Aluesihteeritiedote, tammikuu 2014
So­te-uu­dis­tus

Pääministeri Kataisen hallitus valmistelee kuntauudistusta ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistusta (ns. sote-uudistus ). Vahvojen peruskuntien muodostamiseksi on valmisteilla rakennelaki.

Kuntauudistuksen tärkein tavoite on julkisten palvelujen turvaaminen kaikkialla suomessa. Palvelurakenneuudistuksen toteuttamiseksi säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta koskeva laki (nk. järjestämislaki ). Lakia valmistellaan järjestämislain valmisteluryhmässä. Lain on tarkoitus tulla voimaan 2015. Siirtyminen uuteen rakenteeseen ohjataan lailla ja valtioneuvoston asetuksilla.

Miksi uudistus on tarpeen

Kunnat ovat hallintorakenne, joka on aikanaan perustettu tiettyjä tehtäviä varten. Näistä tehtävistä pienten kuntien on nyt vaikea selviytyä. Erityisen haasteelliseksi on osoittautunut perusterveydenhuollosta sekä sosiaalityöstä suoriutuminen väestön ikärakenteen muuttuessa. Peruspalvelut ovat osassa kuntia jopa huolestuttavalla tasolla. Palvelujen saatavuus ja laatu vaihtelee kunnittain, tasa-arvo ei toteudu. Kuntien kesken on kova kilpailu työvoimasta, kuntien työntekijät eläköityvät eivätkä nuoret työntekijät riitä täyttämään työvoimatarvetta. Rakennelaki edellyttää kunnat selvittämään yhdistymistä, mikäli yksikin laissa luetelluista selvitysperusteista toteutuu. Selvitysperusteita ovat muun muassa palveluiden edellyttämä 20 000 asukkaan väestöpohja, kunnan taloudellinen tilanne, työpaikkaomavaraisuus sekä työssäkäynti- ja yhdyskuntarakenneperusteet.

Uudistuksella halutaan turvata lähipalvelut. Sote-palveluiden tuottamisen tavat tulevat muuttumaan, jotta voidaan välttää palvelukatveiden syntyminen. Toimintoja tehostetaan ja keskitetään sekä panostetaan ns. täsmäpalveluihin, jotta kaikki resurssit ovat käytössä mahdollisimman tehokkaasti. Muodostuvan kuntarakenteen pohjalta määritellään erikseen kuntien kanssa käytävien neuvottelujen pohjalta se, miten sote-alueet muodostetaan. Niiden pitää olla sosiaali- ja terveydenhuollon toteuttamisen ja yhdyskuntarakenteen kannalta tarkoituksenmukaisia kokonaisuuksia.

Miten peruspalvelujen uudistusta toteutetaan

Hallituksen linjauksen mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu määräytyy kunnan asukasluvun mukaan yhdenmukaisin periaattein koko maassa. Sote palveluja voivat järjestää kunnat, jolloin vähintään n. 20 000–50 000 asukkaan kunnalla on oikeus järjestää perustason sosiaali- ja terveyspalvelut. Laaja perus- ja erityistaso sisältää kaikki lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut riittävän vahvan yli 50 000 asukkaan kunnan linjausten mukaisesti
Vähintään noin 20 000 asukkaan kunta voi toimia toiminnallisen kokonaisuuden vastuukuntana.

Palveluja järjestetään myös sote-alueen avulla, joka tarkoittaa kuntien muodostamaa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista vastaavaa aluetta. Nykyiset kuntien omistamat ja rahoittamat sairaanhoitopiirit on sote-uudistuksen myötä tarkoitus lakkauttaa vastuun siirtyessä sote-alueelle. Jokainen sote-alue kuuluu erityisvastuualueeseen (erva ) joita on viisi. Erva on sote-alueiden yhteistyöelin jonka hallintamalli on kuntayhtymä. Uuden sote-ervan keskeisenä tehtävänä on turvata yhdenvertaisuus keskitettävissä palveluissa ja ohjata voimavaroja tarkoituksenmukaisesti niin, että vältetään palvelujen päällekkäisyydet ja kilpavarustelu. Erityisvastuualueilla on myös sosiaalihuollon tehtäviä.

Pääsääntöisesti palvelut järjestyvät vastuukuntamallilla, jolloin nimetty vastuukunta huolehtii sote-alueella muiden kuntien puolesta lain edellyttämistä sosiaali- ja terveyspalveluista.

Palveluja voivat edelleen tuottaa kunnalliset ja yksityiset toimijat , kuten tähänkin asti. Kaikki kunnat rahoittavat sote-palveluja.