Nä­kö­vam­mai­sen toi­min­ta­ky­vyn ar­vioi­mi­nen Ke­lan etuuk­sis­sa

Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa hoito- ja vammaistukihakemuksen täyttämistä näkövammaisen asiakkaan kanssa.

Näkövamman haitan arvioiminen Kelan etuuksissa

Näkövammainen on henkilö, jonka paremman silmän laseilla korjattu näöntarkkuus eli visus on alle 0,3. Sokeaksi luokitellaan henkilö, jos paremman silmän laseilla korjattu näöntarkkuus on alle 0.05 tai näkökenttä on supistunut halkaisijaltaan alle 20 asteeseen, tai jos toiminnallinen näkö on jostain muusta syystä vastaavalla tavalla heikentynyt.

Apua toimintakyvyn arviointiin

Näkövammainen henkilö tarvitsee apua useissa arkipäivän asioissa. Erityisesti apua tarvitaan lukemiseen, kodinhoitoon, kodin ulkopuolella liikkumiseen, harrastuksiin ja asiointiin. On hyvä muistaa, että aistivamman haitan arviointi on mahdotonta ulkoisten seikkojen perusteella. Kotona, tutussa ympäristössä näkövammaisen toimintakyky on parempi kuin kodin ulkopuolella, vieraassa ympäristössä. Näkövammainen henkilö jää helposti yhteiskunnan ulkopuolelle ilman toimivaa apua.

1.

  • Liikkuminen kotona. Lattialla olevat esineet ym., törmäysvaara avoimiin oviin.
  • Kodin ulkopuolinen liikku­minen, asuinympäristön esteettömyys ja turvallisuus (näkeekö asiakas lähestyvät ajoneuvot, pyörät tai ihmiset, pystyykö tunnistamaan ihmisiä).
  • Päivittäinen asiointi (kauppa, pankki, posti, lääkärit jne). Avuntarve määränpäässä. Miten eri sääolosuhteet vaikuttavat liikkumiseen?
  • Julkisilla liikennevälineillä liikkuminen. Pystyykö asiakas lukemaan aikatauluja, kuinka asiakas pääsee pysäkille, osaako pysäyttää oikean linja-auton, osaako jäädä pois oikealla pysäkillä.
  • Kuinka silmät sopeutuvat eri valaistusolosuhteisiin? Kokeeko asiakas häikäistymistä, kuinka hän näkee hämärässä? Hahmottaako asiakas tasoeroja, pystyykö hän lukemaan opasteita? Onko kuulo normaali?

2.

  • Pukeutuminen: Vaatteiden tunnistaminen (värit, värisävyt ja vaatteiden yhteensopivuus), vaatteiden kunnon ja puhtauden tarkistaminen ja niiden korjaaminen, vaatteiden esille ottaminen ja vaateostokset.
  • Hygieniasta huolehtiminen: Peseytyminen, saunassa käynti, hygieniatuottei­den tunnistaminen, kynsien leikkaaminen, parranajo tai hiusten laittaminen, meikkaaminen ja yleensäkin päivittäinen ulkonäön tarkistaminen.

3.

  • Ruokailu ja ruoanlaitto: Ruokatarvikkeiden hankinta, ruoan valmistus, annostelu, syöminen, ruokavaliosta huolehtiminen. Ruokatarvikkeiden säilyttäminen, tuoreuden ja päivämäärien tarkistaminen sekä tuoteselosteiden lukeminen. Kuinka onnistuu leikkaaminen, kaataminen ja kuoriminen entä paistaminen ja keittäminen (palovammojen vaara), ruoka-aineiden erottaminen.

4.

  • Näkeminen, kuuleminen, puhuminen: Henkilökohtaisen postin lukeminen, laskujen maksaminen ja raha-asioiden hoitaminen, kuittien seuranta maksukattoja varten, asia­pape­reiden arkistointi, lehtien ja kirjojen selailu ja lukeminen, puhelimen käyttö, lomakkeiden täyttö ja päätösten lukeminen. Vuorovaikutustilanteet (ilmeet, eleet, puheenvuorot)

5.

  • Muistaminen: Muistiinpanojen tekeminen, muistiin kirjaaminen (puhelinnumerot, osoitteet, ostoslistat, reitit jne)

6.

  • Terveyden- ja sairaudenhoito: Lääkityksestä huolehtiminen (silmätipat/tabletit), terveydentilan vaatiman erityisruokavalion toteuttaminen, terveydentilan kannalta välttä­mätön liikunta, terveydenhuoltopalvelujen käyttäminen. Lääkkeiden päiväyksien selvittäminen ja reseptien hallinta.

7.

  • Kodin hoitaminen ja asioista huolehtiminen: Päivittäinen kodin järjestyksen ylläpito, vuoteen sijaaminen, tiskaus, viikkosiivous, työn jäljen tarkistaminen, ikkunoiden pesu. Onko kodin puhtaana pito terveyden (esim. astman) kannalta tärkeää? Kodin pienten korjaus- ja huoltotöiden tekeminen, pihatyöt.
  • Asioinnissa selviytyminen: Näkeekö asiakas vuoronumerot, erottaako virkailijan kasvot, tilan akustiikka (esim. avarassa tilassa hälinä haittaa suunnistautumista äänen avulla), selviytyminen kaupassa, apteekissa jne. (hinnat, tuoteselosteet, vaakojen numerot, jonotusnumerot jne.), automaattien käyttäminen.

8.

  • Muu avuntarve
  • Saattaja- ja opaspalvelun tarve kodin ulkopuolisessa asioinnissa.
  • Yhteiskunnallinen osallistuminen ja sosiaalinen vuorovaikutus: Erilaisiin tilaisuuksiin osallistuminen, yhdistystoiminta, liikkuminen ko. tilanteissa, ystävien ja omaisten tapaaminen, harrastukset, joihin et ilman apua kykene osallistumaan.
  • Työstä selviytyminen: Matkat työpäivän aikana, ammattikirjallisuuden ja lehtien luku, postin käsittely, lomakkeiden täyttäminen, työvälineiden hankinta ja kunnossapito, työtilan siisteydestä huolehtiminen, osallistumi­nen työhön liittyviin koulutuksiin ja ruokailu työpäivän aikana.
  • Opiskelu: Oppimateriaalien hankkiminen, skannaaminen, muistiinpanojen tekeminen, oppilaitoksessa liikkuminen, ruokailu, opiskeluun liittyvä harjoittelu, tiedon haku ja hallinta.
  • Lasten hoito: Ulkoilu, vaatehuolto, läksyjen valvonta, harrastuksiin kuljettaminen jne.

Yleisimmät näkövammaisten diagnoosit:

  • Makula-degeneraatio on etenevä silmänpohjan rappeuma. Sairaus tuhoaa tarkan näön alueen, jolloin esimerkiksi lukeminen apuvälineilläkin käy ajan mittaan mahdottomaksi. Liikkuminen tutussa ja turvallisessa ympäristössä (esim. omassa kodissa) näön jäänteen avulla on kuitenkin mahdollista, mikäli muut sairaudet tai vammat eivät ole esteenä.
  •  Retinitis pigmentosa on perinnöllinen, etenevä ja parantumaton silmänpohjan rappeuma, joka johtaa yleensä täydelliseen näön menetykseen. Sairaus tuhoaa aluksi näkökentän äärialueita, jolloin seurauksena on mm. hämäräsokeutta ja suuria vaikeuksia hahmottaa ympäristöä, jolloin liikkuminen on vaarallista. 
  •  Diabeettisen verkkokalvosairauden, retinopatian aiheuttamat haitat ovat hyvin yksilöllisiä ja vaihtelevat myös yksilötasolla ajan, valaistuksen tms. suhteen.
Näkövammaisista suurin osa on eriasteisesti heikkonäköisiä. Heikkonäköisillä haitan arviointi vaatii lähes aina yksilöllisen arvioinnin, pelkän diagnoosin ja haitta-asteen perusteella todellisesta tilanteesta on vaikea saada riittävää kuvaa. Lisätietoja saa mm. keskussairaaloiden näkövammaisten kuntoutusohjaajilta ja Näkövammaisten Keskusliiton aluesihteereiltä.