Oikeuksienvalvontayksikön tiedote, helmikuu 2016
Yh­den­ver­tai­suus­la­ki

Yhdenvertaisuuslaki

Uusi yhdenvertaisuuslaki tuli voimaan 1.1.2015. Suurimmat muutokset aiemaan lakiin ovat:
•    lain soveltamisala laajeni työelämästä ja koulutuksesta kaikkeen julkiseen ja yksityiseen toimintaan   
•    syrjintäkiellon määritelmä
•    keiden tulee edistää yhdenvertaisuutta
•    yhdenvertaisuusvaltuutetun toimi ja tehtävät
•    yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan toimi ja tehtävät

Uusi yhdenvertaisuuslaki koskee työelämän ja koulutuksen lisäksi nyt myös palveluita ja tavaroita ja sekä julkista että yksityistä sektoria. Soveltamisalan ulkopuolella on ainoastaan yksityis- ja perhe-elämän piirissä oleva toiminta sekä uskonnonharjoitus. Ihmisten erilainen kohtelu ei ole itsessään kiellettyä. Se on kiellettyä silloin, kun kohtelun syy on jokin henkilöön liittyvä kielletty syrjintäperuste. Kielletyt syrjintäperusteet ovat ikä, etninen ja kansallinen alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, terveydentila, vammaisuus, sukupuolinen suuntautuminen ja muu henkilöön liittyvä syy. Laissa kielletään välitön (suora) syrjintä ja välillinen (epäsuora) syrjintä, häirintä sekä ohje tai käsky syrjiä jotakuta.

Laki myös velvoittaa toteuttamaan kohtuulliset mukautukset vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi ja kohtuullisten mukautusten laiminlyönti voi lain mukaan olla syrjintää. Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimenkuvaan kuuluu nyt myös vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden edistäminen ja syrjinnän estäminen. Yhdenvertaisuusvaltuutettu, vammainen henkilö itse tai hänen suostumuksellaan yhdenvertaisuutta edistävä yhteisö voi viedä syrjintätapauksen yhdenvertaisuuslautakunnan tutkittavaksi.

Työelämässä tapahtunut syrjintä kuuluu edelleen työsuojeluviranomaisten toimivaltaan.

Mikä on syrjintää?

Syrjintää on, kun henkilö asetetaan toista henkilöä huonompaan asemaan jollain syrjintäperusteella (esim. vammaisuuden perusteella). Välitön syrjintä tarkoittaa, että henkilöä kohdellaan epäsuotuisammin kuin jotakuta muuta on kohdeltu tai voitaisiin kohdella vastaavassa tilanteessa. Esimerkiksi jos vammaiselta henkilöltä evätään palvelu ja pääsy ravintolaan vamman perusteella. Välillistä syrjintää on se, että henkilö joutuu erityisen epäedulliseen asemaan muihin nähden näennäisesti puolueettoman säännöksen, perusteen tai käytännön vuoksi ilman, että toiminnalle on olemassa hyväksyttävä tavoite. Esimerkiksi tilanne, joissa henkilölle ei ole mahdollista päästä palvelun käyttäjäksi, koska palvelu ei ole esteetöntä. Syrjintä ei vaadi sitä, että henkilö joka syrjii tietää syrjivänsä tai syrjii tarkoituksellisesti.

Laissa on määritelty, missä tilanteissa erilainen kohtelu ei olekaan syrjintää. Positiivinen erityiskohtelu on sallittua sellaisten henkilöiden osalta, jotka ovat alkuperänsä, ikänsä tai sosiaalisen asemansa vuoksi erityisen suojelun tarpeessa. Esimerkkinä positiivisesta erityiskohtelusta on autopaikka fyysisesti vammaiselle henkilölle työpaikan välittömässä läheisyydessä, vaikka työkaverilla ei olisi vastaavaa mahdollisuutta.

Kohtuulliset mukautukset

Kohtuulliset mukautukset ovat toimenpiteitä, joilla saatetaan vammainen henkilö yhdenvertaiseen asemaan. Viranomaisen, koulutuksen järjestäjän, työnantajan sekä tavaroiden ja palveluiden tarjoajan on tarvittaessa tehtävä kohtuullisia mukautuksia vammaisen henkilön yhdenvertaisen kohtelun toteuttamiseksi. Kohtuulliset mukautukset ovat eri asia kuin varsinaiset esteettömyystoimenpiteet. Mukautukset ovat konkreettisessa tilanteessa henkilöä varten tehtäviä toimenpiteitä (tyypillisesti avustamista).

Kohtuulliset mukautukset koskevat myös palveluita. Kohtuullista on, että palveluntarjoaja mahdollistaa jollain tavalla palvelun saannin. Palvelua ei tarvitse välttämättä järjestää täsmälleen samalla tavalla kuin muille. Esimerkiksi ravintolassa, ellei ruokalistaa ole näkövammaiselle saavutettavassa muodossa, kohtuullinen mukautus voi olla, että tarjoilija lukee ruokalistan läpi.

Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimivaltaan kuuluu kaikkien ihmisten yhdenvertaisuuden edistäminen. Mikäli kokee tulleensa syrjityksi, yhdenvertaisuusvaltuutettuun voi ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä. Valtuutettu voi avustaa syrjinnän uhriksi joutuneita henkilöitä. Yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtävänä on yhdenvertaisuuden edistäminen ja syrjintään puuttuminen.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu antaa neuvoja ja ohjeita sekä auttaa syrjintäepäilyn selvittämisessä. Tarvittaessa valtuutettu ryhtyy toimenpiteisiin syrjinnän uhrin oikeusturvan takaamiseksi.

Pääasiallisesti yhdenvertaisuusvaltuutetun tarjoama oikeudellinen apu on neuvontaa. Yhdenvertaisuusvaltuutetulla ei ole toimivaltaa määrätä toista viranomaista toimimaan tietyllä tavalla tai tekemään tietynsisältöistä päätöstä. Valtuutettu ei voi myöskään muuttaa viranomaisen tekemää päätöstä. Yhteydenotto valtuutettuun ei korvaa muita asiassa mahdollisesti käytettävissä olevia oikaisu- ja muutoksenhakumenettelyitä, joten jos esimerkiksi kielteiseen päätöksen voi hakea muutosta, tämä tulisi tehdä ennen yhteyden ottamista valtuutettuun.

Halutessasi voit myös viedä syrjintäasiasi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan. Yhdenvertaisuusvaltuutettu voi harkintansa perusteella avustaa sinua hakemuksen tekemisessä.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta

Lautakunnan tehtävänä on antaa oikeussuojaa niille, jotka ovat kokeneet tulleensa syrjityksi tai tulleensa syrjintään liittyvien kiellettyjen vastatoimien kohteeksi. Käsittely lautakunnassa on maksutonta.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta vahvistaa osapuolten välisen sovinnon syrjintää tai vastatoimia koskevassa asiassa. Lautakunta voi muissa kuin työsuojeluviranomaisen toimivaltaan kuuluvissa asioissa kieltää asianomaista jatkamasta tai uusimasta syrjintää. Lautakunta voi myös määrätä asianomaisen ryhtymään toimenpiteisiin säädettyjen velvollisuuksien täyttämiseksi. Lautakunta voi asettaa antamansa kiellon tai määräyksen tehosteeksi uhkasakon.

Lautakunnalla ei ole mahdollisuus määrätä hyvitystä, vaan hyvitystä saadakseen asia on vietävä käräjäoikeuteen.

Syrjintä työelämässä

Kaikki työelämään  liittyvä syrjintä (sekä työnhaussa että työssä ollessa) kuuluu työsuojelupiireille, tapahtui se millä perusteella tahansa. Lisäksi työsyrjinnästä voi tehdä rikosilmoituksen poliisille.

Kenelle syrjinnästä ilmoitetaan?

1.    Jos koet tulleesi syrjityksi jollakin muulla elämänalueella kuin työelämässä (esimerkiksi julkinen tai yksityinen palvelu, koulutus jne.) ota yhteyttä yhdenvertaisuusvaltuutettuun tai yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan
2.    Jos koet tulleesi syrjityksi työpaikalla tai työtä hakiessasi, ota yhteyttä työpaikkasi työsuojeluvaltuutettuun ja työsuojeluviranomaiseen.
3.    Jos koet, että sinuun on kohdistunut rikos, johon liittyy syrjiviä motiiveja, ota yhteys poliisiin rikosilmoituksen tekemiseksi.
4.    Jos koet, että viranomaiset ovat kohdelleet sinua syrjivästi, voit myös tehdä kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle, aluehallintovirastoon tai sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kohdalla paikallaiselle potilas- tai sosiaaliasiamiehelle.
Jos olet epävarma siitä, kenen puoleen kääntyä, voit kysyä neuvoa yhdenvertaisuusvaltuutetulta. Syrjintäilmoitusta pohtiessa on hyvä muistaa, että yhdenvertaisuuslaki kieltää vastatoimet syrjinnästä ilmoittanutta henkilöä kohtaan.

Yhdenvertaisuuslautakunnan päätöksestä voi valittaa hallinto-oikeuteen. Käräjäoikeuteen asiasta voi nostaa kanteen kahden vuoden kuluessa tapahtumasta, ja työhönottotilanteissa vuoden kuluessa.

Myös Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvontalakimies Elli Björkberg neuvoo yhdenvertaisuuteen liittyvissä asioissa (puh. 09 3960 4604)

Lähteet

Näkövammaisen palveluopas
Nettiradiosarja yhdenvertaisuuslaista, Liisa Murto ja Merja Heikkonen, 2015