Siirry pääsisältöön

Lausunto osa­työ­kykyis­ten työl­lis­ty­mis­tä tukevaan eri­tyis­teh­tä­väyh­ti­öön liit­ty­vään lakiin

Työllistymisen lähtökohtana on oltava selkeä ja vammaisen henkilön osallistava työllistymissuunnitelma ja palvelutarpeen arviointi.

Näkövammaisten liitto on antanut 17.8.2021 lausuntonsa hallituksen esitykseen laiksi osatyökykyisten työllistymistä tukevan erityistehtäväyhtiön perustamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (ks. esitys ja lisätiedot lausuntopalvelusta- Ulkoinen linkki).

Taustaa

Lakimuutoksen tavoitteena on perustaa Suomeen valtion kokonaan omistama erityistehtäväyhtiö, jonka toimialana olisi työllistää haastavassa työmarkkinatilanteessa olevia osatyökykyisiä. Yhtiö voisi työllistää työhön halukkaita työttömiä työnhakijoita, joiden mahdollisuudet sopivan työn saamiseen ovat olennaisesti vähentyneet asianmukaisesti todetun sairauden, vian tai vamman vuoksi ja joiden osalta on ilmeistä, ettei työllistyminen muulle työnantajalle ole mahdollista. Edellytyksenä olisi tämän ohella, että henkilö on halukas työllistymään, mutta työllistyminen ei ole työllistymisedellytyksiä parantavista palveluista huolimatta onnistunut tai muuten on ilmeistä, ettei näillä toimilla voi merkittävästi arviointihetkellä lisätä henkilön mahdollisuuksia tehdä työtä.

Toiminta perustuisi olemassa olevien palveluiden ja rakenteiden hyödyntämiseen siten, että työ- ja elinkeinotoimisto päättäisi yhtiön palvelukseen ehdolle asetettavista osatyökykyisistä henkilöistä. Yhtiön omistajaohjauksesta vastaisi työ- ja elinkeinoministeriö.

Yhtiöön työllistettävien kohderyhmä (3§)

Näkövammaisten liitto pitää hyvänä, että erityistehtäväyhtiö keskittyy tehtävässään vaikeimmassa asemassa oleviin vammaisiin ja osatyökykyisiin henkilöihin, joilla sairaus tai vamma vähentää mahdollisuuksia saada työtä. Perustana on kokonaistilanteen pohjalta tehty arvio henkilön mahdollisuuksien realisoitumisen todennäköisyydestä työmarkkinoilla.  

Painotamme, että on olennaista tunnistaa potentiaalisina erityistehtäväyhtiöön ohjautuvina myös ne henkilöt, joilla ei ole asiakkuutta te-palveluun. Myös heidän kohdallaan tulisi tarvittaessa tapahtua sama kokonaisarviointi ja ohjaus ehdolle yhtiön palvelukseen.

Momentissa mainitaan, että ” …henkilö on halukas työllistymään, mutta työllistyminen ei ole työllistymisedellytyksiä parantavista palveluista huolimatta onnistunut …”  Korostamme, että palveluissa ja palvelutarpeen arvioinnissa on olennaista tunnistaa vammaisten henkilöiden yksilölliset tilanteet ja tarpeet yhdistettynä työnantajien yksilöllisiin tilanteisiin ja tarpeisiin. Vammaisen henkilön työkyky, osaaminen, koulutus- ja tutkintotaso sekä työelämätaidot eivät ole pysyvä tila, vaan muuttuvat yksilöllisesti esimerkiksi työllistymisedellytyksiä parantavissa palveluissa.

Selkeä ja vammaisen henkilön osallistava työllistymissuunnitelma ja palvelutarpeen arviointi on lähtökohta. Mikäli työllistyminen avoimille työmarkkinoille ei näiden arvioiden ja jo tehtyjen toimien ja niiden jälkeisen kokonaisarvion perusteella ole mahdollista ja realistista, niin erityistehtäväyhtiö on mahdollisuus työsuhteeseen, jossa työtehtävät mahdollistavat myös työssä kehittymisen, koulutuksen ja kuntoutumisen. Ja kun samanaikaisesti työstä työhön -siirtymissä hoidetaan työnantajien tarvitsema tuki, niin vahvistetaan työuraa ja mahdollisuuksia pysyä työelämässä osaamisen kehittyessä ja myös työkyvyn muuttuessa.

Laissa säädettäisiin, että työ- ja elinkeinotoimisto valitsisi kohderyhmäkriteerit täyttävistä työnhakijoista ne, jotka asetettaisiin ehdolle yhtiön palvelukseen. Yhtiö voisi rekrytoida palvelukseensa ainoastaan tästä ehdolle asetettavista henkilöistä työllistäessään osatyökykyisiä. Näkövammaisten liitto esittää, että niin sanottu viimesijaisuuden arviointi tapahtuisi te-toimistossa ja ohjaus erityistehtäväyhtiöön tapahtuisi keskitetysti vain yhdestä te-toimistosta. Painotamme, että tämän te-toimiston henkilöstöllä tulee olla kokonaisarvion tekemiseen liittyvä osaaminen, selkeät valinnan perusteet ja ohjeistus sekä aikaa ja mahdollisuus työnhakijan haastatteluun ja mahdollisesti tarvittavaan yhteistyöhön esimerkiksi vammaisjärjestön kanssa. Järjestöjen roolia tulee harkita muun muassa vammaan liittyvien asiantuntijalausuntojen antajana.

Työstä työhön -siirtymät ja muut kommentit

Erityistehtäväyhtiön tärkeänä tehtävänä on työstä työhön -siirtymien mahdollistaminen avoimille työmarkkinoille. Tässä tehtävässä onnistuminen vaatii yksilölähtöistä työskentelyn tukea työntekijöille, yhteistyötä järjestöjen kanssa ja käytännön tukea avointen työmarkkinoiden työnantajille. Esimerkiksi STEAn Paikka auki -ohjelmassa- Ulkoinen linkki työstä työhön -siirtymät ja niissä tarvittava tuki sekä mentorointi on hyvin järjestetty ja järjestöjen osaaminen on käytössä. Erityistehtäväyhtiöllä on myös merkittävä rooli siirtymien mahdollisen rekrytointisyrjinnän estämisessä.

Näkövammaisten liitto tähdentää, että valtion asema työnantajana erityistehtäväyhtiöstä tapahtuvissa siirtymissä on merkittävä ja julkisen sektorin on työllistettävä, ei vain tarjottava työllistymiseen liittyviä palveluja. Julkisen sektorin rekrytointipolitiikassa on lähtökohdaksi otettava positiivinen erityiskohtelu.

Termit

Näkövammaisten liitto haluaa kiinnittää huomion siihen, että esityksessä puhutaan pääasiassa osatyökykyisistä ja myös termi ”osatyökykyinen vammainen” esiintyy. Kun esityksen yhtenä perustana on YK:n vammaisyleissopimus- Ulkoinen linkki, niin puheena pitää olla vammaiset ihmiset. Eli on erotettava vammaiset ja osatyökykyiset toisistaan. Vammainen henkilö ei ole automaattisesti osatyökykyinen eikä osatyökykyinen ole automaattisesti vammainen. Esityksen mukaan perustana on kokonaistilanteen pohjalta tehty arvio henkilön mahdollisuuksien realisoitumisen todennäköisyydestä työmarkkinoilla, ei pelkästään heidän työkykynsä.

Järjestöjen rooli

Näkövammaisten liitto toivoo vammaisjärjestöjen aktiivista roolia erityistehtäväyhtiön rakentamisessa ja toiminnan valmistelussa. Valtion erityistehtäväyhtiön julkisen tuen ehtoina voisivat olla myös erityistehtäväyhtiön henkilöstön vammaisuuteen liittyvä erityistuntemus, vahva järjestöyhteistyö sekä läpileikkaava valmennuksellinen työote.

Lisätietoja

työelämäpalvelujen päällikkö Taru Tammi, Näkövammaisten liitto ry
p. 050 596 5023 tai 09 3960 4482