Julkaistu 22.11.2016
Oh­je vam­mais­pal­ve­lu­lain mu­kai­sen kul­je­tus­pal­ve­lun ha­ke­mi­seen

Tarkoitus

Kuljetuspalveluiden tarkoitus on helpottaa liikkumista, kun julkisten kulkuneuvojen käyttö on sairauden tai vamman vuoksi hankalaa.

Kenelle?

Vammaispalvelulain mukaiset kuljetuspalvelut ovat tarkoitettu sellaiselle vaikeavammaiselle henkilölle, jolla on erityisiä vaikeuksia liikkumisessa ja joka ei vammansa tai sairautensa vuoksi voi käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä ilman kohtuuttoman suuria vaikeuksia.

Sisältö

Kuljetuspalveluina on järjestettävä vähintään 18 yhdensuuntaista vapaa-ajan matkaa kuukaudessa asuin- ja lähikunnissa. Lisäksi on järjestettävä välttämättömät työhön ja opiskeluun liittyvät matkat. Näitä matkoja ei saa käyttää terveydenhuoltoon tai kuntoutukseen liittyvissä matkoissa.

Hakeminen

Lääkärinlausunto

Hyvän ja kattavan lääkärinlausunnon hankkiminen on ensimmäinen vaihe hakemisessa. Lausunnossa tulee ottaa kantaa kykyysi käyttää julkisia liikennevälineitä. Siitä tulee käydä ilmi, että olet näkövammainen ja vamma on pysyvä. Lisäksi siinä tulee näkyä näkövammasi haitta-aste ja muut liikkumistasi vaikeuttavat terveydelliset tekijät.

Hakemustasi käsittelevä työntekijä arvioi ensisijaisesti lääkärinlausunnon perusteella, oletko oikeutettu vaikeavammaisille tarkoitettuun kuljetuspalveluun.

Hakemuslomake

Kuljetuspalveluhakemuksen sisältö saattaa olla erilainen eri kunnissa.

Matkojen tarkoitus

Hakemuslomakkeessa kysytään henkilötietojesi lisäksi, haetko asioimis- ja vapaa-ajan matkojen ohella myös opiskelu- tai työmatkoja.

Asioimis- ja vapaa-ajan matkoja hakiessasi matkoja haetaan 18 yhdensuuntaista matkaa kuukautta kohti.

Usein hakemuksissa kysytään, mitä asioimismatkoja varten tarvitset kuljetuspalveluja ja millä alueella matkoja teet. Asiontia ovat esimerkiksi kaupassa ja asioilla käynti, kyläily- ja sukuloimismatkat, erilaisiin kerhoihin tai kirkollisiin tilaisuuksiin osallistuminen ja muut asiointiin ja virkistäytymiseen liittyvät matkat oman kuntasi sisällä tai naapurikunnissa.

VINKKI: tämä kohta on erityisen tärkeä, jos sinulla on tarvetta myös kotikunnan ulkopuolisiin matkoihin! 

Kun haet työ- tai opiskelumatkoja, niitä haetaan riittävä määrä kuukautta kohden, tyypillisesti kaksi yhden suuntaista matkaa yhtä työpäivääsi kohden.

Kaikkia myönnettyjä matkoja ei ole pakko käyttää.

Toiminnallisen tilanteesi vaikutus liikkumiseesi

Vammaisuutta ja sairautta koskevassa kohdassa kerrotaan kaikki  ne sairaudet, jotka vaikuttavat arkeesi näkövamman lisäksi, esimerkiksi kuulovamma, vaikeudet puheen tuottamisessa tai kommunikoinnissa, allergiat tai  tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet.

Lisäksi sinun täytyy mainita ne apuvälineet, jotka liittyvät liikkumiseesi, esimerkiksi valkoinen keppi, tukikeppi, kyynärsauva, rollaattori, pyörätuoli, sähkömopo, happirikastin tai kuulolaite.

Usein hakemuksessa pyydetään kuvaamaan kykyäsi liikkua ulkona ja sisällä joko apuvälineillä tai ilman. Lisäksi saatetaan kysyä avuntarvettasi muissa päivittäisissä toiminnoissa ja käytössäsi olevia liikkumisen tukimuotoja. Tällöin kerrot, oletko saanut autoveronpalautusta tai VpL:n mukaista tukea auton hankintaan.

Eri tapoja järjestää kuljetuspalvelu

Kunnalla on oikeus järjestää kuljetukset harkitsemallaan tarkoituksenmukaisella tavalla, esimerkiksi taksikuljetuksina, kutsutaksikuljetuksina, palvelulinjoja käyttäen tai matkojenyhdistely-keskusten avulla. Hakemukseen kannattaa miettiä, mikä järjestämistapa on sinulle sopivin ja perustella se. Hakemuksessa kannattaa lisäksi  mainita, mikäli tarvitset toisen henkilön/saattajan antamaa apua asiointimatkalla. Tällöin sinulle voidaan myöntää oikeus saattajan käyttöön matkalla, mikä tarkoittaa saattajan maksutonta mukana oloa esimerkiksi taksissa.

Palvelutarpeen arviointi

Joissain tilanteissa on kunta arvioi palvelutarvettasi myös laajemmin. Käytännössä tämä tarkoittaa sosiaalityöntekijän tapaamista joko kotikäynnillä tai toimistolla ennen kuljetuspalvelupäätöksen saamista. Tapaamisen tarkoitus on selvittää mahdolliset yksilölliset tarpeesi, jotka liittyvät esimerkiksi kuljetuspalvelun järjestämistapaan.

Lapsen oikeus kuljetuspalveluun

Myös vaikeavammaisella lapsella on oikeus vapaa-aikaan ja harrastuksiin tarvitsemaansa kuljetuspalveluun. Palvelua ratkaistaessa lapsen liikkumista verrataan saman ikäisen näkevän lapsen yksin liikkumiseen - pystyykö kyseisen ikäinen lapsi liikkumaan yleisillä kulkuneuvoilla, pyörällä tai jalan ja ilman aikuista.

Myös hyvin pienellä lapsella saattaa olla oikeus kuljetuspalveluihin, jos vammasta tai sairaudesta johtuvien apuvälineiden vuoksi aiheutuu kohtuuttoman suuria vaikeuksia käyttää julkisia kulkuvälineitä.

Kuljetuspalvelua kannattaa anoa myös etäämmällä järjestettäviin näkövammaisille lapsille tarkoitettuihin kerhoihin ja harrastuksiin (esim. Sporttiskerhot, Oo mun kaa-kerhot).

Lapsi saattaa tarvita kuljetuspalvelun toteuttamiseen ns. vakiotaksin eli tietyt tutut kuljettajat, joihin lapsi luottaa. Tätä oikeutta tulee anoa erikseen. Perusteluina voivat olla lapsen kommunikaatiovaikeudet, pelot, tiedolliset taidot tai vastaavat yksilölliset tekijät.