Vammaisfoorumin lausunto koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmasta vuosille 2011-2016

Lausunto 10.10.2011

Vammaisfoorumi ry
Handikappforum rf
Finnish Disability Forum

Opetus- ja kulttuuriministeriö
Kirjaamo kirjaamo@minedu.fi
Eila Rissanen eila.rissanen@minedu.fi


Yleistä

Vammaisfoorumi ry on 28 valtakunnallisen vammaisjärjestön yhteistyöjärjestö.

Vammaisfoorumi on tutustunut opetus- ja kulttuuriministeriön laatimaan luonnokseen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaksi vuosille 2011-2016. Kehittämissuunnitelma perustuu pääministeri Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa asetettuihin koulutus- ja tiedepoliittisiin tavoitteisiin.

Vammaisfoorumi huomauttaa, ettei opetus- ja kulttuuriministeriön lähettämässä lausuntopyynnön jakelussa ole mukana vammaisjärjestöjä tai valtakunnallista vammaisneuvostoa, jotka ovat keskeisessä asemassa käsiteltäessä koulutus- ja tiedepolitiikkaa mm. vammaisten opiskelijoiden näkökulmasta. On välttämätöntä, että opetus- ja kulttuuriministeriö huolehtii tulevaisuudessa aiempaa paremmin vammaisjärjestöjen osallisuudesta.

Lähtökohtia vammaisten ihmisten koulutukseen

Koulutuksellinen tasa-arvo muodostaa perustan suomalaiselle hyvinvoinnille. Yhdenvertaisuuden toteutumisen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että hyvät oppimisen edellytykset taataan kaikille, ja että tukea tarvitsevat koululaiset ja opiskelijat saavat oikea-aikaisen ja tarkoituksenmukaisen tuen.

Vammaisfoorumi muistuttaa opetus- ja kulttuuriministeriötä YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen ja Suomen vammaispoliittisen ohjelman koulutukseen ja tutkimukseen liittyvistä kirjauksista.

Suomen vammaispoliittisen ohjelman (sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2010:4) tavoitteena on turvata vammaisten henkilöiden oikeudenmukainen yhteiskunnallinen asema myös käytännössä. Ohjelmassa linjataan vammaispolitiikan tavoitteet vuosille 2010–2015 ja siitä eteenpäin. Ohjelma luo vahvan pohjan vammaisten henkilöiden yhteiskunnallisen osallisuuden ja yhdenvertaisuuden toteuttamiselle Suomessa. Ohjelman kärkiteemoja ovat mm. koulutus ja opiskelu, yhteiskunnallinen osallisuus ja osallistuminen, esteettömyys, työ sekä kulttuuri ja vapaa-aika.

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen tarkoituksena on edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet, sekä edistää vammaisten henkilöiden synnynnäisen arvon kunnioittamista. Yleissopimuksen periaatteina ovat mm. henkilöiden syrjimättömyys, täysimääräinen ja tehokas osallistuminen ja osallisuus yhteiskuntaan sekä esteettömyys ja saavutettavuus. Erityisesti sopimuksen artikla 24 käsittelee koulutusta.

Läpileikkaavat teemat

Vammaisfoorumi esittää, että koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman läpileikkaaviksi teemoiksi kirjataan vammaisuus ja yhdenvertaisuus, esteettömyys ja saavutettavuus, resurssien riittävyys sekä järjestöjen osallistaminen. Opetus- ja kulttuuriministeriön laatimassa lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmassa yhtenä läpileikkaavana teemana on yhdenvertaisuus, joten on perusteltua, että vastaavaa nostetaan esiin myös koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa.

Koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelma ja tutkimushanke

Toimenpiteen 2 mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee koulutuksellisen tasa-arvon toimenpideohjelman. Ohjelman tavoitteena on vähentää merkittävästi sukupuolten välisiä osaamis- ja koulutuseroja sekä vähentää koulutuksen periytyvyyttä.

Vammaisfoorumi muistuttaa, että eri tavoin vammaisten nuorten huomioonottaminen toimenpideohjelmassa ja tutkimushankkeessa on välttämätöntä. Koulutuksellinen tasa-arvo on myös muuta kuin sukupuoltenvälisiä eroja, koulutuksen periytyvyyttä tai etnisen taustan vaikutuksia. Vammaisuudella on todellista merkitystä koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisessa, joten se on perusteltua ottaa yhtenä näkökulmana mukaan toimenpideohjelmaan ja tutkimushankkeeseen.

Koulutuksen ja työelämän yhteys

Peruskoulun ylimpien vuosiluokkien työelämään tutustumisjaksojen tavoitteena on mm. tukea koulutus- ja ammatinvalintaa. Perusopetuksen jälkeisissä opinnoissa työharjoittelujen merkitys osaamisen laajentajina ja työelämäkokemuksen antajina on tärkeä. Vammaisten koululaisten ja opiskelijoiden on

vammattomia vaikeampaa saada työelämään tutustumispaikkoja tai työharjoittelupaikkoja. Vammaisfoorumi korostaa vammaisuuteen liittyvän asiallisen tiedottamisen, asenteisiin vaikuttamisen ja vammaisjärjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön merkitystä.

Vammaisten työllisyysaste on huomattavasti keskimääräistä työllisyysastetta heikompi. Myös monet hyvin koulutetut vammaiset eivät ole työllistyneet. Vammaisten panosta työmarkkinoilla ei hyödynnetä läheskään riittävästi. Tämä koskee sekä erilaisia opintoihin liittyviä työharjoitteluja että varsinaista palkkatyötä. Työelämätaidot ja ammatillinen osaaminen eivät kehity, ellei työtä ole tarjolla.

Varhaiskasvatus

Uuden varhaiskasvatuslain valmistelu (toimenpide 25) sekä varhaiskasvatuksen yhteistyön tiivistäminen sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa ovat välttämättömiä toimenpiteitä. Vammaisfoorumi korostaa, että moniammatillinen yhteistyö vaatii tahtotilaa ja resursseja. Jotta vammaisten lasten yhdenvertainen oikeus varhaiskasvatukseen voidaan turvata, heidän tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet on taattava, nivelvaiheen yhteistyön on toimittava ja tahtotilan on oltava todellinen.

Perusopetus

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen

Kuntien valtionosuusjärjestelmä muodostuu valtionvarainministeriön hallinnoimasta peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimasta opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta. Toimenpiteen 28 mukaan perusopetuksen valtionosuuden perusteet selvitetään osana valtionosuusjärjestelmän uudistamista. Uudistuksen tavoitteena on, että perusopetuksen rahoitus perustuu tulevaisuudessa nykyistä enemmän perusopetuksen toimintaympäristöä kuvaaviin indikaattoreihin (esim. kunnan maahanmuuttajien väestöosuuteen, aikuisväestön koulutustasoon ja työttömyysasteeseen).

Vammaisfoorumi edellyttää, että valtionosuusjärjestelmän uudistuksessa otetaan vakavasti vammaisten oppilaiden tarpeet ja niiden resursointi. On välttämätöntä, että mm. pidennetyssä oppivelvollisuudessa olevien oppilaiden korotettu valtionosuus säilytetään.

Lähikoulu

Lapsen oikeus turvalliseen ja laadukkaaseen opetukseen lähikoulussa taataan (toimenpide 27). Vammaisen oppilaan opetuksen järjestäminen lähikoulussa ja luontaisessa opetusryhmässä tulee olla ensisijainen vaihtoehto. Oppioikeuden toteutuminen edellyttää tarkoituksenmukaisia palveluja ja tukitoimia, esteetöntä kouluympäristöä sekä tahtotilaa näiden toteuttamiseen. Esteetön rakentaminen on oleellinen osa mm. koulujen peruskorjauksia.

Vammaisfoorumi muistuttaa, että kouluvalinnan lähtökohtana on aina oltava oppilaan etu, joten tarvittaessa opetus on voitava järjestää myös erityisluokalla tai erityiskoulussa. Tämä koskee sekä perusopetusta että perusopetuksen lisäopetusta.

Ryhmäkoot

Vammaisfoorumi pitää hyvänä toimenpiteessä 32 mainittua resurssien ohjaamista perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen ja toimenpiteessä 33 mainittua selvitystä tarpeesta määritellä perusopetuksen ryhmäkoko lainsäädännöllä.

Aamu- ja iltapäivätoiminta

Toimenpiteessä 36 mainittava aamu- ja iltapäivätoiminnan tarjonnan lisääminen on myönteistä. Vammaisten lasten on voitava osallistua täysipainoisesti aamu- ja iltapäivätoimintaan. Tämä edellyttää mm. pätevää henkilökuntaa, henkilökohtaista apua ja toimintojen saavutettavuutta. Toimintaan osallistuvalla vammaisella lapsella on oltava todellinen mahdollisuus mielekkääseen tekemiseen eikä vain siihen, että hänen perustarpeistaan huolehditaan.

Erilaisuuden hyväksyminen ja yhdenvertainen kohtelu

Koulujen toiminnassa tulee korostua mm. osallisuus, suvaitsevaisuus ja toisten kunnioittaminen. Syrjintää ja koulukiusaamista ei tule sallia. Yhtenä suvaitsevaisuus- ja tapakasvatuksen (toimenpide 39) näkökulmana on oltava vammaisuus. Tässä koulujen ja vammaisjärjestöjen yhteistyöllä on tärkeä rooli.

Toisen asteen koulutus

Nuorten yhteiskuntatakuu

Hallitus valmistelee nuorten yhteiskuntatakuuta, jonka yhtenä osana on koulutustakuu.Vammaisilla nuorilla on oltava sama yhdenvertainen oikeus yhteiskuntatakuuseen kuin vammattomillakin nuorilla.Yhteiskuntatakuun on tosiasiassa koskettava jokaista nuorta. Vammaisuus ei saa olla syy jättää nuorta sen ulkopuolelle.

Vammaisille nuorille ei tule automaattisesti tarjota kuntoutusta tai esim. pelkkiä avustavia työtehtäviä. On välttämätöntä, että nuori pääsee koulutus-, työ-, työpaja- tms. paikkaan, joka on häntä kiinnostava, tutkinnon suorittaneelle koulutusta ja koulutustasoa vastaava sekä vammaisuus huomioon ottaen soveltuva. Ratkaisujen etsimiseen on paneuduttava huolella myös vammaisten nuorten kohdalla, ja heidän tarpeensa on otettava vakavasti.

Vammaisfoorumi on huolestunut vammaisten nuorten todellisesta huomioonottamisesta yhteiskuntatakuuta toteutettaessa. Nuorten yhteiskuntatakuu –työryhmän on huolehdittava vammaisuuteen liittyvän tiedon ja osaamisen olemassaolosta yhteiskuntatakuuta suunniteltaessa ja toteutettaessa.

Lukiokoulutus ja ylioppilastutkinto

Lukioverkon karsiminen on edessä tulevina vuosina. Vammaisfoorumi on huolestunut, millä tavoin vammaisten lukiolaisten opiskelumahdollisuudet taataan, jos lukiokoulutus siirtyy huomattavan kauas kotipaikkakunnalta. Lukioverkon harventuminen voi tarkoittaa vammaisten lukiolaisten lisääntyvää tarvetta esim. henkilökohtaiseen apuun tai kuljetuspalveluihin.

Ylioppilaskirjoitusten kehittäminen ja tieto- ja viestintätekniikan käyttöönottaminen on toteutettava esteettömyyden periaatteet varmistaen. Ellei esteettömyyttä oteta toteutusvaiheessa vakavasti, näkövammaisten lukiolaisten mahdollisuudet ylioppilastutkinnon suorittamiseen yhdenvertaisesti eivät toteudu.

Ammatillinen koulutus

Toimenpiteen 64 mukaan ammatilliseen koulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten asema ja sisältö selkiytetään. Vammaisfoorumi huomauttaa, että tämä sisältää myös vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen. Erilaisten valmentavien koulutusten tulee nykyistä paremmin edesauttaa ammatilliseen koulutukseen pääsyä ja ammatillisessa koulutuksessa tarvittavien opiskelutaitojen ja –tekniikoiden hallintaa. Ammattistarttien tavoitteena on mm. tukea nuorta ammatinvalinnassa ja tutustuttaa häntä lähemmin eri alavaihtoehtoihin. Vammaisfoorumi huomauttaa, että ammattistartin tulee tosiasiassa olla mahdollinen myös vammaisille nuorille. Osan tulevaisuuden tavoitteiden kannalta ammattistartin sisältö on huomattavasti tarkoituksenmukaisempi kuin vammaisten valmentavan ja kuntouttavan opetuksen. Vammaisten nuorten kohdalla yksilöllisen tilanteen ja nuorten todellisten tarpeiden on ratkaistava, onko hänen etunsa mukaista opiskella ammattistartissa vai vammaisten valmentavassa ja kuntouttavassa opetuksessa.

Ammatillisten erityisoppilaitosten kehittämis- ja palvelukeskustoimintaa on vahvistettava, jotta niillä on todellinen mahdollisuus tukea ja ohjata yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevia vammaisia opiskelijoita ja heidän opettajiaan. Opetushenkilöstön ammattitaito ja vammaisuuden tuntemus ovat tärkeässä roolissa suoritettaessa ammatillisia opintoja.

Ammatillisen erityisopetuksen rahoitus ei tällä hetkellä ota riittävästi huomioon opiskelijoiden palvelutarpeiden eroja. Tämän vuoksiammatillisen erityisopetuksen rahoitusperusteita on välttämätöntä uudistaa siten, että ne tukevat erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tukipalvelujen järjestämistä palvelutarpeen mukaisesti (toimenpide 69). Rahoitusta on suunnattava ja varmistettava siten, että tukipalvelut vastaavat erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan yksilöllisiä palvelutarpeita.

Vuoden 2012 alussa voimaan tulevissa ammatillisesta koulutuksesta annetun ja ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muutoksissa säädetään mm. opiskelijaksi ottamisen esteistä ja opiskeluoikeuden peruuttamisesta. Vammaisfoorumi vaatii, että lakimuutosten vaikutusta vammaisten opiskelijoiden asemaan tarkastellaan huolellisesti muutosten voimaantulon jälkeen.

Aikuiskoulutus

Koulutuspolitiikka rakentuu elinikäisen oppimisen periaatteelle, jonka mukaan oppiminen jatkuu läpi ihmisen elämän. Tavoitteena on, ettei mikään osa aikuisväestöstä jää pysyvästi aikuiskoulutuksen ulkopuolelle.

Toimenpiteen 117 mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö asettaa selvityshenkilöt tekemään selvityksen henkilökohtaisen aikuiskoulutustili-mallin muodosta ja käyttöönotosta.

Vammaisfoorumi edellyttää, että aikuiskoulutus ja aikuiskoulutusetuudet ovat yhdenvertaisesti kaikkien ulottuvilla. Tällä hetkellä näin ei ole. Eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on mietinnössään 10/2009 kiinnittänyt huomiota ansiotyössä olevien kansaneläkelain 12 § 4 momentin mukaista työkyvyttömyyseläkettä saavien pysyvästi sokeiden ja liikuntavammaisten mahdollisuuksiin saada aikuiskoulutustukea omaehtoiseen opiskeluun. Pysyvästi sokeille ja liikuntavammaisille myönnettävä kansaneläkelain 12 § 4 momentin mukainen työkyvyttömyyseläke ei ole tavanomainen työkyvyttömyyseläke, vaan se on verrattavissa vammaistukeen (kyseistä eläkettä käsitellään useissa tilanteissa eri tavalla kuin tavanomaista työkyvyttömyyseläkettä). Kyseinen eläke estää aikuiskoulutusetuuksien saamisen ja heikentää siten mahdollisuuksia opintovapaan käyttämiseen. Mietinnössään työelämä- ja tasa-arvovaliokunta katsoo, että mainittua eläkettä saavien palkansaajien tulee olla aikuiskoulutustuen myöntämisen suhteen yhdenvertaisessa asemassa vammattomien palkansaajien ja vammaistukea saavien palkansaajien kanssa ja pitää tärkeänä, että heidän mahdollisuutensa saada tukea selvitetään. Vammaisfoorumi muistuttaa opetus- ja kulttuuriministeriötä oheisesta työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan linjauksesta ja tiedustelee, mihin toimenpiteisiin selvitystyön osalta on ryhdytty.

Vapaa sivistystyö

Toimenpiteen 129 mukaan vapaan sivistystyön mahdollisuuksia vastata muutoin koulutuksen ulkopuolelle jäävien tarpeisiin edistetään. Vammaisfoorumi muistuttaa, että vapaan sivistystyön on oltava myös vammaisten ihmisten ulottuvilla. Se on toteutettava esteettömästi ja saavutettavasti, jotta siihen osallistuminen on mahdollista myös vammaisille.

Opinto-ohjaus

Toimenpiteen 48 mukaan lukioihin ja ammatilliseen koulutukseen laaditaan hyvän opinto-ohjauksen kriteerit. Vammaisfoorumi pitää hyvänä opinto-ohjauksen kehittämistä ja korostaa voimavarojen riittävyyden varmistamista sekä yhteistyön tiivistämistä eri koulutusasteiden välillä. Jokaisella koulutusasteella on myös vammaisia opiskelijoita, joilla on yhtäläinen oikeus opinto-ohjaukseen ja systemaattiseen tukeen urakysymyksissä. Tämä on otettava huomioon hyvän opinto-ohjauksen kriteerejä laadittaessa. Opinto-ohjaajilla sekä eri hallinnonalojen ja työelämän ohjaustehtävissä toimivilla tulee olla riittävä tietämys vammaisuudesta ja sen vaikutuksesta opiskelupaikan ja –alan valintaan. Työnsä tukena opinto-ohjaajat voivat käyttää mm. järjestöissä olevaa asiantuntemusta.

Palvelujen ja tukitoimien saatavuus sekä opiskeluhuolto

Vammaisten koululaisten ja opiskelijoiden oppioikeuden toteutuminen edellyttää oikea-aikaisia ja tarkoituksenmukaisia palveluja ja tukitoimia. Koulunkäynnin ja opiskelun sujumisen edellytyksenä on, että tarvittavat palvelut ja tukitoimet ovat tosiasiallisesti käytettävissä. Tällä hetkellä vammaiset koululaiset ja opiskelijat ovat eriarvoisessa asemassa palvelujen ja tukitoimien saatavuuteen liittyvien alue- ja kuntakohtaisten erojen vuoksi. Vammaisfoorumi edellyttää, että tähän kiinnitetään entistä enemmän huomiota.

Toimenpiteen 49 mukaan opiskeluhuoltoa kehitetään yhdessä sosiaali- ja terveysministeriön kanssa. Opiskeluhuollon palvelujen suunnitelmallisuutta ja kehittämistä on tarkoitus suunnata entistä enemmän ennaltaehkäisevään työhön ja opiskelijoiden kokonaisvaltaista hyvinvointia edistävään toimintaan. Lisäksi tavoitteena on säätää laki opiskeluhuollosta.

Vammaisfoorumi pitää hyvänä opiskeluhuollon kehittämistä ja opiskeluhuoltolain säätämistä. Ennaltaehkäisevien toimien tehostamisessa on kiinnitettävä erityistä huomiota vammaisten opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseen.

Opettajankoulutus

Opettajankoulutuksen kehittäminen ja mm. erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetuksen ja ohjauksen painottaminen opettajankoulutuksessa ovat myönteisiä suunnitelmia. On välttämätöntä että kaikkien koulutusasteiden opetus- ja muulla opiskelijoita lähellä olevalla henkilöstöllä on riittävä tietämys vammaisuudesta ja sen vaikutuksesta opetukseen ja opiskeluun. Vaikka Vammaisfoorumi pitää vammaisuuden medikalisointia vanhentuneena näkemyksenä, on tärkeää, että opetushenkilöstöllä on riittävä erityistietämys eri vammaryhmien tarpeista.Erityispedagogisessa oppimäärässä on kerrottava selkeästi eri tavoin vammaisten oppilaiden ja opiskelijoiden tarpeista (esim. sokean oppilaan ja kehitysvammaisen oppilaan tarpeet oppioikeuden toteutumiseen ovat hyvin erilaiset). Yhteistyö vammaisjärjestöjen kanssa opettajien perus-, lisä- ja täydennyskoulutuksessa on suositeltavaa.

Tieto- ja viestintätekniikan sekä sähköisten palvelujen käyttö

Tietoyhteiskuntakehityksen lähtökohtana on oltava kaikkien ihmisten yhdenvertaisuus tieto- ja viestintätekniikan sekä sähköisten palveluiden käyttäjinä. Vammaisfoorumi korostaa tämän tarkoittavan myös opetus- ja kulttuuriministeriön toimialaan liittyvää tieto- ja viestintätekniikankäyttöä ja kehittämistä.

Toimenpiteen 48 mukaansähköisiä tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluita kehitetään osana SADe-ohjelman Oppijan verkkopalvelua. Toimenpiteet 107 ja 108 koskevat julkisten tietoaineistojen saatavuutta ja kansallista digitaalista kirjastoa.

Esteettömyys ja siihen liittyvät lähikäsitteet on sisällytettävä alusta alkaen kaikkiin tieto- ja viestintätekniikan ja sähköisten palvelujen hankkeisiin myös opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalla. Esteettömyyden toteutuminen on edellytys sille, että näkövammaiset voivat käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa yhdenvertaisesti muiden kanssa. Näkövammaisten Keskusliitto ry on ottanut kantaa esteettömyyteen lausunnossaan Koulutuksen tietoyhteiskuntakehittäminen 2020 –raportista, jonka se on jättänyt opetus- ja kulttuuriministeriölle 21.12.2010.

Merja Heikkonen
puheenjohtaja

Pirkko Mahlamäki
pääsihteeri


Lisätietoja

Näkövammaisten Keskusliitto ry, koulutuspoliittinen suunnittelija Sari Kokko, 050 401 5802, sari.kokko@nkl.fi