Siirry pääsisältöön

Lausunto sähköisen vies­tin­nän pal­ve­luis­ta

Äänitekstitys tarkoittaa mahdollisuutta kuunnella vieraskielisten osuuksien tekstityksiä koneäänen avulla. Se tulisi olla saatavilla YLE Areenan lisäksi tv-kanavien tilausohjelmapalveluissa (esim. MTV ja Ruutu).

Näkövammaisten liiton lausunto sivistysvaliokunnalle 22.9.2020 koskien hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi sähköisen viestinnän palveluista annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 98/2020 vp- Ulkoinen linkki). Lausuimme samansisältöisesti myös liikenne- ja viestintävaliokunnalle 25.8.2020.

Ääni- ja tekstityspalvelu

Olemme pitkään käyneet neuvotteluja mm. Yleisradion kanssa ääni- ja tekstityspalvelun saamiseksi suomen- ja ruotsinkielisten ohjelmien vieraskielisiin osuuksiin, erityisesti uutis- ja ajankohtaisohjelmiin. Tähänkään esitykseen asia ei suoraan sisälly, mutta pykälän seitsemännessä momentissa liikenne- ja viestintäministeriölle annetaan määräysvalta päättää ne useita eri väestöryhmiä palvelevat ohjelmistot, joihin ääni- ja tekstityspalvelu on liitettävä. Pidämme momentin säännöstä tärkeänä ja
edellytämme ministeriöltä myös sen käyttämistä.

Ehdotuksessa säädetään ohjelmistojen saattamisesta näkö- ja kuulorajoitteisten saataville. Kannatamme ääni- ja tekstityspalvelun liittämistä tilausohjelmapalveluiden ohjelmistoihin, joissa ääni- ja tekstityspalvelun osuuden tulee ehdotuksen mukaan olla 30 %. Pidämme tärkeänä tämän osuuden nostamista esimerkiksi siirtymäkauden jälkeen ottaen huomioon, että televisio-ohjelmien seuraaminen tilausohjelmapalvelujen kautta on valtavirtaistunut.

Ehdotettu 211 §:n uusi viides momentti on tärkeä, koska audiovisuaalisten sisältöpalveluiden tarjoajien on raportoitava viranomaiselle toimistaan palveluiden esteettömyyden toteuttamiseksi ja laadittava esteettömyyttä koskevia toimintasuunnitelmia siitä, kuinka niiden palveluja saatetaan jatkuvasti ja asteittain esteettömiksi. Säännös antaa viranomaiselle mahdollisuuksia vaatia tosiasiallisia toimia esteettömyyden edistämiseksi.

Ehdotetun 211 §:n ensimmäisessä momentissa ei edellytetä ääni- ja tekstityspalvelua suomen- tai ruotsinkielisiin televisio-ohjelmiin. Katsomme, että näihin ohjelmiin on edellytettävä tekstityksen lisäksi myös ääni- ja tekstityspalvelu sekä suomen- että ruotsinkielisenä, jos tekstityskieli on valittavissa.

Esitämme lisäksi, että julkisen palvelun kotimaiseen elokuva- ja draamaohjelmistoon olisi liitettävä kuvailutulkkauspalvelu (audio description). Tämä velvoite edistäisi näkövammaisten mahdollisuuksia päästä osallisiksi elokuvista yhdenvertaisesti muiden väestöryhmien kanssa. Suomen Elokuvasäätiön tuella tuotettuihin kotimaisiin elokuviin tehdään lähtökohtaisesti jo kuvailutulkkaus, mutta valitettavaa on ollut, että kuvailutulkkaus ei aina ole kuitenkaan ollut saatavilla elokuvan tv-esityksessä.

Ääni- ja tekstityspalvelulla mahdollistetaan näkövammaiselle tekstitetyn televisio-ohjelman seuraaminen. Televisiossa välitetään katsojille erilaisia viestejä myös muuna tekstinä, esim. vaaratiedotteet ja tv-lähetyksiin liittyvät tärkeät tiedotteet. Pidämme perusteltuna, että tällaiset katsojan kannalta tärkeät tiedotteet tuotetaan ääni- ja tekstityspalveluna.

Muuta

Näkövammaisten liitto kannattaa lakiehdotuksen mukaista yleispalvelun määrittelyä. Nykyisessä laissa oleva yleisen numeropalvelun ja puhelinluettelopalvelun tarjonta tulee säilyttää. Näiden palveluiden tarjonta on erityisen tärkeää näkövammaisille henkilöille yhteystietojen hankkimiseksi ja ylläpitämiseksi.

Pidämme tärkeänä esityksen 106 b §:ään sisältyvää määräystä, jossa vammaisille ihmisille taataan mahdollisuus saada viestintäpalvelusopimus heille soveltuvassa muodossa. Myös teleyrityksen velvollisuus antaa kuluttajalle ennen sopimuksen tekemistä helppolukuinen sopimustiivistelmä on kannatettava ja parantaa kuluttajansuojaa.

Lisätietoja

järjestöpäällikkö Markku Möttönen, p. 09 3960 4655, markku.mottonen@nkl.fi

palvelupäällikkö Iiro Nummela, p. 09 3960 4716, iiro.nummela@nkl.fi

toimitusjohtaja Jukka Tahvanainen

järjestöjohtaja Sari Kokko