Väestön ikään­ty­mi­nen näkyy nä­kö­vam­ma­re­kis­te­rin tuoreissa ti­las­tois­sa

Täydellinen sokeus on Suomessa harvinaista 

Näkövammainen ihminen on joko heikkonäköinen tai sokea. Uusista vuonna 2021 rekisteröidyistä näkövammaisista suuri enemmistö, 80,6 %, on heikkonäköisiä. Sokeiden osuus uusista näkövammaisista sen sijaan laskee. Sokeiksi luokiteltaviin ryhmiin kuuluvia on uusien joukossa 10,9 % (vuonna 2020 14 %), joka on selvästi vähemmän kuin koko rekisterissä keskimäärin. 

Koska väestön elinajanodote nousee ja näkövammaa aiheuttavat sairaudet aktivoituvat ikääntymisen myötä, uusien näkövammaisten keski-ikä kasvaa vuosi vuodelta. Nyt keskimääräinen näkövammautumisikä on 84 vuotta. 

Väestön ikääntyminen näkyy tarkasteltaessa uusien, vuonna 2021 rekisteriin ilmoitettujen henkilöiden näkövammojen diagnoosijakaumaa. Ikääntyneille tyypilliset diagnoosiryhmät ovat listan kärjessä. Silmänpohjan rappeuma (AMD) käsittää kaikista uusien rekisteröityjen diagnooseista 67,3 %, glaukooma 12,3 % sekä näköratojen vikojen ryhmä 2,8 %. Silmänpohjan rappeuman osuus edelliseen vuoteen verrattuna on kasvanut. 

Näkövammaisten sosiaalinen asema 

Näkövammaiset ihmiset elävät muuta väestöä useammin perheessä lapsen asemassa, perheisiin kuulumattomina tai laitoksessa. Vastaavasti näkövammaiset ihmiset ovat muuhun saman ikäiseen väestöön verrattuna harvemmin puolisoita tai vanhempia. 

Näkövammaisten ihmisten koulutusaste on alhaisempi kuin koko väestöllä keskimäärin. Pelkän peruskoulun suorittaneita näkövammaisia on 1,7 kertaa enemmän kuin yleisesti väestössä. Vammautumisikä vaikuttaa voimakkaasti koulutusasteeseen. 

”Näkövammaisten ihmisten koulutusaste nousee kuitenkin kaiken aikaa, vaikkakin hitaasti”, toteaa näkövammarekisterin tutkimuspäällikkö Laura Tolkkinen. 

Näkövammaisten ihmisten työllistymisaste on alhaisempi kuin koko työikäisellä väestöllä. Kun työikäisestä väestöstä työllisiä on 72 %, näkövammaisilla ihmisillä osuus on 41 %. 

”Vaikka työllistyneiden määrä on pienempi kuin suurimmalla osalla väestöä, työllistymisaste näkövammaisilla ihmisillä näyttää olevan suurempi kuin vammaisilla henkilöillä keskimäärin”, jatkaa Tolkkinen. 

Suurempana ero näkyy työttömien määrässä: kun koko väestöstä työttömiä on 7 %, näkövammaisista työttömänä on 35 %. 

Lue Näkövammarekisterin vuosikirjaa

Näkövammarekisterin vuosikirja on julkaistu pdf-tiedostoina suomeksi ja englanniksi, ja se on saatavana myös Luetus-palvelussa.

Lue Näkövammarekisterin vuosikirjaa verkossa - Ulkoinen linkki 

Vuosikirjan voi tilata myös painettuna tutkimuspäällikkö Laura Tolkkiselta: laura.tolkkinen@nkl.fi. 

Näkövammarekisteri 

Näkövammarekisteri on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen vuodesta 1983 toiminut valtakunnallinen henkilörekisteri, jonka tekninen ylläpitäjä on Näkövammaisten liitto ry. Näkövammaisena rekisteriin ilmoitetaan suomalaiset pysyvästi näkövammaiset henkilöt. 

Näkövammarekisterin vuosikirja pohjautuu näkövammarekisterin tilastoihin. 

Tutustu näkövammarekisteriin- Ulkoinen linkki 

Lisätietoja 

tutkimuspäällikkö Laura Tolkkinen 
näkövammarekisteri 
laura.tolkkinen@nkl.fi 
p. 050 475 553