Julkaistu 22.11.2016
Kun­tou­tus­ta nä­kö­vam­mai­sil­le ai­kui­sil­le - näin haet

Näön heikentyminen vaikuttaa moneen asiaan:
  • jaksamiseen
  • itsestä ja omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen
  • arjen askareista selviämiseen 
  • liikkumisen turvallisuuteen
  • työstä selviytymiseen
  • opiskelusta selviytymiseen
  • omien asioiden hoitoon
  • puhelimen tai tietokoneen käyttämiseen
  • lähisuhteisiin
  • sosiaalisiin suhteisiin ylipäätään
Jos yksikin näistä toiminnoista tuntuu sujuvan huonosti tai ne tuntuvat raskailta, kannattaa harkita kuntoutukseen hakeutumista. 

Kuntoutus auttaa löytämään voimavaroja ja keinoja tilanteen hallintaan. Se voi olla tarpeen myös elämäntilanteen muuttuessa, vaikka näkötilanne pysyisi entisellään.

Mitä kuntoutus tarkoittaa

Kuntoutus on prosessi, joka sisältää monipuolista ohjausta, harjoittelua ja tukea. Keskustelut ammattilaisten ja vertaisten kanssa auttavat jäsentämään omaa tilannetta. 

Ohjauksen avulla opit käyttämään jäljellä olevaa näköäsi tai muita aisteja, apuvälineitä ja palveluja. Saat tarvittaessa ohjausta esimerkiksi tietokoneen käyttöön, pistekirjoitukseen ja liikkumistaitoon.

Harjoittelu auttaa sinua toimimaan sujuvammin ja liikkumaan turvallisemmin.

Kuntoutus käynnistyy suunnittelulla

Näkövammaisten kuntoutuksen alueellisia asiantuntijoita ovat keskussairaaloiden näkökeskukset tai vastaavat erikoissairaanhoidon toimipisteet.

Voit käynnistää kuntoutuksesi olemalla yhteydessä oman alueesi kuntoutusohjaajaan.

Jos olet saanut keskussairaalan kautta apuvälineitä, olet todennäköisesti jo asiakkaana. Muussa tapauksessa tarvitset lääkärin lähetteen. Sen voi tehdä terveyskeskuslääkäri, työterveyslääkäri tai yksityinen silmälääkäri.

HUOM!
Yksityisen silmälääkärin tekemä B-lausunto ei riitä kuntoutussuunnitelmaksi, mutta yksityinen silmälääkäri voi lähettää potilaansa erikoissairaanhoidon kuntoutusyksikköön tarkempiin tutkimuksiin.

Kuntoutussuunnitelma

Kuntoutus perustuu aina julkisen terveydenhuollon tekemään kuntoutussuunnitelmaan ja lääkärinlausuntoon, joka on liitettävä kuntoutushakemukseen.

Kuntoutussuunnitelma tehdään 1 - 3 vuodeksi. Jatkossa suunnitelma voidaan laatia myös perusterveydenhuollossa (terveyskeskus), jos kuntoutustarve esimerkiksi perustuu ainoastaan elämäntilanteen muutokseen.

Kuntoutussuunnitelmaan kirjataan tavoitteet sekä toimenpiteet, joiden avulla toimintakyky paranee ja arjesta selviytyminen helpottuu.

Mitä seuraavaksi

Eri kuntoutusmuotoihin on omat hakemuksensa, jotka löytyvät Kelan verkkosivuilta. Hakemuksessa on kerrottava, millaisia omia tavoitteita ja toiveita kuntoutukselle asetat  ja mihin arjen asioihin tarvitset ohjausta tai tukea.

HUOM! Ole tarkkana hakemusta tehdessäsi, koska jopa samaan kuntoutukseen voi hakijan tilanteesta riippuen olla eri hakemuskaavakkeita!

Kelan kuntoutushakemukset

Hakemukseen liitetään ajantasainen, enintään vuoden vanha B-lääkärinlausunto tai vastaavat tiedot sisältävä muu lääketieteellinen selvitys. Ota huomioon, ettei kuntoutusasiasi tule vireille pelkästään Kelaan toimitetun lääkärinlausunnon perusteella.

Toimita hakemuksesi Kelaan hyvissä ajoin, vähintään 2 - 3 kuukautta ennen kuntoutuksen toivottua ajankohtaa.

Kela tekee kuntoutuspäätöksen ja toimittaa sen asiakkaalle sekä kuntoutuksen tuottajalle. Tuottaja ottaa asiakkaaseen yhteyttä ja sopii jakson yksityiskohdista.

Lisätietoja:
Kela ja kuntoutuslaitokset
Keskussairaaloiden kuntoutusohjaajat
Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnan asiantuntijat ja työllisyysneuvojat

Näkövammaisille aikuisille tarkoitettua kuntoutusta

Kuntoutus voi tapahtua ryhmässä tai yksilöllisenä kuntoutuksena

  • Kuntoutuksen kustantajia voivat olla Kela, vakuutusyhtiö, työeläkelaitos, te-toimisto tai kotikunta.
  • Kelan kuntoutusta ovat ammatillinen kuntoutus opiskelu- ja työikäisille, harkinnanvarainen kuntoutus kaikenikäisille ja vaativa lääkinnällinen kuntoutus vain alle 65-vuotiaille.

Vaativa lääkinnällinen kuntoutus

  • tarkoitettu alle 65-vuotiaalle, jolla on sairauteen tai vammaan liittyvä suoritus- ja osallistumisrajoite, joka aiheuttaa huomattavia vaikeuksia arjen toiminnoissa.
  • järjestetään vain Näkövammaisten liitossa
  • haetaan lomakkeella KU 104

Harkinnanvarainen kuntoutus

  • tarkoitettu kaikenikäisille, joiden työ- tai toimintakykyä kuntoutuksella voidaan turvata
  • järjestetään kurssimuotoisena Näkövammaisten liitossa, Meri-Karinassa ja Kyyhkylässä, yksilöllinen kuntoutus järjestetään ainoastaan Näkövammaisten liitossa
  • haetaan lomakkeella KU132

Kurssimuotoinen kuntoutus

Sopeutumisvalmennuskurssi

  • sinulle, joka olet menettänyt näkösi hiljattain tai et ole koskaan osallistunut sopeutumisvalmennuskurssille
  • kesto 5 vuorokautta (yhtäjaksoinen)
  • Sopeutumisvalmennusta järjestetään Näkövammaisten liitossa (Helsinki), Kyyhkylässä (Mikkeli) ja Merikarinan toiminta- ja palvelukeskuksessa (Turku)
  • Haetaan lomakkeella KU 132 (harkinnanvarainen) tai lomakkeella KU 104 (vaativa lääkinnällinen), liitteeksi B-lausunto

Kuntoutuskurssi

  • sinulle, joka haluat oppia ryhmän mukana näkövammaisena elämisestä
  • kesto 15 vuorokautta, toteutetaan 5 vuorokauden jaksoina
  • järjestetään Näkövammaisten liitossa ja Kyyhkylässä (Mikkeli)
  • Haetaan lomakkeella KU 132 (harkinnanvarainen) tai lomakkeella KU 104 (vaativa lääkinnällinen), liitteeksi B-lausunto

Yksilöllinen kuntoutus Näkövammaisten liitossa

Moniammatillinen yksilökuntoutus

  • sinulle, joka tarvitset henkilökohtaista ohjausta ja tukea arjessa selviytymiseen (tai joihinkin arjen osa-alueisiin)
  • kuntoutus on tarpeellista toiminta- tai työkykysi kannalta
  • kesto 13 - 21 vuorokautta, kokonaisuus määräytyy yksilöllisen tarpeen mukaan, kuntoutus toteutetaan jaksoina Näkövammaisten liitossa
  • kustannetaan joko vaativana lääkinnällisenä tai harkinnanvaraisena kuntoutuksena

Ammatillinen kuntoutusselvitys

  • sinulle, jolla näön heikkeneminen on aiheuttanut tai sen ennakoidaan aiheuttavan työ- tai opiskelukykysi olennaista heikentymistä lähivuosina
  • selvityksessä arvioidaan erityisesti ammatillisen mutta myös lääkinnällisen kuntoutuksen tarpeet
  • kesto enintään 12 kuntoutuspäivää ja 1- 3 seurantapäivää, kokonaispituus määräytyy yksilöllisesti
  • järjestetään Näkövammaisten liitossa
  • HUOM: olennaista järjestää ajoissa! Jos näkö haittaa työtä tai opiskelua, hakeudu ensin johonkin terveydenhuollon toimipisteeseen: työterveyslääkärille, opiskelijaterveydenhuoltoon, muulle sinua hoitavalle lääkärille, keskussairaalan näkökeskukseen tai silmätautien kuntoutuspoliklinikalle
  • Kun olet saanut B-lausunnon kuntoutustarpeestasi, täytä hakemus ammatilliseen kuntoutukseen ( KU 101) ja toimita se liitteineen Kelaan.

Omassa toimintaympäristössä annettava kuntoutus

Liikkumistaidon ohjaus

Tarve liikkumistaidon ohjaukseen voi tulla, jos näkötilanne tai toimintaympäristö muuttuvat.  Ohjausta on mahdollista saada kotiin, työpaikalle, oppilaitokseen tai johonkin muuhun uuteen ympäristöön. Ohjausta antaa koulutettu liikkumistaidon ohjaaja.

Alkuohjauksen järjestää ja sitä laajemman ohjaustarpeen arvioi yleensä keskussairaala. Keskussairaalat vastaavat ensisijaisesti liikkumisen perustaitojen ja välttämättömien lähiympäristön reittien ohjauksesta. Jatko-ohjauksen, esimerkiksi asuinympäristössä tarvittavat reitit, voi järjestää kotikunta vammaispalveluna.

Eri puolilla maata toimii liikkumistaidon ohjaajia ja joillakin keskussairaaloissa työskentelevillä näkövammaisten kuntoutusohjaajilla on liikkumistaidonohjaajan pätevyys. Tietoa oman alueesi free-lance- liikkumistaidon ohjaajista saat keskussairaalan kuntoutusohjaajilta tai Näkövammaisten liitosta.

Miten haetaan

  • Ota yhteyttä näkövammaisten kuntoutusohjaajaan. Kuntoutusohjaaja työskentelee erikoissairaanhoidossa, yleensä keskussairaalan silmäklinikan yhteydessä toimivassa näkökeskuksessa tai kuntoutusyksikössä. Toimipisteiden nimikkeet vaihtelevat alueittain jonkin verran.
  • Keskustele kuntoutusohjaajan kanssa tilanteestasi. Kerro miten näkötilanteesi nykyisin vaikuttaa arkeesi ja missä kaikessa olet huomannut ongelmia. Kuntoutusohjaaja pyytää tarvittaessa sinua toimittamaan lääkärin lähetteen näöstäsi. Myös yksityisen silmälääkärin kirjoittama lähete käy. Jos silmäsairautesi on todettu kauan aikaa sitten ja on keskussairaalan tiedossa, erillistä lähetettä ei välttämättä tarvita. 
  • Kuntoutusohjaaja (tai liikkumistaidon ohjaaja, jos sairaalassa on sellainen) käy tarvittaessa luonasi ja tekee arvion tarvitsemasi ohjauksen laajuudesta. Mikäli sairaala ei pysty järjestämään ohjausta itse, sinun on tehtävä hakemus kotikuntasi sosiaalitoimelle ohjauksen järjestämisestä vammaispalveluna.