Julkaistu 22.11.2016
Oh­je hen­ki­lö­koh­tai­sen avun ha­ke­mi­seen

Tarkoitus

Henkilökohtainen apu onvälttämätöntä toisen ihmisen antamaa apua niissä tavanomaiseen elämään liittyvissä toimissa, jotka henkilö tekisi itse, mutta vamman tai sairauden vuoksi hän ei selviä niistä itse. Henkilökohtaisen avun tarkoitus on auttaa vaikeavammaista henkilöä omien valintojensa toteuttamisessa niin kotona kuin kodin ulkopuolella. Henkilökohtainen apu ei ole hoitoa, hoivaa tai kuntoutusta.

Kenelle?

Henkilökohtainen apu on tarkoitettu vaikeavammaiselle henkilölle. Henkilökohtaista apua järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista eikä avun tarve johdu pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista.

Henkilökohtaisen avun hakeminen

Prosessi lähtee liikkeelle henkilökohtaisen avun- tai vammaispalveluhakemuksen täyttämisellä. Hakemuslomakkeet vaihtelevat kunnittain.

Hakemuksessa kerrot omien sairauksiesi lisäksi sen, mihin kaikkeen henkilökohtaista apua tarvitset ja minkä verran. Kun määrittelet avuntarvettasi hakemukseen, pidä mielessäsi kysymys: mitä tekisin itse, jos näkisin paremmin?

Tällaisia asioita voi olla opastusapu asioimiseen kaupassa, pankissa, apteekissa tai ylipäänsä kodin ulkopuolella. Päivittäistoimissa avuntarve voi kohdistua ruuanlaittoon, leipomiseen, siivoamiseen, pyykinpesuun ja muuhun kodin järjestyksen ylläpitoon. Näkövammaisilla lisäksi avuntarve on monesti lukemiseen liittyvää, esimerkiksi postin lukemista, laskujen maksamista. Nämä avuntarpeet pitää olla aina hakijasta lähtöisiä, sillä se on yksi palvelun myöntämiseen vaadittava kriteeri.

Varsin usein pyydetään ilmoittamaan toivottu tuntimäärä viikko- tai kuukausitasolla. Kunta saattaa toivoa myös erittelyä haettujen tuntien kohdistumisesta eri toimintoihin. Ensisijaisesti sinun kannattaa miettiä, tarvitsetko apua päivittäin vai riittääkö muutamana päivänä viikossa annettava apu välttämättömien asioiden hoitoon. Lisäksi voit käyttää avustajaa harrastuksiin, kulttuuritapahtumiin tai muunlaisiin epäsäännöllisiinkin tarpeisiin.

Avun tuntimäärää voi olla hankala arvioida itse. Laki määrittelee henkilökohtaisen avun tuntimääräksi kodin ulkopuoliseen toimintaan vähintään 30 tuntia kuukaudessa ja päivittäistoimiin, työhön ja opiskeluun tarvittava määrä.

Hakemuksessa voidaan lisäksi kysyä, onko mielessäsi  henkilöä, joka avustajaksi voisi alkaa tai miten haluat henkilökohtaisen avun järjestettävän. Tämä tieto ei kuitenkaan ole välttämätön, koska kunnalla saattaa olla useampia eri vaihtoehtoja avun järjestämiseen.

Palvelutarpeen arviointi

Hakemuksen saavuttua kuntaan, sopii sosiaalityöntekijä luoksesi kotikäynnin, jossa laaditaan tai päivitetään palvelusuunnitelma.

Palvelusuunnitelma on asiakirja, jossa käydään läpi kaikki tarvitsemasi apu, käytössäsi  olevat tukitoimet ja apuvälineet ja sitä käytetään ohjenuorana palvelukokonaisuuttasi suunniteltaessa.

Palvelusuunnitelmaa laadittaessa sinulle tärkeiden henkilöiden läsnä olo on sallittua. Kotikäynnin jälkeen sosiaalityöntekijä tekee kirjallisen päätöksen hakemukseesi.

Henkiökohtaisen avun järjestäminen

Henkilökohtaisen avun järjestämistapoja on useita. Tavallisin niistä on työnantajamalli, jossa voit  itse alkaa työantajaksi eli hankkia itsellesi  avustajan joko ystäväpiiristäsi, työnvälityksen tai kunnan kautta. Avustaja ei pääsääntöisesti voi kuitenkaan olla oman perheesi jäsen.

Avustajan kanssa laadit virallisen työsopimuksen, jossa käydään läpi lakisääteiset työsopimukseen kuuluvat asiat, kuten työaika, palkanmaksuun ja irtisanoutumiseen liittyvät ehdot. Kunta maksaa avustajallesi palkan, eikä avustajasta aiheudu sinulle kuluja.

Henkilökohtaista apua on joissakin kunnissa mahdollista saada myös joko kunnan omana toimintana, jossa kunta on palkannut henkilöitä toimimaan henkilökohtaisen avun tehtävissä, tai palvelusetelillä. Palvelusetelillä saat listan yrityksistä, joista voi itse valita sen, kenen kanssa henkilökohtainen apu toteutetaan. Tästäkään ei koidu sinulle kustannuksia.

Henkilökohtainen apu lapselle

Lomille ja vapaa-aikaan

Myös lapsella on katsottu voivan olla voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteutustapa. Lapsen ja nuoren kohdalla verrataan samanikäisen näkevän lapsen tai nuoren osallistumista harrastuksiin tai asiointiin kodin ulkopuolella.

Elämänpiirin laajentaminen ja itsenäisen toimimisen harjoittelu ovat  erityisen tärkeä osa näkövammaisen lapsen kasvua ja kehitystä. Kun saman ikäinen lapsi tai nuori alkaa käydä yksin harrastuksissa ja asioida kodin ulkopuolella, näkövammainen saattaa tarvita avustajaa tämän mahdollistamiseen.

Näkövammaisella koululaisella saattaa olla tarve henkilökohtaiseen apuun koulun lomien aikana, jos vanhemmat ovat töissä eikä lapsi näkövammansa vuoksi vielä selviydy yksin.

Pienen koululaisen kohdalla perheen on yleensä järjestettävä hoito itse. Kannattaa hyödyntää kuntien, järjestöjen ja seurakuntien kesäkerhot ja leirit. Niihin osallistumiseen voi anoa henkilökohtaista apua, mikäli osallistuminen ei muutoin ole mahdollista.

Kehitysvammaisilla lapsilla on oikeus loma-ajan hoitoon kehitysvammalain mukaisesti. Kunta voi ratkaista hoidon paikan ja toteuttamistavan. Asia tulee kuitenkin ratkaista ensisijaisesti asiakkaan edun mukaisesti ja asiakkaan toivomukset ja mielipide huomioiden.

Aamu- ja iltapäivähoito

Jos kunta järjestää tai hankkii aamu- ja iltapäivätoimintaa, sitä tulee tarjota kunnassa toimivien koulujen ensimmäisen ja toisen vuosiluokan oppilaille sekä muiden vuosiluokkien osalta erityistä tukea saaville oppilaille kunnan päättämässä laajuudessa.

Aamu- ja iltapäivätoiminnasta voidaan määrätä maksettavaksi asiakasmaksu. Aamu- ja iltapäivätoiminta tulisi pyrkiä järjestämään siten, että toimintaan osallistuvilla lapsilla, joilla on oikeus maksuttomaan koulukuljetukseen, olisi mahdollisuus käyttää tätä koulumatkaetuaan.

Kehitysvammaisille koululaisille tulee ainakin 9-vuotiaasta lähtien järjestää aamu- ja iltapäivätoimintaa erityishuoltona, jolloin kuukausimaksua ei tule periä. Kunnan tulee huolehtia maksutta myös erityishuollon järjestämiseksi välttämättömistä kuljetuksista tai suorittaa niistä aiheutuvat kustannukset.

Lisätietoa, linkit avautuvat uuteen ikkunaan