Aika hakeutua kuntoutukseen
Mietitkö mahdollisuuksiasi tehdä jokapäiväisiä asioita, kykyäsi opiskella tai työskennellä, kun näkösi on heikentynyt? Kuntoutus on mahdollisuus harjoitella niitä taitoja ja niksejä, joiden avulla itsenäinen toimiminen näkövammaisena on helpompaa kotona ja erilaisissa ympäristöissä. Se on myös apuvälineratkaisujen etsimistä ja muiden samassa tilanteessa olevien kohtaamista ja kokemusten jakamista. Eikä kuntoutus ole mitään kertaluonteista, vaan siihen voit hakeutua missä tahansa elämänvaiheessa.
Kuntoutusmahdollisuuksia näkövammaisille ja näköongelmaisille on eri puolilla Suomea. Esimerkiksi laitosmuotoista yksilökuntoutusta ja sopeutumisvalmennuskursseja on Näkövammaisten liiton Kuntoutus-Iiriksessä Helsingissä ja Kankaanpään kuntoutuskeskuksessa Kankaanpäässä. Sopeutumisvalmennuskursseja näkövammaisille on lisäksi Kruunupuistossa Punkaharjulla. Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennusjaksoja on myös näkövammaisten lasten perheille.
Kuntoutusjaksot sisältävät monenlaista ohjelmaa: voit harjoitella näönjäänteen ja/tai muiden aistien hyödyntämistä vaikkapa kotiaskareissa, liikkumisessa, tutustua puhelimen ja tietokoneen käyttöä helpottaviin sovelluksiin ja ohjelmiin sekä erilaisiin apuvälineisiin tai opetella pistekirjoitusta. Käytännön harjoitusten lisäksi tärkeä osa kuntoutusjaksoja ovat myös ryhmäkeskustelut ja yksilölliset tapaamiset asiantuntijoiden kanssa.
Tietokoneen tai älypuhelimen käytöstä ei tarvitse luopua, kun näkö heikkenee. Tarvettasi erilaisiin tietoteknisiin apuvälineisiin työssä, opiskelussa tai vapaa-aikana, voidaan miettiä ICT-apuvälinekartoituksessa. Sinulle määritellään sopiva tietoteknisten laitteiden kokoonpano ja saat suosituksen sen hankintaa varten. Kela voi järjestää ICT-apuvälinekartoituksen, kun tarkoitus on selvittää apuvälinetarvettasi työssä tai opiskelussa.
Jos näkösi heikentyminen vaikeuttaa työelämässä jatkamista, sinne palaamista tai työelämään siirtymistä tai heikentää olennaisesti ansiomahdollisuuksiasi, kannattaa hakeutua ammatilliseen kuntoutusselvitykseen. Selvitykseen voi hakeutua myös näköongelmainen, joka ei vielä täytä näkövammaisuuden kriteerejä. Jaksolla mietitään apuvälineiden tarvettasi, mahdollisuutta työolosuhteiden järjestelyyn tai työnkuvasi muuttamiseen. Saat tarvitessasi tietoa myös työllistymisen tukimuodoista ja koulutusvaihtoehdoista. Kahdessa osassa tapahtuvan ammatillisen kuntoutusselvityksen aikana sinulle laaditaan yksilöllinen kuntoutussuunnitelma.
Hyvinvointialueella järjestetään kuntoutuspalveluita lähellä sinua, niitä ovat esimerkiksi apuvälineiden kartoitus ja niiden käytön ohjaus. Yhteyshenkilöinä kuntoutusasioissa ovat omalla hyvinvointialueellasi keskussairaaloiden kuntoutusohjaajat. Hyvinvointialueen vammaispalveluiden kautta voit selvittää mahdollisuuttasi saada yksilöllistä liikkumistaidon ohjausta tai pistekirjoituksen opetusta.
Miten hakeudut kuntoutukseen
Kun kuntoutus tuntuu sinusta ajankohtaiselta, ota yhteyttä oman hyvinvointialueesi keskussairaalan näkövammaisten kuntoutusohjaajaan. Yhdessä hänen kanssaan voit miettiä, minkälainen kuntoutus sinulle olisi juuri tässä hetkessä hyödyllisintä, hän tietää myös kuntoutuskursseista ja auttaa kuntoutussuunnitelman tai lääkärin B-lausunnon saamisessa.
Hakeutuaksesi kuntoutukseen, sinun pitää täyttää kuntoutushakemus, siihen saat apua kuntoutusohjaajalta tai oman alueesi Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnan asiantuntijalta. Täyttäessäsi hakemusta mieti tarkkaan omaa kuntoutustarvettasi ja kuntoutuksen tavoitteita ja kirjaa ne hakemuksesi perusteluiksi. Jos omainen osallistuu kanssasi osalle kuntoutusjaksoa tai kurssia, ja kuntoutuksen maksava taho sen sallii, kirjoita hakemukseen, että omainen osallistuu jaksolle ja hänen henkilötietonsa.
Hakemuksen liitteeksi tarvitset B-lausunnon. Sen saat joko keskussairaalan, perusterveydenhuollon, yksityisen silmälääkärin tai työterveyshuollon kautta.
Vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen päästäksesi sinulla tulee olla voimassa oleva julkisessa terveydenhuollossa laadittu kuntoutussuunnitelma, joka voi sisältyä myös B-lausuntoon tai epikriisiin. Kuntoutussuunnitelmaan kirjataan nykytilanteesi, kuntoutuksesi tavoitteet ja se, minkälaisella kuntoutuksella tavoitteisiisi päästään. Kuntoutussuunnitelman tekoon voi osallistua sinun, sinua hoitavan lääkärin ja muiden ammattilaisten lisäksi halutessasi myös omaisia.
Kun olet täyttänyt kuntoutushakemuksen ja saanut sen liitteeksi B-lausunnon tai kuntoutussuunnitelman, toimita hakemus taholle, joka toimii kuntoutuksesi maksajana (esimerkiksi Kela, vakuutusyhtiö, sosiaali- ja terveydenhuolto, työhallinto). Samoista paikoista voit saada kuntoutushakemuslomakkeen. Esimerkiksi Kelan verkkosivuilta löytyvät Kelan lomakkeet.
Lähteet:
Näkövammaisten liiton kuntoutus
Sivu päivitetty