Liikkumistaidonohjauksen järjestämisperiaatteet

Näkövammaisten liiton hallituksen suositus 15.10.2001, päivitetty 4.3.2020.

Yksilöllinen arviointi, suunnitelma ja toteuttamistavat
Alle kouluikäiset lapset
Koululaiset
Opiskelijat ja työikäiset
Ikääntyneet
Opaskoiran käyttäjät
Kuulonäkövammaiset
Kriteerit hyvälle liikkumistaidonohjaukselle
Lisätietoa

Liikkumistaidonohjauksen tarkoituksena on, että näkövammainen ihminen oppii liikkumaan itsenäisesti, turvallisesti ja sujuvasti arjen toimintaympäristöissä. Liikkumistaidonohjaus, esteetön julkinen liikenne ja kuljetuspalvelun toimivuus turvaavat Suomen perustuslakiin kirjatun liikkumisvapauden perusoikeuden toteutumista. Liikkumistaidonohjausta tarvitsevat kaikenikäiset näkövammaiset ja kuulonäkövammaiset oman elämäntilanteensa ja liikkumistarpeidensa mukaan.

Liikkumistaidonohjauksen tavoitteena on, että näkövammainen hallitsee turvallisen liikkumisen tekniikat tai keinot ja hänellä on reittien kulkemisessa tarvittavat taidot. Ohjaus sisältää tarvekartoituksen, tavoitteiden laatimisen yhdessä asiakkaan kanssa, liikkumistaidon perustaitojen harjoittelemista kuten opastuksessa kulkemista, valkoisen kepin käytön harjoittelua, erilaisten reittien opettelua asiakkaan omassa toimintaympäristössä, älypuhelimen navigointisovellusten (esimerkiksi Blindsquare) käytönharjoittelua sekä eri liikennetilanteissa suoriutumisen harjoittelua. Lisäksi harjoitellaan muiden aistien kuin näköaistin kautta saatavan tiedon hyödyntämistä liikkumisessa ja ympäristön hahmottamisessa.

Järjestämisvastuu jakaantuu julkisen terveydenhuollon eli keskussairaaloiden näönkuntoutusyksiköiden ja kunnan sosiaalitoimen kesken.

Keskussairaalat vastaavat perustaitojen opettamisesta ja välttämättömien lähiympäristön reittien ohjauksesta. Asiakkaan tulee ottaa yhteyttä keskussairaalan näkövammaisten kuntoutusohjaajaan.

Kunnan sosiaalitoimi myöntää vammaispalvelulain nojalla maksusitoumuksen liikkumistaidonohjaukseen. Ohjaus voi liittyä esimerkiksi:

  • lähiympäristön palveluiden ja reittien hallitsemiseen
  • asuin- tai työpaikan vaihdokseen
  • liikkumisympäristön laajentamiseen
  • opiskeluun eri oppilaitoksissa
  • näkötilanteen muuttumiseen tai liikkumisen apuvälineen vaihtumiseen.

Kelan kustantamassa yksilöllisessä kuntoutuksessa on mahdollisuus saada liikkumistaidon perusohjausta.

Yksilöllinen arviointi, suunnitelma ja toteuttamistavat

Eri puolilla maata toimii liikkumistaidonohjaajia ja joillakin keskussairaaloissa työskentelevillä näkövammaisten kuntoutusohjaajilla on liikkumistaidonohjaajan pätevyys.

Liikkumistaidonohjauksen tavoitteet laaditaan yksilöllisesti. Liikkumistaidonohjaaja tekee tarvearvioinnin, jonka perusteella ohjaaja laatii yhteistyössä asiakkaan kanssa kirjallisen suunnitelman ohjauksen tarpeista, tavoitteista sekä toteuttamistavoista.

Suunnitelmassa otetaan huomioon:
  • näkötilanne
  • asiakkaan ikä
  • mahdolliset liikkumiseen vaikuttavat sairaudet tai muut vammat
  • näkövammautumisikä
  • elin- ja toimintaympäristöt
  • käytettävät apuvälineet
  • asiakkaan omat tarpeet ja toiveet ohjaukselle
  • mahdolliset muut ohjaukseen vaikuttavat tekijät, kuten fyysinen ja psyykkinen jaksaminen.
Vammaispalvelun kustantama liikkumistaidonohjaus on yleensä reittiohjausta, mutta voi sisältää yksilöllisen tarpeen mukaisesti:
  • tarvekartoituksen
  • liikkumistaidon perustaitojen harjoittelun (mm. opastuksessa kulkeminen, perustekniikat, tasapainon ja hahmottamisen harjoittelua sekä kohokarttojen ja muiden karttojen hyödyntämistä liikkuessa)
  • julkisen liikenteen käyttäminen
  • valkoisen kepin käytön harjoittelua
  • eri liikennetilanteissa suoriutumisen harjoittelua
  • muiden aistien kuin näköaistin kautta saatavan tiedon hyödyntämistä liikkumisessa ja ympäristön hahmotuksessa
  • älypuhelimen navigointisovelluksien peruskäytön harjoittelua (esimerkiksi BlindSquare ja karttasovellukset).
  • sanakarttojen tekoa liikkumistaidonohjaustilanteessa sanelemalla reitin yksityiskohtia ja muistettavia asioita esimerkiksi puhelimen sanelimelle.
Reittiopetus tapahtuu yleensä asiakkaan kotiympäristössä tai muussa hänelle tärkeässä toimintaympäristössä. Ohjaukseen kuuluu asiakkaan tarvitsemien reittien harjoittelu niin, että hän selviytyy itsenäisesti ja turvallisesti oman elämänsä kannalta keskeisiin paikkoihin, kuten palveluihin, harrastuksiin sekä opiskelu- ja työpaikalle. Liikkumistaidonohjauksen yhteydessä harjoitellaan tarvittaessa myös asiointia.

Alle kouluikäiset lapset

Näkövammaisten lasten liikkumistaidonohjaus on suunniteltava pitkäjänteisesti alkaen arvioinnista ja päätyen soveltuviin lyhyisiin tarpeeksi usein toistuviin harjoitusjaksoihin. Liikkumistaidon harjoittelu voidaan aloittaa leikinomaisesti 3 - 4 vuoden iässä. Perustaitojen ohjauksessa painotetaan erityisesti seuraavia osa-alueita: eri aistien kautta saatavan tiedon käsittelyä kuten kuulo- ja tuntoaistin hyödyntäminen liikkumisen apuna, oman kehon ja sen liikkeiden hahmottaminen, erilaisten suunta-, tila- ja ympäristökäsitteiden oppiminen, tilan hahmottaminen, maamerkkien eli ympäristöstä valkoisella kepillä havaittavien merkkien käyttäminen ja liikkumiseen rohkaisu.

Ennen valkoisen kepin käytön harjoittelua lapsi voi käyttää erityistä pienten lasten harjoituskeppiä. Ohjausprosessissa on oltava taukoja, jotta lapsi voi harjoitella ja vakiinnuttaa oppimiaan taitoja. Lapsen ohjaukseen tulee aina sisältyä ohjausta myös perheenjäsenille ja lähityöntekijöille.

Koululaiset

Näkövammaisten koululaisten liikkumistaidonohjaus muodostuu itsenäisen liikkumisen harjoittelusta koulussa, koulumatkoilla, kotiympäristössä ja harrastuspaikoissa sisältäen apuvälineiden käytön harjoittelua. Ohjauksessa kiinnitetään erityistä huomiota näkövammaisena liikkumisen hyväksymiseen sekä sosiaalisten taitojen harjoitteluun.

Opiskelijat ja työikäiset

Nuorena tai aikuisena näkövammautuneiden liikkumistaidonohjauksessa keskitytään aistien käytön tehostamiseen, uusien tekniikoiden oppimiseen, liikkumisen apuvälineiden hallintaan sekä rohkeuden ja itseluottamuksen kasvattamiseen. Lisäksi näkövammautuneiden kanssa harjoitellaan näkevänä hankittujen taitojen soveltamista ja ongelmanratkaisua liikkumisessa. Kaikkien kanssa harjoitellaan reittejä muuttuneissa tai uusissa arjen toimintaympäristöissä.

Ikääntyneet

Näkövammaisten ikäihmisten liikkumistaidonohjaustarpeet painottuvat turvalliseen selviytymiseen lähiympäristössä ja tutuilla reiteillä. Ikäihmisten kanssa harjoitellaan erityisesti jäljellä olevan näön käyttöä liikkumisen apuna ja motorista selviytymistä sekä uskallusta ja motivoitumista liikkumiseen. Ikäihmisten ohjauksen tulisi käynnistyä nopeasti näön heikennyttyä, jotta omatoimisen liikkumisen taidot säilyisivät ja tapaturmariskejä voitaisiin minimoida. Myös rohkaiseminen valkoisen kepin käyttöön on tärkeää. Ikäihmiset, jotka ovat olleet näkövammaisia lapsuudesta tai nuoruudesta asti, tarvitsevat reittiohjausta samalla tavoin kuin esimerkiksi opiskelijat ja työikäiset.

Opaskoiran käyttäjät

Opaskoiraa apuvälineeksi hakevan näkövammaisen on hyvä hallita liikkumistaidon perustaidot ja valkoisen kepin käyttö. Oman toimintaympäristön hallinnan olisi oltava hyvää. Tässä on erilaisia käytäntöjä eri sairaanhoitopiirien kesken, joten parhaan tiedon saa kysymällä keskussairaalan kuntoutusohjaajalta. Kun opaskoira on myönnetty apuvälineeksi, koiran kouluttaja opastaa asiakasta liikkumistaidossa. Ohjauksen painopiste on koiran ja näkövammaisen välisessä yhteistyössä sekä koiran käyttöön liittyvissä käytännön asioissa.

Koulutetut liikkumistaidonohjaajat vastaavat reittiohjauksesta. Reittineuvontaa opaskoiran kanssa liikkuville antavat myös peesarit, jotka ovat Opaskoirayhdistyksen ja Opaskoirakoulun hyväksi vapaaehtoistyötä tekeviä.

Kuulonäkövammaiset

Kuurosokean ihmisen liikkumistaidonohjauksessa tulee erityisesti huomioida kommunikointikeinot, vuorovaikutuksen harjoittelu, erilainen ympäristöön orientoituminen, mahdollisen tulkin käyttäminen sekä erilaisten ohjaustekniikoiden käyttäminen esimerkiksi kadun ylityksessä. Nämä erityisvaatimukset vaikuttavat tarvittavien ohjaustuntien lukumäärään.

Kriteerit hyvälle liikkumistaidonohjaukselle

Kuntoutuksesta vastaavien tahojen on huolehdittava tarvittavan liikkumistaidonohjauksen järjestymisestä. Hakemukset ohjauksen saamiseksi on käsiteltävä viivytyksettä. Aloitteen liikkumistaidonohjauksen tarpeeseen voi tehdä asiakas itse, lähiomainen, lähityöntekijä tai muu asiakkaan tunteva.

Liikkumistaidonohjausta antavan tulee olla koulutettu liikkumistaidonohjaaja. Ohjaukseen on sisällytettävä asiakkaan haastattelu, selvitys näkötilanteesta, muusta terveydentilasta ja liikkumisvalmiuksista (mm. perustekniikat, suunnistautumiskyky) sekä apuvälineistä. Näiden perusteella ohjaaja laatii yhteistyössä asiakkaan ja/tai hänen edustajiensa kanssa yksilöllisen kirjallisen suunnitelman liikkumistaidonohjauksen tarpeista, tavoitteista sekä toteuttamistavoista.

Toteutuneesta liikkumistaidonohjauksesta laaditaan kirjallinen palaute asiakkaalle ja ohjauksen järjestämisestä vastaavalle taholle. Asiakkaan kanssa käydään palautekeskustelu.

Mahdolliset jatkosuositukset tehdään perustellun tarpeen mukaan yhteistyössä asiakkaan kanssa. Tarvittaessa laaditaan myös suositukset ohjauksen yhteydessä ilmenneistä apuvälinetarpeista.

Liikkumistaidonohjaaja on vaitiolovelvollinen.

Tietoa oman alueen liikkumistaidonohjaajista saa keskussairaaloiden näkökeskuksista, Näkövammaisten Liikkumistaidon- ja näönkäytönohjaajat ry:stä sekä Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnan asiantuntijoilta.

Lisätietoa

Näkövammaisten liikkumistaidon ja näönkäytön ohjaajat ry
puheenjohtaja Timo Ylikarhu
p. 050 471 3436
ltnkohjaajat(at)gmail.com 

Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnan asiantuntijoiden yhteystiedot.

Suosituksen päivittäminen:
Tätä suositusta päivitetään joka toinen vuosi. Seuraavan kerran suositusta päivitetään vuonna 2022.