Julkaistu 22.11.2016
Al­le 16-vuo­tiaan vam­mais­tu­ki - näin haet

Tarkoitus

Alle 16-vuotiaan vammaistuki on tarkoitettu pitkäaikaisesti sairaalle tai vammaiselle Suomessa asuvalle lapselle. Tavoitteena on tukea pitkäaikaisesti sairaan tai vammaisen lapsen selviytymistä jokapäiväisessä elämässä.

Tuen saaminen edellyttää, että sairaan tai vammaisen lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu perheelle vähintään 6 kuukauden ajan tavanomaista suurempaa rasitusta ja sidonnaisuutta verrattuna vastaavanikäiseen terveeseen lapseen. Määräajaksi myönnettyyn tukeen perhe voi hakea jatkoa tuen päätyttyä.

Kenelle?

Lapsen vammaistukea hakee lapsen vanhempi tai muu huoltaja, mutta tuki myönnetään lapselle itselleen.

Tuki on kolmiportainen

Alle 16-vuotiaan vammaistuki maksetaan kolmeen ryhmään porrastettuna. Vammaistuki on veroton etuus. Vammaistuki tarkistetaan vuosittain kansaneläkeindeksillä.

Perusvammaistuen edellytyksenä on, että lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu tavanomaista suurempaa, vähintään viikoittaista rasitusta ja sidonnaisuutta.

Korotettua vammaistukea maksetaan silloin, kun lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuva rasitus ja sidonnaisuus on vaativaa tai vie päivittäin huomattavasti aikaa.

Ylin vammaistuki on tarkoitettu lapsille, joiden hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu perheelle vaativaa ja ympärivuorokautista rasitusta ja sidonnaisuutta.

Tuen määrät voi tarkistaa Kelan verkkosivuilta.

Vammaistuki eri sairauksissa
Lapsen sairauden tai vamman diagnoosi ei yksin ratkaise lapsen oikeutta vammaistukeen tai sen määrään, vaan rasituksen ja sidonnaisuuden määrä. Ylimpään vammaistukeen on kuitenkin oikeus vaikeasti kuulonäkövammaisilla ja kuurosokeilla lapsilla sekä alle 4-vuotiailla sokeilla lapsilla.

Tulojen ja muiden tukien vaikutus
Vammaistuen saamiseen eivät vaikuta vanhempien ja lapsen tulot tai varallisuus, eivätkä tuen saamista estä muut etuudet tai korvaukset.

Jos lapsi saa ulkomailta saman sairauden tai vamman perusteella maksettavaa vastaavaa etuutta, vammaistuesta voidaan vähentää ulkomailta saatu etuus. Samoin jos lapsi saa saman sairauden tai vamman takia tapaturma- tai liikennevakuutusjärjestelmästä maksettavaa hoitotukea tai haittalisää, ne vähennetään vammaistuen määrästä.

Hakeminen

  • Vammaistukea haetaan hakemuslomakkeella: Alle 16-vuotiaan vammaistuki (EV 258). Liitä hakemukseen lääkärinlausunto C, joka ei saa olla puolta vuotta vanhempi. Myös lääkärinlausunto B tai muu vastaava lääketieteellinen selvitys lapsen terveydentilasta on riittävä, jos siinä on tuen ratkaisemiseksi tarvittavat tiedot.
  • Kela voi myöntää tuen takautuvasti enintään puolelta vuodelta.
  • Määräaikaiseen tukeen voi hakea jatkoa samalla lomakkeella. Liitä jatkohakemukseen lääkärinlausunto C tai muu lääketieteellinen selvitys lapsen terveydentilasta. Tee jatkohakemus mahdollisimman pian, kuitenkin viimeistään puolen vuoden kuluessa edellisen vammaistuen päättymisestä. Kela ei enää lähetä muistutuskirjettä vammaisetuuden jatkon hakemisesta. Kela on luopunut myös jatkohakemukseen liitettävän lääkärinlausunnon kustannusten korvaamisesta.

Vammaistuen korotuksen hakeminen

Voit myös hakea vammaistukeesi korotusta. Korotusta haetaan Alle 16-vuotiaan vammaistuen hakemuslomakkeella EV 258.

Vammaistuen korotushakemukseen tarvitaan yleensä uusi lääkärinlausunto, paitsi silloin kun korotusta haetaan erityiskustannusten perusteella.

Hakemuksen täyttäminen (Kelan lomake EV 258)

Lapsen sairaudet ja vammat ja niiden hoito

Kirjaa kaikki lapsen sairaudet ja vammat, joihin hän tarvitsee hoitoa, huolenpitoa ja  kuntoutusta ja joista aiheutuu vanhemmille rasitusta ja sidonnaisuutta ensisijaisuusjärjestyksessä.

Lapsen avun ja huolenpidon tarve (katso hakemuksen kohta 3)

-    Vertaa lastasi samanikäiseen terveeseen lapseen ja hänen hoitoon.
-    Hakemukseen mahtuu vain vähän tekstiä, joten voit kirjata kuvauksen erilliselle liitteelle. Laita liitteeseen lapsen nimi ja syntymäaika.

Seuraavassa asioita, joita kannattaa ottaa huomioon hakemusta tehtäessä:

Tarvitseeko lapsi apua tai valvontaa liikkumisessa

  • Miten liikkuu ikäiseensä verrattuna: ryömiminen, konttaaminen, istuminen, kävely, juoksu. Kompasteleeko, tarvitseeko tukea?
  • Onnistuuko lapsen pyöräily, uinti, hiihtäminen, luistelu iän mukaisesti? Tarvitaanko erityisiä liikuntavälineitä (esimerkiksi peräpyörä, tandempyörä)?
  • Onko lapsella vaarantajua tai karkaileeko, tarvitseeko lasta tarkkailla jatkuvasti
  • Pitääkö lapsen kanssa liikkua opastusotteessa vieraassa ympäristössä liikuttaessa?
  • Käyttääkö lapsi liikkumisen apuvälinettä, esimerkiksi valkoinen keppi, dallari, pyörätuoli?
  • Onko lapsella tarvetta liikkumistaidonohjaukseen?
  • Miten lapsi hahmottaa ympäristöä ja  liikennettä, näkeekö liikennevalot, lähestyvän bussin numeron, näkeekö jäädä oikeassa paikassa pois kyydistä
  • Tarvitseeko lapselle järjestää saattaja tai kyyti koulu- tai harrastusmatkoille
  • Miten portaissa ja liukuportaissa liikkuminen sujuu
  • Onko lapsen liikkumisen tueksi tarvittu kodin muutostöitä

Tarvitseeko lapsi apua tai ohjausta päivittäisissä toiminnoissa?

Hygieniasta huolehtiminen:

  • Suihkussa käynti, hiusten pesu, saunominen; sujuvatko motorisesti, tarvitseeko lapsi tukea tasapainoon, tunnistaako hän hygieniatuotteet?
  • Hampaiden pesu
  • Käsihygieniasta huolehtiminen
  • Intiimihygieniasta huolehtiminen (esim. kuukautiset)
  • WC-käynnit (tarpeen tunnistaminen, pyyhkiminen)
  • Ihon rasvaaminen.

Pukeutuminen:

  • Tarvitseeko lapsi apua pukeutumisessa ja riisumisessa: sään ja tilanteen mukainen vaatteiden valinta, pukeutumisjärjestys, napit, nepparit, vetoketjut, kengännauhat
  • Pukeutumiseen, sen ohjaamiseen ja avustamiseen menevä aika: onko lapsi haluton pukeutumaan ja heittäytyy veltoksi

Ruokailu:

  • Miten syöminen sujuu motorisesti: nieleminen, pureminen, tuntoyliherkkyydet
  • Syökö lapsi ikätasoisesti: siisteys, omatoimisuus, aterimien käyttö, kaatuileeko lasi / lautanen, tarvitseeko ruoka soseuttaa, ruuan annostelu ja säännöstely
  • Tarvitseeko lapsi apua aamupalan tai välipalan valmistuksessa ikäisiinsä nähden

Uni/nukkuminen:

  • Rauhoittuuko lapsi helposti nukkumaan ja onko yöuni levollinen
  • Onko erityisjärjestelyjä nukkumista varten
  • Onko lapsella poikkeuksellista väsymistä?

Rutiinit ja siirtymätilanteet:

  • Miten lapsi hyväksyy rutiineista poikkeamisen?
  • Miten siirtyminen tehtävästä toiseen tai paikasta toiseen sujuu? (Esimerkiksi leikin lopettaminen, päiväkodista kotiin lähteminen)

Kodinhoito:

  • Sotkeeko lapsi ikätasoaan enemmän vaatteita
  • Vuoteen petaaminen, lakanoiden vaihto
  • Onnistuuko ikätasoisesti kotityöt: imurointi, roskien vienti, pöydän kattaminen

Tarvitseeko lapsi apua näkemisessä, kuulemisessa tai puhumisessa?

  • Näkemisen apuvälineet, niiden käytön opetteleminen ja toimivuudesta huolehtiminen: suurennuslasit, suurennuslaitteet, kiikarit, näkövammaisen apuvälineillä varustettu tietokone, äänikirjojen kuuntelulaitteet, pistekirjoituskone
  • Silmälasit: heitteleekö lapsi silmälasejaan, vääntyykö sangat, joudutaanko laseja korjauttamaan usein
  • Onko käytössä kuulolaite? Miten viittominen onnistuu kuulokojeen ollessa pois käytöstä?
  • Puheen tukeminen, opettaminen ja harjoitteiden teko. Onko käytössä kommunikaatiolaite, tukiviittomia, kuvakommunikaatio, esinekommunikaatio? Tarvitseeko lapsi erikseen tehtyä materiaalia?
  • Onko perheenjäsenten ja lähiympäristön pitänyt opetella käyttämään korvaavia kommunikaatiomenetelmiä?

Tarvitseeko lapsi apua sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, esimerkiksi itsensä ilmaisussa, leikeissä, suhteissa muihin lapsiin tai aikuisiin?

  • Leikkitaitojen opettaminen, leikin mallittaminen ja sanoittaminen näkövammaiselle
  • Leikki-ja pelivälineiden muokkaaminen moniaistiseksi
  • Tarvitseeko apua leikki –ja vuorovaikutustilanteissa?
  • Pystyykö lapsi omatoimisesti tapaamaan kavereitaan? Mitä tarvitaan?
  • Pystyykö lapsi omatoimisesti osallistumaan harrastuksiin?
  • Ympäristön, tapahtumien, kaukana olevien kohteiden ja toisten ihmisten kuvailu näkövammaiselle.
  • Ilmeiden ja eleiden opettaminen.
  • Lapsen keskittyminen, omaehtoisuus, jumiutuminen, vuoron odottaminen, pettymyksensietokyky, oman toiminnan ohjaus, sosiaaliset taidot ja ajantaju. Onko näissä vaikeutta?
  • Onko aistiyliherkkyyksiä?

Tarvitseeko lapsi apua sairauden hoidossa, esimerkiksi lääkkeiden ottamisessa tai verensokein mittaamisessa?

  • Lääkkeiden antaminen. Miten lapsi suostuu ottamaan lääkkeet?
  • Lääkärikäynnit. Vaativatko ne enemmän aikaa ja säätöä?
  • Entä kontrollikäynnit tai laboratoriokäynnit?

Tarvitseeko lapsi apua, ohjausta tai valvontaa jossain muussa asiassa?

  • Tarvitseeko lapsi jatkuvaa valvontaa vaaratilanteisiin joutumisen välttämiseksi?
  • Uusien taitojen opettaminen kädestä pitäen vie aikaa ja vaatii useita toistoja
  • Onko vanhempien pitänyt opetella pistekirjoitusta
  • Onko lasta tuettava ikäkautta vastaavaa tarvetta enemmän läksyjen tekemisessä?
  • Onko lapselle kuvailtava esimerkiksi tv-ohjelmien tai elokuvien tapahtumia. Toimintaympäristöä ja tapahtumi?
  • Onko lapsella maneerimaista käytöstä? Aiheuttaako niiden estäminen ja poisopettaminen rasitusta?
  • Toimiiko vanhempi lapsen henkilökohtaisen avun tai avustajan työnantajana, ohjaako avustajaa tehtävissä?
  • Vanhemman osallistuminen lasta koskeviin palavereihin: kuntoutussuunnitelma, palvelusuunnitelma, koulupalaverit

Lapsen päivähoito

  • Erityisjärjestelyt päiväkodissa
  • Avustajapalvelut, erityisopetus
  • Päivähoito muussa kuin lähipäiväkodissa (esim. erityispäiväkoti)
  • Kuljetuksen erityisjärjestelyt.

Lapsen koulunkäynti

  • Erityisjärjestelyt koulussa (esim. pienryhmäopetus tai erityisopetus)
  • Avustajapalvelut ja yhteydenpito avustajan kanssa
  • Koulunkäynti muualla kuin lähikoulussa (esim. erityiskoulu)
  • Aamu- ja iltapäivähoidon järjestelyt
  • Kuljetuksen erityisjärjestelyt

Kuntoutus

  • Terapiat, terapiaharjoitusten tekemisestä huolehtiminen ja/tai näkövammaisen lapsen varhaiskuntoutusohjelma La-Ku:n käyttäminen ja harjoitteiden tekeminen kotona
  • Apuvälineiden sovitukset

Erityiskustannukset

Erityiskustannuksilla tarkoitetaan toimintakyvyn heikentymisestä aiheutuvia tarpeellisia, ylimääräisiä ja jatkuvia kustannuksia siltä osin kuin hakija vastaa niistä itse.

Korotettu vammaistuki voidaan myöntää erityiskustannusten perusteella, jos lapsen hoidosta, huolenpidosta ja kuntoutuksesta aiheutuu tavanomaista suurempaa, vähintään viikoittaista rasitusta ja sidonnaisuutta ja hyväksyttäviä erityiskustannuksia arvioidaan olevan keskimäärin korotetun vammaistuen verran kuukaudessa.

Tällaisia erityiskustannuksia ovat
  1. Julkisesta sairaalahoidosta perittävät hoitopäivämaksut, kun ovat jatkuvia ja liittyvät toimintakykyä heikentävään sairauteen tai vammaan.
  2. Lääkärinpalkkiosta, tutkimuksesta ja hoidosta aiheutuvista kustannuksista voidaan huomioida ne, jotka liittyvät toimintakykyä heikentävään sairauteen tai vammaan ja joista hakija itse vastaa.
  3. Terapiassa käynneistä henkilön itsensä maksettavaksi jäävät omavastuuosuudet, mikäli kustannusten jatkuvuuden edellytys täyttyy eli terapia jatkuu vähintään 6 kuukautta.
  4. Sairaanhoitoon ja kuntoutukseen liittyvistä matkoista voidaan erityiskustannuksina huomioida sairausvakuutuslain mukaiset omavastuut.
  5. Lääkärin määräämien toimintakykyä heikentävän sairauden tai vamman hoitoon käytettävien lääkkeiden sairausvakuutuslain mukaiset omavastuuosuudet.

Ilmoitusvelvollisuus

Sinun on ilmoitettava Kelaan olosuhteiden muutoksista:
  • lapsen terveydentila muuttuu olennaisesta ja hoidosta, huolenpidosta sekä kuntoutuksesta aiheutuvan rasituksen määrä vähenee merkittävästi
  • lapsen osoite muuttuu, lapsi muuttaa ulkomaille tai palaa Suomeen
  • vammaistuesta vähennettävissä tuissa tai niiden määrissä tapahtuu muutoksia.
Muutokset voivat vaikuttaa lapsen oikeuteen saada tukea. Tällöin tukea voidaan maksaa liikaa tai liian vähän. Muuttuneissa tilanteissa voi olla tarpeen täyttää uusi hakemus. Jos lapsen terveydentila on olennaisesti parantunut, Kela voi lakkauttaa tuen.

Muuta huomioitavaa

  • Hakemuksen liitteeksi tarvitaan hyvä C-lausunto hoitavalta lääkäriltä. VINKKI: tee ensin huolellinen ja tarkka hakemus ja toimita kopio siitä lääkärille lausunnon kirjoittamista varten.
  • Lausunnossa on tärkeää, että lääkäri ottaa kantaa nimenomaan rasitukseen ja sidonnaisuuteen sekä siihen, onko tilanne paraneva, pysyvä vai huononeva.
  • Ota itsellesi kopio hakemuksesta sekä lääkärinlausunnosta arkistointia varten. Niistä saattaa olla hyötyä tehtäessä mahdollista jatkohakemusta.