Pal­ve­lu­tar­peen ar­vioin­tiin kannattaa val­mis­tau­tua hyvin

Palvelutarpeen arviointiin on hyvä varautua huolella etukäteen, sillä se on perusta palvelusuunnitelmalle (1.10. alkaen asiakassuunnitelma) ja hakemuksille. Palvelutarpeen arvioinnin tekee yleensä vammaispalvelun työntekijä. Joskus paikalla voi olla myös työntekijä eri yksiköstä, esimerkiksi vanhuspalveluista. Ennen palaveria kannattaa miettiä, millaista on juuri sinun näköisesi elämä ja missä tilanteissa tarvitset apua sen toteuttamiseksi. Palvelutarpeen arvioinnissa ei ole kyse siitä, tarvitseeko sinun tehdä jotakin, vaan siitä, millaista tukea tarvitset tämän toiminnon tekemiseen.

Mieti, mitä asioita teet ja haluat tehdä päivittäin, viikoittain tai kuukausittain ja missä ja kuinka paljon tarvitset apua. Omat pohdinnat kannattaa kirjata muistiin. Voit käyttää apuna seuraavia kysymyksiä:

1. Onko kotisi sinulle esteetön ja valaistus kunnossa? Pystytkö liikkumaan myös piha-alueella?
2. Kuinka sujuu lääkityksestä huolehtiminen ja terveydentilasi kannalta välttämätön liikunta/ulkoilu?
3. Tarvitsetko apua, tukea tai valvontaa esimerkiksi peseytymisessä, saunomisessa, kynsien leikkaamisessa tai päivittäisen ulkonäön tarkistamisessa?
4. Kuinka sujuu päivittäinen kodin järjestyksen ylläpito, vuoteen sijaaminen, tiskaus tai viikkosiivous?
5. Tunnistatko vaatteiden värit, värisävyt ja vaatteiden yhteensopivuuden? Tarvitsetko apua vaatteiden kunnon ja puhtauden tarkistamisessa tai vaateostoksissa?
6. Tarvitsetko apua lasten hoidossa (ulkoilu, vaatehuolto, läksyjen valvonta jne.)?
7. Tarvitsetko apua ruokatarvikkeiden hankinnassa, ruoan valmistuksessa tai syömisessä?
8. Tarvitsetko apua postin lukemiseen, laskujen maksamiseen ja raha-asioiden hoitamiseen tai asiapapereiden hallintaan?
9. Millaista apua tarvitset kodin ulkopuolella liikkuessasi (asuinympäristön esteettömyys, turvallisuus, sijainti)? Miten sujuu päivittäinen asiointi (kauppa, pankki, posti, lääkärit)? Onko sinulla tarvetta kuljetuspalveluihin? Riittääkö 18 yhdensuuntaista matkaa kattamaan myös harrastustarpeesi? Onko sinulla kauempana joku erityinen paikka, jossa haluaisit käydä esim. kesämökki tai sukulaisia? Tarvitsetko matkoja työhön tai opiskeluun?
10. Kuinka hoidat sosiaalisia suhteitasi esimerkiksi ystävien ja läheisten tapaamiset?
11. Onko sinulla tilaisuuksia, yhdistystoimintaa tai harrastuksia, joihin et ilman apua pysty osallistumaan?
12. Tarvitsetko apua työpäivän aikana (matkat työpäivän aikana, ammattikirjallisuuden ja lehtien luku, postin käsittely, lomakkeiden täyttäminen, työvälineiden hankinta ja kunnossapito, työtilan siisteydestä huolehtiminen, osallistuminen työhön liittyviin koulutuksiin, ruokailu työpäivän aikana)?
13. Tarvitsetko apua opiskelussa (oppimateriaalien hankkiminen, skannaaminen, muistiinpanojen tekeminen, oppilaitoksessa liikkuminen, ruokailu, työssäoppimisjaksot)?
14. Onko lukemisen, tiedonsaannin, liikkumisen ym. apuvälineet kunnossa?
15. Millainen on taloudellinen tilanteesi?

Henkilökohtaisen avun kohdalla sinun kannattaa jo etukäteen miettiä ja arvioida, miten paljon aikaa päivittäisissä toiminnoissasi ja harrastuksissa avustamiseen kuluu. Tuntimäärää arvioidessasi voit kirjata esimerkiksi viikon ajalta tilanteet, joissa tarvitsit tai olisit tarvinnut toisen henkilön apua.

Älä kaunistele tilannettasi, vaan kerro avuntarpeesta rehellisesti. Palvelutarpeen arvioinnissa sinun ei tarvitse ajatella, mitä palveluita hyvinvointialueella on tarjota, vaan voit vapaasti kertoa avuntarpeestasi ja toiveistasi oman elämäsi suhteen.

Lisätietoa:

Palvelutarpeen arviointi - THL- Ulkoinen linkki