Nä­kö­vam­mais­ten liit­to ry:n sään­nöt

Hyväksytty Näkövammaisten Keskusliitto ry:n ylimääräisessä liittokokouksessa 23.5.2015

Merkitty yhdistysrekisteriin 31.12.2015

1 § Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi, nimi on Näkövammaisten liitto ry, ruotsiksi Synskadades förbund rf. Liiton epävirallinen englanninkielinen nimi on Finnish Federation of the Visually Impaired.

Liiton kotipaikka on Helsinki ja toiminta-alue koko Suomi.

2 § Tarkoitus

Liitto on näkövammaistyötä tekevien yhdistysten yhteistyöjärjestö, jonka tehtävänä on toimia näkövammaisten etu-, asiantuntija- ja palvelujärjestönä. Liiton tarkoituksena on edistää näkövammaisten mahdollisuuksia elää omaehtoista ja runsassisältöistä elämää. Toiminnassaan liitto ottaa huomioon ensisijaisesti sokeat, kuurosokeat ja vaikeasti heikkonäköiset.

3 § Toimintamuodot

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto

1) ajaa ja valvoo näkövammaisten oikeuksien ja tavoitteiden toteutumista vaikuttamalla päättäjiin, viranomaisiin ja kansalaismielipiteeseen

2) tukee jäsenyhdistystensä toimintaa

3) harjoittaa näkövammaisuuteen liittyvää tiedotus-, koulutus-, julkaisu- ja tutkimustoimintaa

4) edistää näkövammaisten kuntoutus-, tiedonhallinta-, apuväline-, opiskelu-, työllisyys- sekä sosiaaliturva- ja vammaispalveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta

5) harjoittaa näkövammaisten tasa-arvo-, nuoriso-, kulttuuri-, käsityö- ja museotoimintaa ja edistää näkövammaisten harrastus- ja vapaa-ajanviettomahdollisuuksia

6) tekee kansainvälistä yhteistyötä.

4 § Taloudellinen toiminta

Liitto hankkii varoja toimintaansa varten rahankeräyksillä ja arpajaisilla, vastaanottamalla avustuksia, lahjoituksia ja jälkisäädöksiä sekä omistamalla toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta. Liitto voi harjoittaa näkövammaisten apuvälineiden lainausta ja myyntiä sekä muuta välittömästi tarkoituksensa toteuttamiseen liittyvää elinkeinotoimintaa. Lisäksi liitto voi tuottaa kokous- ja majoituspalveluja.

5 § Jäsenet

Liiton jäsenet ovat alueellisia tai valtakunnallisia näkövammaistyötä tekeviä yhdistysrekisteriin merkittyjä yhdistyksiä. Jäseneksi hyväksymisestä päättää valtuusto hallituksen esityksestä. Samalla alueella saa toimia vain yksi liiton jäsenenä oleva alueellinen yhdistys.

Liiton jäseniä kutsutaan jäsenyhdistyksiksi.

Liitolla voi olla kerrallaan yksi kunniapuheenjohtaja. Kunniapuheenjohtajaksi valtuusto voi hallituksen esityksestä kutsua henkilön, joka on toiminut erityisen ansiokkaasti näkövammaisten hyväksi.

6 § Jäsenen oikeudet ja velvollisuudet

Jäsenyhdistyksellä on oikeus saada valtuustossa käsiteltäväksi asia, josta se tekee esityksen hallitukselle. Kevätkokoukseen tarkoitetusta asiasta esitys on tehtävä ennen helmikuun loppua ja syyskokoukseen tarkoitetusta ennen syyskuun loppua.

Jäsenyhdistyksen on pyydettävä sääntöjensä muutosesityksistä liiton hallituksen lausunto, joka on esitettävä sääntömuutoksesta päättävälle kokoukselle.

7 § Jäsenyyden päättyminen

Jäsenen, joka haluaa erota liitosta, on ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai valtuustossa pöytäkirjaan merkittäväksi.

Valtuusto voi hallituksen esityksestä erottaa jäsenen, joka

1) on jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin se on liittoon liittymällä sitoutunut

2) on menettelyllään liitossa tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut liittoa

3) ei enää täytä laissa tai liiton säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

Ennen erottamispäätöksen tekemistä jäsenyhdistystä on kuultava asiassa.

8 § Hallintoelimet

Liiton ylintä päätösvaltaa käyttää valtuusto.

Liiton toimeenpaneva elin on hallitus.

Valtuutetun, varavaltuutetun ja hallituksen jäsenen on oltava jäsenyhdistyksen varsinainen jäsen. Edellä mainituissa tehtävissä ei voi toimia liittoon työsuhteessa oleva henkilö.

9 § Valtuusto

Valtuusto päättää liiton asioista paitsi niistä, jotka näiden sääntöjen mukaan kuuluvat hallituksen päätettäviksi.

Valtuustoon kuuluu 40 varsinaista jäsentä (valtuutettu) ja 40 varajäsentä (varavaltuutettu).

Valtuuston toimikausi on neljä vuotta. Se kestää toimintakauden ensimmäisen kevätkokouksen alkamisesta uuden valtuuston toimintakauden ensimmäisen kevätkokouksen alkamiseen.

Jokaisella jäsenyhdistyksellä on yksi valtuutettu ja yksi varavaltuutettu.

Loput valtuustopaikat jaetaan alueellisten yhdistysten kesken suhteessa niiden jäsenmääriin. Jäsenmäärissä huomioidaan alueellisten yhdistysten varsinaiset henkilöjäsenet vaalia edeltävän syyskuun lopussa.

Kullekin alueelliselle yhdistykselle lasketaan prosenttiluku, joka ilmaisee yhdistyksen jäsenmäärän osuuden kaikkien alueellisten yhdistysten yhteenlasketusta jäsenmäärästä.

Kukin alueellinen yhdistys saa jaettavista paikoista edellä mainitun prosenttilukunsa mukaisen määrän katkaistuna lähinnä pienempään kokonaislukuun.

Mahdollisista jäännöspaikoista lisäpaikka annetaan sille alueelliselle yhdistykselle, jonka edellä lasketun katkaisemattoman paikkamäärän desimaaliosa on numeroarvoltaan suurin. Näin jatketaan, kunnes kaikki paikat on jaettu.

Jäsenyhdistyksen on valittava valtuutettunsa ja varavaltuutettunsa yhdistyksen kokouksessa. Mikäli yhdistyksellä on useampi kuin yksi valtuutettu, kokouksessa tulee päättää, missä järjestyksessä varavaltuutetut kutsutaan valtuuston kokoukseen valtuutetun ollessa estynyt osallistumasta siihen. Jäsenyhdistyksen kokouksen päätöksistä tulee ilmoittaa liiton hallitukselle maaliskuun loppuun mennessä.

Jos valtuutettu tai varavaltuutettu valitaan liiton hallituksen jäseneksi, hänen jäsenyytensä valtuustossa lakkaa.

Jos valtuutettu tai varavaltuutettu toimikautensa aikana on pysyvästi estynyt toimimasta valtuuston jäsenenä tai eroaa valinnan tehneestä jäsenyhdistyksestä, hänen jäsenyytensä valtuustossa lakkaa.

10 § Valtuuston kokoukset ja kokouskutsu

Valtuusto kokoontuu varsinaiseen kokoukseen kaksi kertaa vuodessa: kevätkokoukseen toukokuussa ja syyskokoukseen marraskuussa.

Ylimääräinen kokous on kutsuttava koolle, milloin valtuusto tai hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään 1/3 valtuutetuista tai 1/3 liiton jäsenyhdistyksistä sitä erityisesti ilmoittamaansa asiaa varten kirjallisesti hallitukselta vaatii.

Valtuusto on päätösvaltainen, kun sen puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi kokouksessa on läsnä vähintään 20 valtuuston jäsentä.

Kokouskutsu liitteineen valtuuston varsinaiseen kokoukseen on lähetettävä valtuutetuille ja varavaltuutetuille henkilökohtaisella kutsulla vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta. Ylimääräiseen kokoukseen kokouskutsu liitteineen on lähetettävä vähintään seitsemän päivää ennen kokousta. Henkilökohtainen kutsu on lähetettävä postitse henkilöille, joiden postiosoite on liiton tiedossa tai sähköpostitse henkilöille, jotka ovat ilmoittaneet liitolle sähköpostiosoitteen kutsun toimittamista varten.

Kokouskutsu liitteineen on lähetettävä tiedoksi jäsenyhdistyksille.

11 § Valtuuston tehtävät

Valtuuston toimintakauden ensimmäisen kevätkokouksen tehtävänä on

1) päättää valtuuston ja hallituksen jäsenille maksettavista palkkioista ja korvauksista

2) valita valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja valtuuston varsinaisista jäsenistä

3) valita liiton puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja

4) valita hallituksen muut jäsenet

5) valita liitolle neljäksi seuraavaksi kalenterivuodeksi tilintarkastaja ja varatilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö

6) käsitellä hallituksen laatima katsaus liiton toiminnasta edelliseltä valtuustokaudelta

7) käsitellä kevätkokouksen muut sääntömääräiset asiat.

Kevätkokouksen tehtävänä on

1) käsitellä hallituksen laatima vuosikertomus ja tilinpäätös edelliseltä kalenterivuodelta

2) päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille

3) käsitellä seuraavan vuoden toimintasuunnitelman painopistealueita ja talouden suuntaviivoja

4) päättää muista esityslistassa mainituista asioista.

Syyskokouksen tehtävänä on

1) vahvistaa toimintasuunnitelma ja talousarvio seuraavaksi kalenterivuodeksi

2) päättää tilintarkastajille maksettavista korvauksista ja palkkioista

3) päättää muista esityslistassa mainituista asioista.

12 § Päätöksenteko valtuuston kokouksessa

Äänestys valtuuston kokouksessa on avoin, ellei kokouksen enemmistö vaadi suljettua lippuäänestystä. Vaali on toimitettava suljettuna lippuäänestyksenä.

Kokouksen päätökseksi tulee asiakysymyksissä se mielipide, joka on saanut taakseen yli puolet annetuista äänistä (ehdoton enemmistö), ellei näistä säännöistä muuta johdu.

Vaaleissa tulevat valituiksi enimmät äänet saaneet (suhteellinen enemmistö). Jos valittavana on vain yksi henkilö, valituksi tulemiseen vaaditaan yli puolet annetuista äänistä.

Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, jota puheenjohtaja ilmoittaa kannattavansa, vaalissa ratkaisee arpa.

13 § Hallitus

Hallitukseen kuuluu puheenjohtaja, jota kutsutaan liiton puheenjohtajaksi, varapuheenjohtaja ja seitsemän muuta jäsentä. Hallituksen toimikausi on neljä vuotta ja kestää vaalin suorittaneen valtuuston kokouksen päättymisestä seuraavan vaalin suorittavan valtuuston kokouksen päättymiseen.

Puheenjohtaja, varapuheenjohtaja ja hallituksen jäsen voidaan valita kuhunkin tehtävään enintään kahdeksi (2) peräkkäiseksi täydeksi toimintakaudeksi. Jos hallituksen puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai jäsen ennen toimintakauden päättymistä eroaa, hänen tilalleen valitaan valtuuston seuraavassa kokouksessa toinen vain siksi ajaksi, jonka eronnut olisi ollut vielä hallituksessa.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tai jos vähintään kolme hallituksen jäsentä sitä erikseen ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan lisäksi vähintään neljä jäsentä on läsnä.

14 § Hallituksen tehtävät

Hallituksen tehtävänä on

1) edustaa liittoa ja panna toimeen valtuuston kokousten päätökset

2) päättää liiton omaisuuden vuokraamisesta, myymisestä, vaihtamisesta ja kiinnittämisestä

3) pitää jäsenluetteloa

4) kutsua koolle valtuuston kokoukset ja valmistella niissä käsiteltävät asiat

5) huolehtia, että liiton kirjanpito on lainmukainen, varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty ja tilinpäätös tehdään määräajassa

6) asettaa tarpeellisiksi katsomansa toimikunnat ja työryhmät

7) valita ja erottaa liiton toimitusjohtaja ja muut johtavat toimihenkilöt sekä päättää työsuhteiden yleisistä periaatteista

8) valita edustajat kotimaisiin ja kansainvälisiin yhteistyöelimiin ja kokouksiin.

15 § Toimitusjohtaja

Toimitusjohtaja hoitaa liiton päivittäistä hallintoa hallituksen johdon ja valvonnan alaisena.

Toimitusjohtaja johtaa liiton muita toimihenkilöitä.

16 § Tilikausi

Liiton tilikausi on kalenterivuosi.

17 § Nimenkirjoittajat

Liiton nimen kirjoittavat liiton puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, toimitusjohtaja tai hallituksen tehtävään määräämä toimihenkilö, aina kaksi yhdessä.

18 § Sääntöjen muuttaminen

Liiton sääntöjen muuttamisesta päättää valtuusto. Sääntömuutoksen edellytyksenä on, että vähintään 2/3 kokouksessa annetuista äänistä kannattaa muutosesitystä.

19 § Purkaminen

Liiton purkaminen edellyttää, että siitä tehdään päätös kahdessa peräkkäisessä valtuuston kokouksessa, joissa kummassakin vähintään 3/4 kokouksessa annetuista äänistä kannattaa purkamista.

Mikäli liitto puretaan, sen varat on luovutettava suomalaista näkövammaistyötä edistävään aatteelliseen ja yleishyödylliseen tarkoitukseen valtuuston viimeisessä kokouksessaan määräämällä tavalla. 

Näkövammaismuseon kokoelmiin kuuluva omaisuus voidaan liiton purkautuessa luovuttaa ainoastaan museotarkoituksiin.

20 § Muut määräykset

Muuten noudatetaan voimassa olevaa yhdistyslakia ja liiton toimintaa ohjaavia sääntöjä alemmanasteisia määräyksiä.