Ei­ja-Lii­sa Mark­ku­lan ta­ri­na

Vaakakuva hymyilevästä Eija-Liisa Markkulasta

Helsinkiläinen Eija-Liisa Markkula menetti näkönsä retinitiksen seurauksena vuonna 2002. Hän kertoo neljällä lyhyellä videolla arjen ongelmista ja niiden ratkaisuista, Näkövammaisten Keskusliiton palveluista sekä siitä, kuinka hän suhtautuu tavallisen kadunmiehen apuun.

Retinitis vei näön (1/4)

"Sokeutuminen tapahtui vuonna 2002 yllättävän nopeassa tahdissa. Parempi silmä sokeutui ensin. Se, etten enää pärjännyt, tuli varsin nopeasti."

Arjessa pärjääminen vaatii kekseliäisyyttä (2/4)

"Arjessa tulee hankalia tilanteita, ja mitätönkin asia voi tuntua kauhean vaikealta. Yksi melkein päivittäin toistuva juttu on esimerkiksi vaatteiden katsominen. Haluan olla asianmukaisesti pukeutunut ja huoliteltu, koska kuljen paljon esimerkiksi kokouksissa, konserteissa ja teatterissa."

Apu on aina tervetullutta (3/4)

"Nykyään ihmiset tulevat herkästi auttamaan. Vaikka apu olisi sellaista, ettei siitä ole minullle hyötyä, kiitän aina ehdottomasti tarjouksesta. Ehkä hän rohkaistuu auttamaan muitakin."

Onko Näkövammaisten Keskusliitosta ollut apua? (4/4)

"Tiedonhallintapalveluissa on muutamia sellaisia miehiä, joille voi soittaa kysyä, mitä nappia pitää painaa. Luotan heidän asiantuntemukseensa ehdottomasti. On myös tärkeää edunvalvontaa, että meillä on näkövammaisia tai heikkonäköisiä ihmisiä, jotka tutkivat ja kokeilevat uusia laitteita."