Lau­sun­to säh­köi­sen vies­tin­nän pal­ve­luis­ta an­ne­tun lain uu­dis­ta­mi­ses­ta

Näkövammaisten liitto on jättänyt 16.1.2020 ausunnon sähköisen viestinnän palveluista annetun lain uudistamisesta.

Asia: VN/9020/2019
Sähköisen viestinnän palveluista annetun lain uudistaminen

Yleiset huomiot esityksestä

Näkövammaisten liitto ry (myöhemmin NKL) kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen esitysluonnoksesta, jolla muutettaisiin sähköisen viestinnän palveluista annettua lakia ja eräitä siihen liittyviä lakeja. Liitto ottaa kantaa erityisesti audiovisuaalisten palveluiden sääntelyyn.

Yleispalvelu

Erityinen kysymys: Mikä olisi riittävä yleispalveluliittymän nopeus ja millaiset laatuvaatimukset siihen tulisi asettaa?

Lakiehdotuksen 85 §:n ensimmäisessä momentissa määritellään yleispalvelu. Määritelmästä ehdotetaan poistettavaksi nykyisessä laissa oleva yleisen numeropalvelun ja puhelinluettelopalvelun tarjonta. Ko. palveluiden tarjonta on erityisen tärkeää näkövammaisille henkilöille yhteystietojen hankkimiseksi ja ylläpitämiseksi. NKL ei kannata esitettyä muutosta vaan pitää perusteltuna ja tärkeänä yleisen numeropalvelun ja puhelinluettelopalvelun tarjonnan sisällyttämistä yleispalveluun. 

Lakiehdotuksen 87 §:ssä määritellään yleispalvelulaajakaistaliittymä ja sen nopeudesta säädettäisiin valtioneuvoston asetuksella. Yleispalvelulaajakaistan määrittely osoittaa, millaisia internetin kautta käytettäviä palveluja pidetään koko väestön tarvitsemina välttämättömyyspalveluina. Koska tv-kanavien ja tv-tilausohjelmapalvelujen katselu internetin kautta on yleistynyt valtavirtaiseksi keinoksi tv-katseluun, voidaan sitä pitää yleisön tarvitsemana peruspalveluna. Yleispalvelulaajakaistaliittymien on mahdollistettava ko. peruspalvelu. Tämä on huomioitava yleispalvelulaajakaistaliittymän nopeutta määriteltäessä. 

Esitykseen sisältyy valtioneuvoston asetus, jossa säädettäisiin tarkoituksenmukaisen internetyhteyden vähimmäisnopeudesta yleispalvelussa ja erityisryhmille tarjottavien palvelujen vähimmäisvaatimuksista. NKL kannattaa asetukseen sisältyvää määräystä taata näkövammaisille ihmisille asiakassuhteen hoitamiseksi tarvittavat palvelut esteettömästi sekä liittymää koskeva lasku ja sen erittely esteettömässä muodossa. Asetusmääräys parantaa tältä osin näkövammaisten ihmisten palvelua. 

NKL pitää kannatettavana asetuksenantovaltuutuksen antamista valtioneuvostolle.

Käyttäjän ja tilaajan oikeudet

NKL pitää kannatettavana esityksen 106 b §:ään sisältyvää määräystä, jossa vammaisille ihmisille taataan mahdollisuus saada viestintäpalvelusopimus heille soveltuvassa muodossa. Myös teleyrityksen velvollisuus antaa kuluttajalle ennen sopimuksen tekemistä helppolukuinen sopimustiivistelmä on kannatettava ja parantaa kuluttajansuojaa.

Audiovisuaalisten palveluiden sääntely

211 §:ssä säädetään ohjelmistojen saattamisesta näkö- ja kuulorajoitteisten saataville.

NKL kannattaa ääni- ja tekstityspalvelun laajentamista myös tilausohjelmapalveluiden ohjelmistoihin, ääni- ja tekstityspalvelun osuuden tulee olla näissä 30 %. Prosenttiosuus on suhteellisen alhainen ottaen huomioon sen, että television katselu internetin kautta on yleistynyt voimakkaasti eri päätelaitteilla. Lähtökohtana tilausohjelmapalveluiden ääni- ja tekstityspalvelun osuudelle esitämme 50 %:a. 

Pykälän ensimmäisessä momentissa ei edellytetä ääni- ja tekstityspalvelua suomen- tai ruotsinkielisiin televisio-ohjelmiin. NKL:n kanta on, että näihin ohjelmiin on edellytettävä tekstityksen lisäksi myös ääni- ja tekstityspalvelu sekä suomen- että ruotsinkielisenä, jos tekstityskieli on valittavissa.

NKL on käynyt pitkään neuvotteluja mm. Yleisradion kanssa ääni- ja tekstityspalvelun saamiseksi suomen- ja ruotsinkielisten ohjelmien vieraskielisiin osuuksiin, erityisesti uutis- ja ajankohtaisohjelmiin. Tähänkään esitykseen asia ei suoraan sisälly, mutta pykälän seitsemännessä momentissa liikenne- ja viestintäministeriölle annetaan määräysvalta päättää ne useita eri väestöryhmiä palvelevat ohjelmistot, joihin ääni- ja tekstityspalvelu on liitettävä. NKL pitää momentin säännöstä tärkeänä ja edellyttää ministeriöltä myös sen käyttämistä.

Ehdotettu uusi viides momentti on tärkeä, koska audiovisuaalisten sisältöpalveluiden tarjoajien on raportoitava viranomaiselle toimistaan palveluiden esteettömyyden toteuttamiseksi ja laadittava esteettömyyttä koskevia toimintasuunnitelmia siitä, kuinka niiden palveluja saatetaan jatkuvasti ja asteittain esteettömiksi. Säännös antaa viranomaiselle mahdollisuuksia vaatia tosiasiallisia toimia esteettömyyden edistämiseksi.

NKL esittää lisäksi, että julkisen palvelun kotimaiseen elokuva- ja draamaohjelmistoon olisi liitettävä kuvailutulkkauspalvelu (audio description). Tämä velvoite edistäisi näkövammaisten mahdollisuuksia päästä osallisiksi elokuvista yhdenvertaisesti muiden väestöryhmien kanssa. Suomen Elokuvasäätiön tuella tuotettuihin kotimaisiin elokuviin tehdään lähtökohtaisesti jo kuvailutulkkaus, mutta valitettavaa on ollut, että kuvailutulkkaus ei aina ole kuitenkaan ollut saatavilla elokuvan tv-esityksessä.

Ääni- ja tekstityspalvelulla mahdollistetaan näkövammaiselle tekstitetyn televisio-ohjelman seuraaminen. Televisiossa välitetään katsojille erilaisia viestejä myös muuna tekstinä, esim. vaaratiedotteet ja tv-lähetyksiin liittyvät tärkeät tiedotteet. NKL pitää perusteltuna, että tällaiset katsojan kannalta tärkeät tiedotteet tuotetaan ääni- ja tekstityspalveluna.

Vaaratiedottaminen ja muutokset lakiin vaaratiedotteesta

Lakiin vaaratiedotteesta sisältyy säännös, jonka mukaan vaaratiedote voidaan välittää väestölle televisiossa, jos vaaratiedotteen antava viranomainen niin päättää. NKL muistuttaa, että televisiossa välitettävät vaaratiedotteet on lähetettävä äänitekstitettyinä.