YK:n vam­mais­so­pi­muk­sen kan­sal­li­sen toi­min­taoh­jel­man 2019–2023 seu­ran­ta­ra­por­tin val­mis­te­lu

Näkövammaisten liitto nosti YK:n vammaissopimuksen kansallisen toimintaohjelman 2019–2023 seurantaraportin valmistelusta esiin seuraavat asiat.

Yhdenvertaisuuslainsäädännön uudistaminen

Yhdenvertaisuuslain toteutettu osittaisuudistus sisältää hyviä elementtejä. Positiivista on yhdenvertaisuusvaltuutetun toimivallan laajeneminen työelämään ja työnantajan yhdenvertaisuuden edistämisvelvoitetteen selkeyttäminen, mm. työpaikan yhdenvertaisuustilanteen arvioinnin tekemiseen myös työhönoton osalta. Myös häirintään ja kohtuullisiin mukautuksiin liittyvät säännösmuutokset ovat myönteisiä. Yhdenvertaisuuslaissa on kuitenkin yhä puutteita; suurimpana niistä se, ettei esteettömyyden laiminlyöntiä ole määritelty syrjinnäksi, kuten se YK:n vammaissopimuksessa määritellään.

Digitaalisten palvelujen saavutettavuus

Digitaalisten palvelujen saavutettavuudessa on edistytty. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on tärkeässä roolissa saavutettavuuskysymyksissä. Esteettömyysdirektiivi tuo uusia asioita saavutettavuusvaatimusten piiriin, mikä toivottavasti ajan kuluessa parantaa eri palvelujen saavutettavuutta. Myös valvontaan tulee uusia toimijoita. Kuitenkin saavutettavuusongelmat ovat edelleen arkipäivää ja näkövammaiset kohtaavat niitä mm. opiskelussa, työelämässä ja arjen asioiden hoitamisessa.

Henkilökohtainen budjetointi

Toimintaohjelman mukaisesti valmisteltu ehdotus henkilökohtaisen budjetoinnin Suomen mallista jäi valitettavasti puolitiehen. Ehdotettu ja pilotoitu malli tulee ottaa laajempaan kokeiluun ja käyttöön.

Varhaiskasvatuksen kolmiportainen tuki

Lapsen oikeutta tukeen vahvistava varhaiskasvatuslain muutos ja kolmiportaisen tuen ulottaminen varhaiskasvatukseen on positiivista, mutta myös sen käytännön toteutuminen on varmistettava.

Työelämän uudistukset

Työllisyyden edistämisen tulee edelleen olla yksi painopisteistä, vaikka sen osalta on jo tehty uudistuksia. Esimerkiksi sosiaaliturvan ja työn yhdistämisen paremmin mahdollistavasta lineaarisesta mallista on olemassa lähes valmis ratkaisu, jonka voimaantuloa on edistettävä.

Toimenpiteisiin sitoutuminen

Toimintaohjelmassa on runsaasti hyviä tavoitteita ja konkreettisia toimenpiteitä, joita toteuttamaan ministeriöt on vastuutettu. Kuitenkaan toimenpiteisiin ei ole sitouduttu riittävästi ja niitä on jäänyt toteuttamatta.

Tarvitsemme pitkäjänteistä vammaispolitiikkaa, jonka tueksi tarvitaan tosiasiallisesti sitova toimintaohjelma ja hallituskaudet ylittävä valtioneuvoston vammaispoliittinen periaatepäätös linjaamaan yhteisiä tavoitteita ja toimenpiteitä ja sitouttamaan valtion niiden edistämiseen. Periaatepäätös tulee valmistella ja sen toteutumista seurata osallistaen vammaiset ihmiset heitä edustavien järjestöjen kautta. Tämä tulee kirjata seuraavaan hallitusohjelmaan.

Vammaisvaikutusten arviointi

Vammaisvaikutusten arviointia ei edelleenkään aina tehdä osana vaikutusarviointeja. Kuitenkin se on kirjattu oikeusministeriön kaikkia ministeriöitä koskeviin lainvalmisteluohjeisiin ja kaikkien ministeriöiden toimialalla myös on vammaisten ihmisten arkea koskettavia asioita. Vammaisuus tulee nähdä koko valtionhallinnon – ei vain sosiaali- ja terveysministeriön - asiana.

Lisätietoja aiheesta antavat:

Järjestöjohtaja Sari Kokko 050 401 5802, sari.kokko@nkl.fi

Juristi (ON, VTM) Taina Kölhi 050 342 7699, taina.kolhi@nkl.fi