamistyössämme painottuvat työterveyshuollot, oppilaitokset ja yksityiset työllistymisen ja valmennuksen palveluntuottajat.

Näkövammaisten opiskelijoiden haasteet vaativat ratkaisuja ja ennakoivaa reagointia. Rakennamme nuorten näkövammaisten opiskeluun tukea antavan vertaistoiminnan verkostoa. Nuorille suunnattuja, vertaisohjaajien ohjaamia Let´s Work -työpajoja järjestämme yhdessä muiden vammaisjärjestöjen kanssa. Tuemme edelleen koulujen opinto-ohjausta ja näkövammaisten lasten vanhempia. Kehitämme neuvontaa ja palvelua koulujen henkilöstölle ja vanhemmille syksyn 2018 aikana toteutetun kyselyn pohjalta.

Työikäisten näköongelmaisten ja näkövammautuneiden oikea-aikaisella ohjautumisella palveluihin ja kuntoutukseen voidaan vaikuttaa merkittävästi työkykyyn ja elämänlaatuun. Järjestämme työterveyshuolloille koulutuksia ja tiedotusta asiakkaiden työkykyneuvottelujen ohessa. Työpaikoilla jatkamme työterveyshuoltojen ja työnantajien kanssa tehtävää yhteistyötä sitä edelleen syventäen. Tämä yhteistyö ja osallistuminen työkykyneuvotteluihin ovat olennaisia näkövammaisen työntekijän työn mukautusratkaisujen suunnittelun ja toteutuksen kannalta.

Näkövammaisten työllisyyden edistämisen toimenpideohjelma suuntaa vuoden 2019 toimintaa siten, että toimenpiteiden toteutus ja niiden syventäminen osaksi palveluja jatkuu. Työnhaku- ja työelämävalmennus ja valmennuksellinen ote painottuvat neuvonnassamme. Viestinnän ja tiedottamisen osalta vuonna 2018 valmistuneet tietopaketit ovat käytössä ja niiden jakaminen osana laajempaa verkostoitumista eri yhteistyötahojen kanssa on olennainen osa toimintaamme. Työelämän ja opiskelun digitalisaatioon liittyvä vaikuttamis- ja tiedottamistyö painottuu erityisesti työelämän digitalisaatioasiantuntijan työssä. Sähköisten ylioppilaskirjoitusten saavutettavuuteen liittyvien asioiden esilläpito, seuranta ja koulutus sekä saavutettavuustiedon jakaminen työllistymiseen liittyvien verkkopalvelujen kehitystyössä ovat edelleen keskeisiä.

Jatkamme alueellisia työelämätapahtumia työpajamallia ja vertaisohjaajia hyödyntäen. Alueellisen työllisyyttä edistävän toiminnan ja yhteistyön vahvistamiseksi toteutamme kyselyn ja teemme tapaamiskierroksen jäsenyhdistyksissä. Tavoitteenamme on uudenlaisen alueellisen yhteistyön käynnistäminen jäsenyhdistysten ja alueellisten toimijoiden kanssa. Alueellisten toimijoiden kanssa tehtävä yhteistyö on erityisen tärkeää, jotta pysymme mukana kasvupalvelu-uudistuksen mukanaan tuomissa muuttuneissa ja uusissa työllisyyspalvelujen verkostoissa ja huolehdimme toimivasta palveluohjauksesta työelämä- ja opiskeluasioissa. Vaikuttamistyössä seuraamme erityisesti julkisen sektorin työelämäpalvelujen muutosta ja palvelujen siirtymistä maakunnille.

Vammaisjärjestöyhteistyötä jatkamme toimimalla Vammaisfoorumin
työllisyysryhmässä. Lisäksi jatkamme hankekumppanina
Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry:n Ura käsillä -jatkohankkeessa ja
Invalidiliiton hallinnoiman seitsemän järjestön Yritystä -jatkohankkeessa, mikäli ne saavat jatkorahoituksen. Kummassakin tapauksessa osallistumme aktiivisesti hankkeissa syntyneiden hyvien toimintamallien juurruttamiseen ja käyttöönottoon omassa toiminnassamme. Lisäksi yksi työllisyysneuvojamme on EBU:n nuorille näkövammaisille suunnatussa ADVISE -projektissa asiantuntijana laatimassa valmennuskokonaisuutta. Hyödynnämme projektin valmennusta ja valmennuskäsikirjaa Suomessa jo vuoden 2019 aikana.

2.5 Kansainvälinen toiminta

Liiton kansainvälinen toiminta edistää näkövammaisten mahdollisuuksia elää omaehtoista ja täysipainoista elämää sekä puolustaa näkövammaisten ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisuuden toteutumista kaikkialla maailmassa.

Seuraamme tiiviisti näkövammaisalan kansainvälistä kehitystä ja teemme yhteistyötä alan muiden koti- ja ulkomaisten toimijoiden kanssa. Liitto on Maailman Sokeain Unionin (WBU), Euroopan Sokeain Unionin (EBU) ja kansainvälisen näkövammaisten opetusalan järjestön ICEVI:n jäsen.  Luottamus- ja toimihenkilöitä osallistuu syksyllä Roomassa järjestettävään EBU:n yleiskokoukseen. Olemme Suomen Vammaisfoorumin kautta edustettuna Euroopan Vammaisfoorumissa. Siten vaikutamme vammaisten ihmisten kannalta keskeiseen päätöksentekoon muun muassa EU:ssa.

Pohjoismaisessa näkövammaisjärjestöjen yhteistyötoimikunnassa vaihdamme kokemuksia ja laadimme kannanottoja kansallista ja kansainvälistä vaikuttamistyötä varten. Olemme myös mukana pohjoismaisissa nais-, nuoriso- ja kehitysyhteistyötoiminnoissa. Vuonna 2019 järjestetään Ruotsissa laajennettu pohjoismainen kongressi, johon osallistumme.

Kehitysyhteistyömme on osa Vammaiskumppanuus ry:n hallinnoimaa Vammaiskumppanuusohjelmaa. Ohjelman perustana on YK:n vammaisyleissopimus. Kehitysyhteistyöhankkeissa edistämme toimintatapoja, jotka korostavat yhteistyökumppanien ja edunsaajaryhmien omaa päätäntävaltaa ja osallisuutta. Keskeistä on kumppanijärjestöjen vahvistaminen. Muina painopistealueina ovat näkövammaisten opiskelumahdollisuuksien ja itsenäisen elämän edellytysten tukeminen.

Jatkamme kehitysyhteistyötä Etiopiassa hankekumppanimme Help for People with Disabilities Organisationin kanssa näkövammaisten koululaisten opiskeluedellytysten parantamiseksi. Tuemme Bolivian sokeiden liiton FENACIEBO:n nuorten aktiivista osallistumista järjestötoimintaan liiton alueyhdistyksissä.

Välitämme EBU:n EU-toimikunnan kautta tulevaa ja muuta kansainvälistä tietoa toisten yksiköiden hyödynnettäväksi. Avustamme liiton muita yksikköjä ja yksittäisiä näkövammaisia tiedonhankinnassa ja kansainvälisten kontaktien solmimisessa.  Vastaamme ulkomaisten vierailijaryhmien ohjelmasta Iiris-keskuksessa.

Olemme yhdessä liiton nuorisotoimijaryhmän kanssa Helsingissä toukokuussa järjestettävässä Maailma Kylässä –tapahtumassa. Tuemme nuoria kansainvälisten kontaktien luomisessa. Lisäämme kansainvälisten asioiden näkyvyyttä jäsentiedotuksessa, sosiaalisessa mediassa ja liiton sisäisessä viestinnässä artikkeleiden ja muun tiedotuksen avulla.

Teemme vaikuttamistyötä EBU:lta tulevien toimeksiantojen mukaisesti. Keskeisenä alueena on sähköisten palveluiden ja tuotteiden saavutettavuus sekä esteettömyys. Osallistumme mahdollisuuksien mukaan EBU:n käynnistämiin hankkeisiin.

2.6 Näkövammarekisteri

Näkövammarekisteri on tilastointi-, tutkimus- ja tietopalveluyksikkö, joka selvittää näkövammaisuuden esiintyvyyttä, syitä, luonnetta ja niiden muutoksia Suomessa. Näkövammarekisteri toimii Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen alaisena ja sen rahoittamana.

Julkaisemme aineistoista laadittuja tilastoja ja muuta tietoa, jota voidaan käyttää näkövammaisuuden ehkäisyssä sekä näkövammaisten erityispalveluiden suunnittelussa ja oikeuksien valvonnassa, alan henkilökunnan koulutuksessa ja tutkimustoiminnassa.

Toimimme näkövammojen ehkäisyn ja silmäterveydenhuollon kehittämisen hyväksi yhdessä terveydenhuollon kanssa. Tutkimusyhteistyön kautta saamme tietoa silmäsairauksista ja niiden hoidosta sekä näkövammaisuudesta ja näkövammaisten ihmisten elämästä, joista tiedotamme yhteistyössä eri tahojen kanssa.
                            
Keskeisiä tiedotusvälineitämme ovat silmälääkäreille ja muille sidosryhmille jaettava vuositilasto, sairaalakäynnit ja luennointi alan henkilöstön koulutustilaisuuksissa.

Tavoitteenamme on lisätä rekisterin tietojen käyttöä tutkimuksessa ja suunnittelussa. Lisäksi tehostamme aineiston laadun seurannan kehittämistä.

Säännöllisesti kokoontuva rekisteröinnin kehittämisryhmä keskittyy tutkimusyhteistyöhankkeiden seurantaan sekä uusien hankkeiden ideointiin ja suunnitteluun.
                            
Järjestämme rekisterin sairaalayhteyshenkilöille vuotuisen koulutus- ja neuvottelupäivän. Erikoistuville silmälääkäreille järjestämme koulutusiltapäivän.

Jatkamme etsivää työtä rekisterin ulkopuolelle jääneiden näkövammaisten löytämiseksi.
                            
Rekisterin vastaava lääkäri seuraa silmälääketieteellistä tutkimusta ja kehittää yhteyksiä tutkijoihin. Rekisterin tutkimuspäällikkö huolehtii ei-lääketieteellisen tutkimustoiminnan koordinoinnista.

Jatkamme näkövammaisten sosiaalisen aseman selvittämistä vuoden 2015 tilastotietojen pohjalta. THL:n terveys-2017 -hankkeessa on näköosio, joka jatkaa näkövammaisuuden esiintymisen arviointia.

Vastaanotamme 2 000 rekisteri-ilmoitusta. Sidosryhmät saavat CD-tallenteena rekisterin vuosikirjan ja sairaanhoitopiirivertailut joulukuussa. Jaamme vuosikirjaa myös muille asiasta kiinnostuneille.

3 Palvelut

Palvelulinjan kaikkien yksikköjen toiminnan keskiössä on markkinoinnin tehostaminen ja keskinäisen yhteistyön edistäminen. Markkinointi toteutuu henkilökohtaisen myyntityön, mainonnan, tapahtumamarkkinoinnin (messut ja näyttelyt), sosiaalisen median ja asiantuntija-artikkeleitten avulla. Uudistamme sisällöt www-sivuilla ja tuotamme tarvittavan uuden markkinointimateriaalin (esitteet, kuvastot). Teemme markkinointiin liittyvää yhteistyötä liiton muitten yksiköitten ja osin ulkopuolisten palveluntuottajien kanssa. Korostamme markkinoinnissa syvää näkövammaisuuteen liittyvää osaamistamme. Palvelulinjan yksiköissä kannustamme keskinäiseen tiedonvaihtoon ja avustamme toisiamme kiiretilanteissa yli yksikkörajojen. Kannustamme yhteistyöhön ja kumppanuuksiin linjan sisällä ja sen ulkopuolella.

3.1 Kuntoutus- ja majoituspalvelut

Kuntoutuksen tavoite on mahdollistaa näkövammaisten hyvä elämänlaatu, osallisuus ja itsenäinen elämä. Arjen työssämme tämä tarkoittaa laadukkaan ja monipuolisen kuntoutuksen toteuttamista ja kehittämistä kuntoutujien muuttuviin tarpeisiin. Jatkamme Kelan palveluntarjoajana keskittyen aikuisten ja lasten yksilölliseen näkövammakuntoutukseen. Työikäisten ammatillista kuntoutusta tarjoamme näkövammaisten lisäksi myös kuulovammaisille. 

Jatkamme alueellista yhteistyötä löytääksemme konkreettisia keinoja näkövammaisten kuntoutuspalveluiden toteuttamiseen niin, että ne hyödyttävät eri puolella Suomea asuvia. Valmistaudumme sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen mukanaan tuomiin muutoksiin. Laitoskuntoutuksen tulevaisuuden näkymät ovat epävarmat, minkä vuoksi suunnittelemme uudenlaisia palveluiden ja toiminnan muotoja.

Kehitämme edelleen kuntoutusohjelmien suunnittelua parantaaksemme kuntoutusprosessien sujuvuutta. Koko osaavan moniammatillisen työyhteisömme kehittämishaasteena on yleisesti käytössä olevan kansainvälisen toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden luokituksen systemaattinen linkittäminen käytössä oleviin kuntoutusmenetelmiin. ICF-luokitus kuvaa sairauden ja vamman vaikutuksia yksilön elämässä. Osallistumme näkövammaiskuntoutuksen eurooppalaisiin tapahtumiin. Teemme yhteistyötä järjestöjen, korkeakoulujen ja muiden toimijoiden kanssa mm. projektien suunnittelussa ja erityiskuntoutuksen tunnetuksi tekemisessä. 

Kiinnitämme erityistä huomiota keskinäiseen yhteistyöhön ja positiiviseen työilmapiirin. Kannustamme asiantuntijoitamme työn kehittämiseen ja omaan ammatilliseen kehittymiseen. Kannustamme kuntoutujia kertomaan sosiaalisessa mediassa kannustavia kokemuksiaan kuntoutuksesta.

Majoituspalveluissa vastaamme kuntoutujista ja heidän omaisistaan myös päivisin tapahtuvan kuntoutusohjelman ulkopuolella. Myymme majoitus- ja kokoustilapalveluita ulkopuolisille käyttäjille. Huolehdimme myös turvallisuudesta ja majoitustilojen viihtyisyydestä.

Teemme aktiivista myyntityötä eri kanavia hyödyntäen ja etsimme myös uusia kanavia saadaksemme tilat mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Pääasiakasryhmämme ovat kuntoutusta ja erilaisia tapahtumia järjestävät kolmannen sektorin toimijat sekä väliaikaista asumisratkaisua etsivät yksityishenkilöt. Tavoittelemme myös muita asiakasryhmiä, jotka hyötyisivät esteettömistä tiloistamme.

3.2 Aviris ja apuvälinelainaamo

Aviriksessa toimitamme apuvälineitä ja niihin kiinteästi liittyviä palveluita Suomen näkövammaisille ja kuurosokeille. Tavoitteenamme on helpottaa sokeiden, heikkonäköisten ja kuurosokeiden omaehtoista hyvää elämää arjessa. Aviriksen yhteydessä toimii sairaanhoitopiirien rahoittama apuvälinelainaamo.

Lisäämme näkyvyyttämme ja parannamme alueellista tunnettuuttamme sekä tuotteiden että palveluiden osalta. Osallistumme entistä enemmän alueellisiin tapahtumiin, joissa kerromme tuotteistamme ja palveluistamme. Vuoden päätapahtuma on Apuvälinemessut Tampereella. Palautamme uutiskirjeen säännölliseksi ja kerromme kuulumisistamme tuoreeltaan sosiaalisen median välityksellä.

Päivitämme aktiivisesti tuotevalikoimaamme ja tarjoamme asiakkaillemme ajantasaista tietoa tuoteuutuuksista. Tuotevalikoiman päivittämisessä huomioimme myös näkövammaisryhmän ulkopuolella olevat asiakkaat ja lisäämme tarjontaa verkkokaupan (aviris.fi) välityksellä myös heille.

Otamme käyttöön uuden toiminnanohjausjärjestelmän ja verkkokaupan. Siirrämme tilauskäsittelyn automatisoinnista vapautuvat resurssit myymälä-asiakkaiden käyttöön. Myymäläasiakkaille markkinoimme ajanvaraus- mahdollisuutta. Näin voimme varmistaa yksilöllisen palvelukokemuksen jokaiselle asiakkaalle.

Kehitämme luottamuksellisia ja pitkäkestoisia päämiessuhteita ja etsimme aktiivisesti uusia yhteistyökumppaneita. Vahvistamme asemaamme asiantuntevana organisaationa myös kansainvälisesti. Tavoitteenamme on vaikuttaa entistä parempien tuotteiden suunnitteluun ja valmistukseen sekä vähentää yksittäisten päämiesten aiheuttamaa riskiä. Jatkamme aktiivista verkostoitumista ulkomaisten sisarjärjestöjen kanssa.

Lisäämme uusia tuotepalvelukokonaisuuksia valikoimiimme ja nostamme asteittain palvelumyynnin osuutta. Painotamme laajaa tuotteista tulevaa tulovirtaa yksittäisten tuotteiden sijasta.

Näkövammaisten liitto ylläpitää Apuvälinelainaamoa. Kehitämme lainaustoiminnan kustannustehokkuutta, sähköistä lainausjärjestelmää sekä palvelun sisältöä ja laatua yhdessä sairaanhoitopiirien kanssa. Päivitämme yhteistyösopimukset sairaanhoitopiireittäin aina sopimuskauden päättyessä.

3.3 Opaskoirakoulu

Käynnistämme uuden opaskoirakoulun rakentamisen nykyiselle tontille Itä-Hakkilassa. Tavoitteenamme on asianmukainen rakennus, joka tukee koirien hyvinvointia ja koulutusta näkövammaisten liikkumisen apuvälineeksi. Kasvatamme, koulutamme ja luovutamme 25 – 30 uutta opaskoiraa.

Sujuvoitamme työtämme kiinnittämällä huomiota sen joustavaan etenemiseen lean-ideologian hengessä. Tavoitteenamme on vähentää hukkaa ja saada työ sujumaan tasaisesti ja ennakoitavasti.

Tehostamme yhteydenpitoa koirakkoihin ja kuuntelemme tarkkaan näkövammaisten asiakkaitten toiveita. Lähetämme heille 1-2 ajankohtaisasiaa sisältävää uutiskirjettä. Pidämme tiivistä yhteyttä kuntoutusohjaajiin ja pentujen ja siitoskoirien hoitoperheisiin. Opaskoiratyön markkinointia teemme soveltuvissa näkövammaistapahtumissa. Osallistumme myös Apuvälinemessuille marraskuussa.

Eläinklinikka turvaa koirien hoito-olosuhteita ja huolehtii lähialueen opaskoirien terveydenhuollosta ja peruseläinlääkinnästä. Jatkamme ennaltaehkäisyyn painottuvaa työtä sen varmistamiseksi, että opaskoira tekee työtään hyvinvoivana.

Opvet-spermapankki palvelee koulun omaa jalostus- ja kasvatustoimintaa. Tarjoamme Opvetin pakastus-, säilytys- ja kuljetuspalveluita ulkopuolisille asiakkaille. Tavoitteemme on parantaa ja ylläpitää hyvää kansainvälistä tunnettuuttamme harvinaisessa koirien spermapankkitoiminnassa. Spermapankki palvelee myös kotimaisia koirarotuja kansallisen geenivaraohjelman puitteissa.

Pyrimme aktiivisesti löytämään uusia hoito- ja koulutusmenetelmiä, jotka lisäävät koiran hyvinvointia ja jaksamista opaskoiratyössä. Järjestämme esi- ja yhteistyökurssit monitoimitalo Iiriksessä. Tavoitteenamme on, että odotusaika opaskoiran saamiseksi pysyy kohtuullisena (alle 6 kk).

Kutsumme ulkopuolisia asiantuntijoita kouluttamaan henkilökuntaa mm. ruokinnan, eläinlääkinnän ja koiran ja ihmisen yhteistyön teemoista. Taitoa ja tietoa vaativassa opaskoirien jalostuksessa apunamme on ulkopuolisia asiantuntijoita.

Kehitämme työtä vapaaehtoisten tukijoidemme kanssa. Pentujen hoitoperheet tekevät tärkeää vapaaehtoistyötä kasvattaessaan pennut koulutusikään. Yhteistyökumppaneitamme ovat Opaskoirayhdistys, Suomen Kennelliitto ja eri hyötykoiria tuottavat tahot. Eläinlääkinnässä tärkeimpänä yhteistyötahona on Helsingin yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta. Jatkamme yhteistyötä oppilaitosten kanssa mm. tarjoamalla harjoittelupaikkoja opiskelijoille. Yhteistyö Invalidiliiton kanssa jatkuu avustajakoirien koulutuksessa. Osallistumme Suomen Kennelliiton hyötykoiratoimikunnan työhön. Seuraamme kansainvälisen opaskoirajärjestön suosituksia ja osallistumme opas- ja avustajakoirien standardointityöhön.

3.4 Kirjapaino ja äänittämö

Kirjapaino

Kirjapaino tuottaa yksilöllisiä pistekirjoitus- ja kohoaineistoja sokeille, kuurosokeille ja heikkonäköisille. Toimimme myös pistekirjoituksen asiantuntijana mm. viranomaisaineistojen tuottamisessa. Tavoitteenamme on kehittää ja ylläpitää sokeiden pistekirjoituksen lukutaitoa ja varmistaa pistekirjoitustuotannon jatkuvuus Suomessa.

Tarjoamme myös yksilöllisen pistekirjoitus- ja kohoaineiston muuntopalveluja. Toiminnassamme toteutuu tiedonsaannin esteettömyys konkreettisesti, kun yhdistykset, kunnat ja muut teettävät asiakaskirjeet, palveluesitteet ja muut aineistot sokeiden asiakkaidensa toivomassa muodossa. Yksilön toimintakyky ja itsenäisyyden edellytykset paranevat, kun hän saa käyttöönsä esimerkiksi asuinympäristönsä kohokarttoja ja pohjapiirroksia.

Tärkeimmät ulkoiset kirjapainotyömme ovat Celia-kirjaston omakirjojen pistetulostukset sekä koho-opasteiden ja -karttojen valmistus julkisiin rakennushankkeisiin. Opastetuotannon yritysasiakkaissa on paras potentiaali kasvattaa tilauskantaamme. Haemme myynnin kasvua aktiivisella verkostoitumisella ja myyntityöllä rakennus- ja esteettömyysalan tapahtumissa. Pyrkimyksenämme on lisätä tilauskantaamme niin, että opastetuotanto kattaisi viidenneksen liikevaihdostamme. Tarjoamme mahdollisuuksien mukaan kokonaisvaltaista esteettömyyssuunnittelun palvelua.

Uusimme pistelehtituotannossa käyttämämme tulostimen. Hankinnalla varmistamme pistekirjoitustulostuksemme huoltovarmuuden ja paperin saatavuuden tulevaisuudessa. Hankinnalla sujuvoitamme tuotantoprosessia ja vähennämme käsityön osuutta. Valmistelemme digitaalipainolaitteemme uudistamista nykyisen laitteen teknisen tuen päättymisen vuoksi. Näin päivitämme digipainotuotteidemme laatua ja varmistamme laitteen huoltovarmuuden tulevaisuudessa.

Äänittämö

Äänittämö tuottaa äänikirjoja ja -lehtiä sekä tiedotus- ja kulttuuriaineistoa äänitteinä, seuraa alan kehitystä ja neuvoo muita näkövammaisia palvelevia äänitetuottajia. Ydinajatuksenamme on tuottaa korkealaatuista äänimateriaalia eri tilaajille.

Toimintamme jakautuu kahteen päätehtävään. Äänitystoiminta koostuu pääasiassa Celia-kirjastolle alihankintana valmistettavista äänikirjoista ja Näkövammaisten liiton lehtien ääniversioista. Tarjoamme äänityspalveluja myös muille tahoille; teemme yhteistyötä eri kustantajien kanssa ja lisäämme asiakkuuksia entisestään. Äänittämöllä on kasvupotentiaalia erityisesti kustantamoiden kaunokirjallisissa tuotannoissa. Olemme läsnä kirja-alan tapahtumissa ja jatkamme palvelumme markkinointia Dramafoni-markkinointiprofiililla. Pyrimme saavuttamaan viidenneksen liikevaihdostamme kustantajien äänikirjatuotannoilla.

Celian äänikirjatuotannon sopimus kilpailutetaan julkisesti vuoden 2019 alussa, ja meille on keskeistä olla niiden toimijoiden joukossa, jotka tuottavat äänikirjoja uuden sopimuksen puitteissa.

Alueilla tuotettujen äänilehtien cd-monistus, pakkaus ja postitus muodostavat toisen, STEA:n avustuksella toteutettavan päätehtävän.  Äänilehtituotannolla haluamme parantaa näkövammaisten tiedonsaantia lähiympäristönsä ajankohtaisista asioista. Monistamme ja välitämme alueellisia äänilehtiä näkövammaisille käyttäjille. Asiakkaat saavat alueilla ihmisäänellä luetut yhdistyksen tiedotus- ja lehtikoosteensa sekä koneääniset sanomalehtensä joko cd-levyillä postitse tai internetin kautta. Äänilehtilevyjen määrä pysyy vakiintuneella noin 250 000 kappaleen vuositasolla.

4 Viestintä

Hyödynnämme aktiivisesti liiton keskustelualueita viestinnässä. Alueille lähetetään tiedotteita ja keskusteluita seurataan.

Uudistamme liiton ulkoiset verkkosivut yhteistyössä tiedonsaantipalveluiden kanssa. Päivitämme myös liiton ja Airut-lehden graafista ilmettä.

Hyödynnämme sosiaalista mediaa yhä tehokkaammin liiton ulkoisessa viestinnässä ja laajennamme sen sisällöntuottajajoukkoa koskemaan viestinnän lisäksi erityisesti esimiehiä, jotka viestivät oman vastuualueensa toiminnasta ja ajankohtaisista asioista liiton eri viestintäkanavissa.

Jatkamme myös alueyhdistysvierailuja liittyen viestintään ja viestintästrategiaan.

Vuoden teemaan liittyen teemme yhteistyötä Förbundet Finlands Svenska Synskadade rf:n kanssa. Hyödynnämme vakiintuneita näkövammaisyhteisön teemapäiviä ajankohtaisista aiheista viestiessämme:
  • Pistekirjoituspäivä 4.1.
  • Kansainvälinen opaskoirapäivä 24.4.
  • Valkoisen kepin päivä 15.10.
  • Sokeain viikko 10.–17.11.

5 Hallinto, henkilöstö ja talous

Talous- ja henkilöstöhallinto on sisäinen tukipalvelumme. Toimimme järjestön johdon tukena ja tuotamme monipuolista talous- ja henkilöstöinformaatiota. Tuotamme lisäksi Iiriksen asiakaspalvelutoiminnot sekä hoidamme ja vastaamme liiton käytössä olevista Iiriksen tiloista sekä muista liiton omistamista kiinteistöistä. Tärkeänä koko liiton toimintoja palvelevana toimintona vastuualueella toimii varainhankinta.

Painopisteemme hallinto-, henkilöstö- ja talous-toimintojen toiminnan kehittämisessä ovat:
  • Hallinnossa (yleishallinto, talous- ja henkilöstöhallinto ja kiinteistöt) tuemme asiantuntevasti päätöksentekoa sekä eri toimintoja ja palveluja.
  • Liiton olennaisimman resurssin; henkilöstön tilaa sekä määrällisiä että toimintakyvyllisiä asioita kuvaamme paremmin toteutettavassa henkilöstökertomuksessa.
  • Parannamme työyhteisön toimivuutta eri tavoin.
  • Uusimme taloushallinnon ohjelmistoja.
  • Kehitämme uusia varainhankintamuotoja.
  • Kehitämme sisäisiä koulutuksia.
Pysyvänä tavoitteenamme on tuottaa sisäisissä tukipalveluissa parempaa ja osaavampaa palvelua sekä turvata keskeisten talous- ja henkilöstöhallinnon palveluiden jatkuva toimivuus laadukkaasti ja häiriöittä. Toimintatapojen jatkuva uudistus on osa normaalia toimintaamme. Talous- ja hr-toimintojemme tulee vastata toimintaympäristön muutoksiin palvellen esimiehiä ja henkilöstöä erilaisissa vaativissa tilanteissa.

Työntekijämäärä on toimintavuonna 135 työntekijää (vuonna 2018 myös 135 työntekijää). Naisten osuus työntekijöistä on 70 %. Työsuhteista osa-aikaisia on 13 % ja määräaikaisia taas 5 %. Kahden työntekijän tiedetään eläköityvän ensi vuonna. Liitossa avautunee ensi vuonna yksi uusi työtehtävä, Paikka Auki II -projektiin.

6 Yhteenveto

Viestintäteemamme on kohtaamiset. Käsittelemme ihmisten kohtaamista monipuolisesti ja teema sisältää myös yksinäisyyden vähentämisen ja vertaistuen.

Toimintaympäristössä tapahtuvat suuret muutokset edellyttävät meiltä aloitteellista ja vahvaa vaikuttamistyötä päätöksenteon kaikissa vaiheissa näkövammaisten ihmisten yhdenvertaisen osallisuuden varmistamiseksi. Merkittävimpiä vaikuttamistyömme kohteita ovat sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudistus, sosiaaliturvan ja vammaislainsäädännön uudistukset sekä maakuntahallinnon käynnistyminen ja palveluiden digitalisointi. Lisäksi vaikutamme järjestöjen kanssa eduskunta- ja EU-vaaleihin.

Uudistamishankkeissa yhteistyö liiton eri toimijoiden välillä korostuu. Yhteistyöllä voimme tehdä laajempaa vaikuttamistyötä ja huomioida kaikki ne eri osa-alueet, joihin suuret uudistushankkeet vaikuttavat. Sote-uudistuksessa iso merkitys on oikeuksienvalvonnalla, liiton hallituksen perustamalla sote-ydinryhmällä sekä valtakunnan laajuisella sote-seurantaverkostolla.

Osallistumme aktiivisesti palveluiden digitalisoinnin valmistelutyöhön muun muassa olemalla jäseninä valtionhallinnon digitalisoinnin valmisteluryhmissä.
Teemme yhteistyötä tuottamalla näkövammaisia hyödyttäviä palveluita ja varmistamme täten yhdenvertaista osallistumista yhteiskuntaan.

Jatkamme yhteistyössä jäsenyhdistystemme kanssa jäsenrekisterin ja myös muiden digitaalisten palveluidemme uudistuksia, jotka liittyvät julkisiin verkkosivustoihimme, digitaalisiin asiointi- ja osallistumiskanaviimme sekä sähköisiin tiedonsaantipalveluihimme.

Tulevaisuuden haasteet vaikuttavat myös siihen, että meidän on jatkuvasti kehitettävä omaa toimintaamme ja osaamista. Kannustamme ammattihenkilöstöämme ylläpitämään omaa osaamistaan osallistumalla koulutuksiin ja seuraamalla toimintakentässä tapahtuvia muutoksia.

7 Jaokset, toimikunnat ja verkostot

Hallituksen nimeämät jaokset ja toimikunnat
  • Hallintojaos
  • Tiedonsaanti- ja vaikuttamisjaos
  • Palvelujaos
  • Museotoimikunta
  • Opaskoiratoimikunta
  • Naistoimikunta
  • Työllisyystoimikunta
  • Netikettineuvosto
  • Kansainvälinen verkosto
  • Käsityöasioiden verkosto
  • Sote-ydinryhmä
  • Valtakunnan laajuinen Sote-seurantaverkosto
  • Opaskoirakoulun hankesuunnittelutyöryhmä
Jaokset, toimikunnat ja verkostot kokoontuvat vuoden aikana tarpeen mukaan.

8 Näkövammaisten liiton keskeiset tapahtumat 2019

Tammikuu
  • Maailman pistekirjoituspäivä 4.1.
  • 28.1. liiton syntymäpäivä - liitto täyttää 91 v.
Helmikuu
  • Hallitus 8.2.
  • World Radio Day 13.2.
Maaliskuu
  • Maailman glaukoomapäivä 12.3.
  • Hallitus 14.3.
  • Järjestöpäivät 15.–16.3.
Huhtikuu
  • Kansainvälinen opaskoirapäivä 24.4.
Toukokuu
  • Saavutettavuuspäivä 16.5.
  • Hallitus 16.5.
  • Kevätvaltuusto 17.–18.5.
  • Maailma kylässä 25.–26.5.
Kesäkuu
  • Kansainvälinen kuurosokeuspäivä 27.6.
Heinäkuu

Elokuu

Syyskuu
  • ICT-päivät
  • Hallitus 19.–20.9.
Lokakuu
  • Maailman näköpäivä, World Sight Day 10.10.
  • Valkoisen kepin päivä 15.10.
Marraskuu
  • Apuvälinemessut Tampereella 7.–9.11.
  • Hallitus 7.11.
  • Syysvaltuusto 8.11.
  • Sokeain viikko 10.–17.11.
  • #saavuta2019 seminaari
Joulukuu
  • Kansainvälinen vammaisten päivä 3.12.