12.11.2018
Nä­kö­vam­mais­ten lii­ton edus­kun­ta­vaa­li­tee­sit 2019

Sokeain viikkoa vietetään 11.-18.11.2018. Julkaisemme Näkövammaisten liiton eduskuntavaaliteesit vuodelle 2019 tänään.

Teesejä ovat oikeus omiin valintoihin, opiskeluun, tietoon, työllistymiseen, lukemiseen ja saavutettaviin sähköisiin palveluihin. Myös järjestöjen rahoitus ja toimintaedellytykset on turvattava.

Alta löydät ensin teesit sekä tiivistetyssä muodossa että laajemmin selitettynä.

Tarjoa ratkaisua - älä ongelmaa

1. Haluamme jokainen tehdä omat valintamme. Siihen myös näkövammaisella on oikeus. Näkövammainen on subjekti, ei objekti. Vammaispalvelut ovat näkövammaiselle arkea, eivät luksusta. Oikeus osallisuuteen ja tavalliseen arkeen.

2. Oikeus opiskella

Suomessa jokaisella on oikeus opiskella. Pura esteitä näkövammaisen opintopolulta. Koulutukseen panostaminen kannattaa aina.

3. Oikeus tietoon, lukemiseen ja saavutettaviin sähköisiin palveluihin
Muista näkövammaista digikäyttäjää. Tee sähköisten palvelujen saavutettavuudesta normi. Epäkohdat korjaantuvat lainsäädännöllä.

4. Yhdenvertaisesti töissä
Ota näkövammainen töihin. Työelämä tarvitsee meitä kaikkia. Syrjintä pois.

5. Järjestöjen rahoitus ja toimintaedellytykset turvattava
Näkövammaisten liitto on näkövammaisuuden merkittävä erityisasiantuntija. Työn on saatava jatkua.

Laajemmat eduskuntavaaliteesit 2019

1. Oikeus osallisuuteen ja tavalliseen arkeen

Yhdenvertaisuus on oikeutta ja mahdollisuutta elää tavallista arkea ja sinun itsesi näköistä elämää - samalla tavoin kuin näkevä samanikäinen ja samassa elämäntilanteessa oleva elää.

Näkövammaisten on voitava osallistua ja saada äänensä kuuluviin.  On taattava oikeus olla mukana yhteiskunnassa oman elämänsä subjekteina, ei objekteina.

Vammaispalvelulain kautta on varmistettava kuljetuspalvelujen, henkilökohtaisen avun ja muiden arjessa tarvittavien palvelujen todellinen toimivuus ja sopivuus jokaisen omaan elämään. Laatu on paljon muuta kuin pelkkiä säästyneitä euroja. Vammaispalvelut eivät ole näkövammaiselle luksusta vaan välttämättömyys.

Sosiaaliturvan uudistamisessa vammaisjärjestöt on osallistettava YK:n vammaissopimuksen velvoittamana uudistuksen kaikissa vaiheissa. Sote-uudistus ei saa tuoda mukanaan heikentyviä vammaispalveluja ja kauas karkaavia muita sote-palveluja.

2. Oikeus opiskella

Oppivelvollisuuden lisäksi jokaisella lapsella ja nuorella on oppioikeus. Näkövammaisten lasten ja nuorten oppioikeus tarkoittaa, että he saavat varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa, toisella asteella ja korkeakouluissa opiskellessaan palvelut, tukitoimet ja erityisjärjestelyt oman tarpeensa mukaan. Opiskeleva lapsi, nuori tai aikuinen on nähtävä samanlaisena oppijana ja osallistujana kuin näkeväkin - ei kustannuseränä tai outona jotain erityistä tarvitsevana.

Koulutuksen lainsäädännössä on varmistettava, että näkövammaiset ovat tasavertaisesti osa opiskelumaailmaa. Tarvittavat palvelut ja tukitoimet on taattava esimerkiksi uudessa vammaispalvelulaissa ja Kelan kuntoutuslainsäädännössä. Opiskelumahdollisuuksia ei tule rajata, vaan näkövammaisen on voitava rakentaa koulutuspolkunsa ja uravalintansa osaamisensa ja kiinnostustensa pohjalta näkövamman tuomat asiat muistaen.

3. Oikeus tietoon, lukemiseen ja saavutettaviin sähköisiin palveluihin

Sähköisten sisältöjen ja palveluiden tulee olla helppokäyttöisiä ja saavutettavia, jotta näkövammainen voisi käyttää niitä itsenäisesti. Tämän on koskettava myös opiskelua ja työelämää. Tavoitteeseen päästään pakottavalla lainsäädännöllä, ei pelkillä suosituksilla tai toiveilla. Näkövammaisten on oltava mukana YK:n vammaissopimuksen velvoittavuus muistaen.

Näkövammaisten mahdollisuus lukemiseen on taattava varmistamalla Celia-kirjaston edellytykset tuottaa ja välittää kirjallisuutta äänitteinä, pistekirjoituksella ja saavutettavassa sähköisessä muodossa. Celia-kirjaston taloudelliset resurssit on turvattava valtion budjetista. Näkövammaisen on voitava lainata ja lukea kirjoja hänelle sopivimmalla tavalla. Yleiset kirjastot eivät pysty palvelemaan sokeita ja vaikeasti heikkonäköisiä asiakkaita heidän tarvitsemallaan tavalla, minkä vuoksi Celian palveluiden merkitys korostuu.

4. Yhdenvertaisesti töissä

Näkövammaiset kohtaavat työssä ja opiskelussa syrjintää, joka on usein kohtuullisten mukautusten epäämistä tai niiden tekemisen viivyttelyä. Työpaikoilla,
oppilaitoksissa ja rekrytoinnissa tapahtuva syrjintä on lopetettava. Työelämän esteettömyyttä on vahvistettava lainsäädännöllä nykyistä yhdenvertaisuuslain 15 §:ää voimakkaammin.

Nuorille vammaisille on luotava oma palkkatuki kesätöiden saannin tukemiseksi ja
yhdenvertaisen työelämään kiinnittymisen mahdollistamiseksi.

Työn tekemisen työkyvyttömyyseläkkeen ohella on oltava kannattavaa ja kannustavaa. Esimerkiksi monille näkövammaisille yrittäjille tämä on tärkeä tapa työllistää itsensä ja ehkä myös muita.

Saavutettavat työllisyyspalvelut on taattava myös kasvupalvelu- ja maakuntauudistuksessa.

5. Järjestöjen rahoitus ja toimintaedellytykset turvattava

Järjestöissä oleva asiantuntemus ja osaaminen on muistettava. Näkövammaisten liitto on asiantuntija näkövammaisuuteen liittyvissä asioissa.

Järjestöjen toimintaedellytykset ja rahoitus on turvattava tarkoituksenmukaisella avustusjärjestelmällä.