Nä­kö­vam­mais­ten liiton 2021 kun­ta­vaa­li­tee­sit

Näkövammaisten liitolla on kolme tärkeää vaaliteesiä kuntavaaleihin 2021.

#KuntaKuuluuKaikille #saavutettavuus #esteettömyys #HenkilökohtainenPalvelu

Lisäksi olemme jälleen mukana Pieni ele -keräyksessä- Ulkoinen linkki, johon osallistuu yhteensä 15 vammais- ja terveysjärjestöä. Järjestöjen paikallisyhdistykset toteuttavat keräyksen vapaaehtoisvoimin kunnissa ympäri Suomen. Keräystuotto jaetaan mukana olevien järjestöjen kesken ja se käytetään muun muassa kuntoutukseen, apuvälineiden hankintaan ja edunvalvontaan. Keräysvarojen avulla järjestetään paikallisyhdistyksissä esimerkiksi neuvontaa, vertaistukiryhmiä sekä virkistystoimintaa.

1 Kunnan tarjoamien digitaalisten palvelujen on oltava saavutettavia

Kunta viestii kaikille kuntalaisille. Suomessa on noin 55 000 näkövammaista ihmistä, joita riittää jokaiseen kuntaan. Jos saavutettavuutta ei huomioida, monet kuntalaiset, muiden muassa juuri näkövammaiset, jäävät palveluiden ulkopuolelle. Tämän vuoksi digitaalisten sisältöjen ja palveluiden on oltava helppokäyttöisiä ja saavutettavia jokaiselle kuntalaiselle henkilökohtaisista ominaisuuksista riippumatta. Hyvä nyrkkisääntö on, että jos sähköinen palvelu on saavutettava näkövammaiselle, se sopii myös kaikille muille.

Lähtökohtana kunnissa on oltava, että jokainen kuntalainen saa tarvitsemansa tiedon, joka koskee esimerkiksi kunnan tuottamia palveluita, terveyttä, koulua, varhaiskasvatusta, työtä ja harrastusmahdollisuuksia.

Jokaisella kuntalaisella on myös oikeus seurata kunnan asioiden käsittelyä ja päätöksentekoa sekä saada tietoa siitä, miten voi osallistua ja vaikuttaa oman kuntansa päätöksentekoon. Saavutettavat sähköiset palvelut ovat tie osallisuuteen. Parhaiten osallisuus varmistetaan, kun kuntalaiset otetaan mukaan jo silloin, kun asioita valmistellaan ja palveluja suunnitellaan.

Saavutettavuudesta on säädetty myös kuntia velvoittavassa laissa. Siitä huolimatta kuntien tarjoamien verkkopalvelujen saavutettavuudessa on suurta vaihtelua ja paljon parantamisen varaa.

Saavutettavuusvaatimusten toteutumista valvova viranomainen Suomessa on Etelä-Suomen Aluehallintovirasto- Ulkoinen linkki.

Lisätietoa:

• digipalvelulaista- Ulkoinen linkki
• saavutettavuusvaatimuksista- Ulkoinen linkki
• saavutettavuudesta näkövammaisten kannalta
• tarkistuslista verkkopalvelujen tekijöille.

2 Kunnan rakennetun ympäristön on oltava esteetön, ja kunnan on luotava edellytyksiä kuntalaisten itsenäiselle selviytymiselle arjessa

Kunnan julkinen ympäristö kuuluu kaikille. Kun johtoajatuksena rakentamisessa ja ympäristönsuunnittelussa on esteettömyys, jokainen kuntalainen pystyy liikkumaan ja asioimaan turvallisesti ja mahdollisimman itsenäisesti lähiympäristössään. 

Ympäristön turvallisuuteen voi vaikuttaa riittävällä valaistuksella, selkeillä opasteilla, esteettömillä liikkumisväylillä ja esteettömyyden huomioivalla asuntorakentamisella.

Näkövammaisen kuntalaisen turvallisuuden kannalta on tärkeää, että kulkuväylät pidetään vapaina eikä esimerkiksi sähköpotkulautoja tai pyöriä pysäköidä huolimattomasti. Jos kulkuväylällä on poikkeusratkaisuja, esimerkiksi rakennustyömaa tai väliaikainen sulku, ne merkitään hyvin ja niistä tiedotetaan kunnan verkkosivulla. 

Turvallisuutta ja itsenäistä selviämistä tukevat toimiva ja mahdollisimman esteetön julkinen liikenne ja palvelut sekä vammaispalvelut, esimerkiksi vaikeavammaisten kuljetuspalvelu. Vammaispalvelut ovat välttämättömiä vaikeavammaisen kuntalaisen arjen tukipilareita, eivät ylimääräistä luksusta. Kunnissa on myös muistettava, että palveluiden ja tukitoimien tulee aina perustua asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin ja heitä tai heidän edustajiaan on kuultava hankintoja valmisteltaessa ja palveluita kehitettäessä.

Työ-, asuin- ja vapaa-ajan ympäristön esteettömyydellä ja turvallisuudella on terveysvaikutuksia. Siksi hyvinvoivassa kunnassa on panostettava fyysisen esteettömän ympäristön ja toimivien palveluiden lisäksi myös psykososiaalisiin ympäristötekijöihin, esimerkiksi kehittämällä kuntalaisten sosiaalisia turvaverkkoja yhteistyössä järjestöjen kanssa.

Järjestöt ovat osa elävää ja toimivaa kuntaa. Vammaisjärjestöjen alue- ja paikallisyhdistyksissä tehdään merkityksellistä kuntalaisten hyvinvointia tukevaa työtä. Kunnissa toimivat yhdistykset tarjoavat jäsenilleen mielekästä tekemistä, vertaistukea ja mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa. 

Kunnat ovat tukeneet vammaisjärjestöjä myöntämällä niille toiminta-avustuksia. Jatkossakin kuntien tulee tukea yhdistysten toimintaedellytyksiä tarjoamalla esimerkiksi avustuksia ja esteettömiä tiloja toimintansa toteuttamiseen.

Lisätietoa:

• esteettömyydestä näkövammaisen kannalta
• Näkövammaisten liiton alueyhdistykset Suomen eri kunnissa
• pikaopas kuljetuspalveluihin
• kunnan vammaispalvelut.

3 Kuntalaisen on saatava myös henkilökohtaista palvelua

Edes saavutettava digitaalinen palvelu ei korvaa henkilökohtaista palvelua. Kone ei ymmärrä henkilökohtaisia ominaisuuksia ja tarpeita samalla tavoin kuin toinen ihminen.

Aina on niitä, jotka eivät syystä tai toisesta kykene asioimaan verkossa, vaikka se olisikin saavutettava, vaan tarvitsevat henkilökohtaista ja kasvokkain tapahtuvaa palvelua ja neuvontaa. Monilla ikääntyneillä ei ole käytössään tietokonetta tai älypuhelinta tai taito käyttää niitä ei ole riittävä.

Myös monissa käytännön asioimistilanteissa henkilökohtainen palvelu on välttämätöntä. Esimerkiksi näkövammaiset ihmiset eivät selviä erilaisten jonotusautomaattien tai muiden itsepalveluautomaattien kanssa.

Mahdollisuus saada henkilökohtaista palvelua on jatkossakin säilytettävä kunnan palveluvalikoimassa. Usein yksinkertaisin ratkaisu voi olla toimivin, esimerkiksi asioiden hoitaminen puhelimitse on yleensä näkövammaiselle kuntalaiselle hyvä ratkaisu.