Siirry pääsisältöön

Lausunto kan­sal­li­seen lu­ku­tai­to­stra­te­gi­aan

Lukutaitostrategian suuntaviivat ja toimenpiteet ovat mielestämme kannatettavia. Strategian missio, "Lukeva elämäntapa tasa-arvon, sivistyksen ja hyvinvoinnin perustaksi", kiteyttää hyvin lukutaidon merkityksen yksilölle ja yhteiskunnalle. 

Kansallisen lukutaitostrategian luonnos on tällä hetkellä lausuntokierroksella, ja Näkövammaisten liittokin on antanut siitä lausuntonsa.

Lausuntomme

    Näkövammaisten liitto katsoo, että Kansallisen lukutaitostrategian suunnitelmissa ilmaistut suuntaviivat ja toimenpiteet ovat kannatettavia. Missio, "Lukeva elämäntapa tasa-arvon, sivistyksen ja hyvinvoinnin perustaksi", kiteyttää hyvin sen, miten tärkeä taito lukutaito on sekä yksilölle että yhteiskunnalle. 

    Huomion kiinnittäminen lukutaitoon on hyvin ajankohtaista muun muassa siksi, että kuka tahansa voi nykyisin tuottaa luettavaa informaatiota. Sen lukemisessa tarvitaan vahvaa lähdekritiikkiä ja hermeneuttista asennetta. Esimerkkinä lähdekritiikin tarpeellisuudesta ovat erilaisten poliittisten, uskonnollisten ja vastaavien tahojen jakamat disinformaatiot.

    Lukutaitotutkimuksissa on tullut esiin varhaisen lukemisen ja luettujen tarinoiden kuuntelemisen merkitys. Näkövammaisten liitto haluaa korostaa ääneen lukemista. Läsnä oleva lukija tuo tilanteeseen jonkin erityisen tenhon, puhumattakaan siitä, että vanhemmat lukevat itse lapsilleen. Tällä on monitehoinen vaikutus lapsiin. Jotta ääneen lukeminen perheissä lisääntyisi, perheille voitaisiin kampanjoida lukutuokioita.

    Strategiassa korostetaan monilukutaitoa. Siinä mainitaan audiovisuaalinen lukeminen, joka on hyvin tuttua nykyajan ihmisille. Näkövammaisten liitto haluaa kiinnittää huomiota vieläkin laajempaan lukutaidon käsitteeseen. Lukutaito on paitsi perinteistä lukemista, myös apuvälineiden ja erilaisten sovellusten käyttötaitoa, joka mahdollistaa tiedonhankinnan ja tuottamisen. Erityisryhmiin liittyvistä lukutaitoesimerkeistä Näkövammaisten liitto haluaa nostaa esiin näkövammaisten kaikkea aikaa kestävän, lähes 200 vuotta vanhan pistekirjoituksen, erilaiset pienoismallit ja esimerkiksi lenkkipolkuja osoittavat valaisimiin liitetyt automaattiset ääniohjaimet.

    Monilukutaidon käsitteeseen tulee sisällyttää myös numeerisen tiedon lukutaito: taito havaita trendejä numeerisesti ilmaistuissa tilastoissa. Samoin siihen tulee sisällyttää graafisten esitysten lukutaito: taito lukea graafisesti kuvattuja tilastotietoja ja havaita tekijöitä, jotka (jopa tarkoituksellisesti) johtavat vääriin (tai haluttuihin) tulkintoihin.

    Strategian suuntaviiva 1: Luodaan lukutaitotyölle rakenteet

    Lukutaitotyö on koko yhteiskunnan asia. Strategiassa mainittujen lukutaitotyöhön osallistuvien toimijoiden lisäksi Näkövammaisten liitto haluaa korostaa järjestöjen merkitystä. Erityisesti näkövammaisten aikuisten pistekirjoitusopetus nojaa vahvasti järjestöissä tehtävään työhön.

    Strategian suuntaviiva 2: Vahvistetaan lukutaito-osaamista

    Näkövammaisen lapsen lukutaidon kehittyminen edellyttää oikea-aikaista tukea. Näkövammaisella lapsella tämä tarkoittaa tukea jo siinä vaiheessa, kun ikätoverit alkavat kiinnostua kirjaimista, tavuista, yksittäisten sanojen opettelusta, lauseiden muodostamisesta sekä pidempien lauserakenteiden lukemisesta ja kirjoittamisesta.  Näihin taitoihin tarvitaan ammattihenkilöstön osaamista. Varhaiskasvatuksen, koulun, kirjastojen ja muiden lukutaidon edistämiseksi työskentelevien ammattilaisten osaamisesta on tärkeää huolehtia ja turvata riittävät resurssit myös erityisryhmiin kuuluvien lasten lukemaan opetteluun. 

    Lukutaito on digitaitoa ja digitaito on lukutaitoa, joten näkövammaisella lapsella tulee olla mahdollisuus käyttää kaikkia niitä lukemisen kanavia ja alustoja, joita muutkin ikäisensä käyttävät. Näiden tulee olla saavutettavia ja käytettävissä myös näkövammaisten käyttämillä apuvälineillä.

    Monilukutaitoon kuuluvat myös apuvälineet. Apuvälineiden saannilla, niiden käytönopetuksella, apuvälineen oikea-aikaisella huoltamisella ja sen käyttöön kannustamisella on ratkaiseva merkitys näkövammaisen lapsen lukutaidon kehittymiselle.

    Keinot tähän tulee olla varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen henkilöstöllä tiedossa – erityisesti se, mistä voi pyytää konsultoivaa tukea esteettömään lukemiseen. On tärkeää vahvistaa henkilöstön osaamista näkövammaisen lapsen lukutaidon tukemiseen ja vankkaa tietoutta siitä, mistä tukea on saatavilla (erikoissairaanhoito, Kelan ammatillisen kuntoutuksen tuki yläkoulusta alkaen, Valteri, vammaisjärjestöjen asiantuntijat).

    Lukutaidolla on yhteys näkövammaisen lapsen ja nuoren koulumenestykseen, koulumotivaatioon, jatko-opintoihin ohjautumiseen ja sitä kautta työllistymiseen. Näkövammaisten työllisyysaste on huomattavasti valtaväestön työllisyysastetta matalampi (näkövammarekisterin tilastojen mukaan 41,6 %). Oikea-aikaiset tukitoimet ovat olennainen osa myös lukutaitostrategian toteutumisessa.

    Näkövammaisten liitto nostaa esiin seuraavia kehittämiskohteita:

    • Koska yhä suurempi osa informaatiosta välitetään digitaalisesti, digitaitojen edistäminen on tärkeä osa lukutaidon edistämistä.
    • Digitaalisten materiaalien saavutettavuus on edellytys niiden lukemiselle.
    • Pistekirjoituksen tuottaminen, sen opetus ja saatavuus on turvattava.
    • On kehitettävä laadukas suomenkielinen puhesyntetisaattori, joka lukee kirjoitettua tekstiä koneäänellä.
    • On kehitettävä sovelluksia, jotka mahdollistavat visuaalisen tiedon kuvaamisen ei-visuaalisesti, auditiivisesti tai taktiilisesti.
    • Celia-kirjaston- Ulkoinen linkki edellytyksiä tuottaa kirjallisuutta näkövammaisten ja lukemisesteisten käyttöön tulee parantaa.
    • Erilaiset lukupiirit ovat mahdollisuuksia lukemiseen liittyvään osallisuuteen ja vuorovaikutukseen ja sitä kautta hyvinvoinnin edistämiseen. On tärkeää, että näkövammaiset voivat osallistua yhdenvertaisesti erilaiseen lukemista edistävään toimintaan.

    Strategian suuntaviiva 3: Innostetaan lukemaan

    Lukemaan innostaminen on tärkeää eri-ikäisille ja eri tavoin lukeville ihmisille. Lukutaitostrategian jälkeen laadittavassa toimenpideohjelmassa on syytä kiinnittää huomiota eri tavoin lukevien ihmisten tarpeisiin ja resursoida lukutaitotyötä siten, että monin eri tavoin lukevien ihmisten tarpeet tulevat huomioiduiksi.

    Laajennetun oppivelvollisuuden myötä toisen asteen oppikirjat ovat muuttuneet maksuttomiksi. Se tarkoittaa pääsääntöisesti sähköisiä oppikirjoja. Niiden rinnalle tarvitaan myös visuaalisesti luettavaa tekstiä, kuvia ja visuaalisesti herätteleviä lukukokemuksia. Pistekirjoitusta käyttävillä näkövammaisilla lapsilla ja nuorilla tulee olla mahdollisuus saada pistekirjoituksella perinteisiä sidottuja pistekirjoituksella tuotettuja kirjoja tai muuta ei-sähköistä pistekirjoituksella tuotettua materiaalia. Vain luetulla tekstillä voi oppia yhdyssanoja ja oikeinkirjoitusasuja. Sokealle ihmiselle pistekirjoitus on ainoa mahdollisuus tähän.

    Lukutapahtumat ovat hieno ajatus. Monet näkövammaiset lapset kuuntelevat äänikirjoja, joiden kautta tietyt äänikirjojen lukijat ovat muodostuneet merkittäväksi asiaksi lukukokemuksessa. Äänikirjoja lukeville voisi järjestää lukutapahtumia myös tiettyjen suosittujen äänikirjojen lukijoiden tapaamisen osalta, jolloin se voisi motivoida kuulijoita lukemaan äänikirjoja.

    Näkövammaisten äänikirjojen ja pistekirjojen käyttäjien harrastekirjojen maksuton saatavuus tulee varmistaa erilaisten lukupalvelujen tai pistekirjoituksen tulosteiden kautta. On merkityksellistä saada itselle saavutettavassa muodossa teos, jota ei pystyisi painettuna mustavalkotekstinä lukemaan.

    Muita huomioita

    Näkövammaisten liitto muistuttaa YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevasta yleissopimuksesta- Ulkoinen linkki. YK:n vammaissopimus on tullut Suomessa voimaan 10.6.2016. Se on voimassa laintasoisena ja on sitova.

    YK:n vammaissopimuksen 9 artikla käsittelee esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Artiklan mukaan sopimuspuolet toteuttavat asianmukaiset toimet varmistaakseen vammaisille henkilöille muiden kanssa yhdenvertaisen pääsyn fyysiseen ympäristöön, kuljetukseen, tiedottamiseen ja viestintään. Artikla 30 käsittelee osallistumista kulttuurielämään, virkistys- ja vapaa-ajantoimintaan ja urheiluun. Sen mukaan sopimuspuolet tunnustavat vammaisten henkilöiden oikeuden osallistua yhdenvertaisesti muiden kanssa kulttuurielämään ja toteuttavat toimet tämän mahdollistamiseksi. Lukutaitoon liittyvät läheisesti myös esimerkiksi vammaisia lapsia käsittelevä artikla 7 ja koulutusta käsittelevä artikla 24.

    Lue luonnoksesta ja lausuntopyynnöstä