Aluesihteereiden kuukausitiedote / Maaliskuu 2015
So­siaa­li­huol­lon lain­sää­dän­nön ko­ko­nai­suu­dis­tus päh­ki­nän­kuo­res­sa

Sosiaalihuollon lainsäädäntö uudistuu niin, että
  • sosiaalihuolto tukee ja vahvistaa ihmisten hyvinvointia ja perusoikeuksien toteutumista sekä ehkäisee sosiaalisten ongelmien syntymistä ja lisääntymistä
  • sosiaalipalvelujen saatavuus, asiakaslähtöisyys ja vaikuttavuus paranevat ja palvelut tuotetaan nykyistä tehokkaammin
  • sosiaalihuollon ja sen erityispalvelujen sekä sosiaalihuollon ja terveydenhuollon yhteistyö vahvistuu
  • sosiaalihuollon edellytykset yhteistyöhön työ-, asunto- ja opetusviranomaisten, järjestöjen ja yksityisten toimijoiden kanssa paranevat.
Tasavallan presidentti vahvisti lain 30.12.2014. Uudistukset tulevat voimaan asteittain: kotipalvelua koskeva uudistus vuoden 2015 alusta ja muu lainsäädäntö pääosin huhtikuussa 2015. Lastensuojelun kiireellistä sijoitusta koskevat lastensuojelulain muutokset tulevat voimaan vuoden 2016 alusta. Sosiaalihuoltolaki on yleislaki, jota sovelletaan myös iäkkäisiin henkilöihin.
 
Uuden lain tarkoituksena on asiakaskeskeisyys, joka näkyy lisäntyneenä yhteistyönä eri toimijoiden kesken, erityisesti asiakkaan ja palvelun järjestäjän. Asiakkaan osallisuutta palveluprosessiin lisätään ja eriarvoisuutta vähennetään.
 
Huomioitavaa on edullisuusvertailu. Jos asiakkaalla on oikeus palveluun muun, hänelle edukkaamman lain pohjalta, palvelu järjestetään aina sen mukaan. Tällaisia palveluja voivat vammaisen asiakkaan kohdalla olla esimerkiksi kuljetuspalvelut sekä kodinhoito. Laki takaa kotipalvelua sekä kotihoitoa erityisessä asemassa oleville asiakkaille päivittäisiin askareisiin sisältäen siivouksen ja ruon laiton sekä asioinnin. Olennaista on erottaa sosiaalihuoltolain mukainen kotipalvelu vammaispalvelulain mukaisesta henkilökohtaisesta avusta.
 
Uudistunut laki velvoittaa palvelun tarjoajaa entistä vahvemmin ohjaukseen ja neuvontaan sekä hyvinvoinnin edistämiseen ja seurantaan kunnassaan. Valvovana viranomaisena toimii Valvira ja kunnille on mitoitettu valtion avustuksissa rahaa palvelujen järjestämiseen. Raha ei kuitenkaan ole "korvamerkittyä" ja näin valvovan viranomaisen rooli korostuu.
 
Palveluja kehitettäessä tulee yhä enemmän huomioida asiakaan tarpeita ja toiveita. Myös asiakkaan omaiset otetaan entistä tiiviimmiin mukaan palvelusuunnitelmaprosessiin. Palvelusuunnitelmassa esiin tuoduista palvelutarpeista on myös tehtävä lain mukainen, valitusoikeuden takaava päätös.
 
Erityisen tärkeää on se, että uudistetussa laissa on omalla pykälällä taattu avio- ja aviopuolisolle sekä muille perheenjäsenille mahdollisuus asua yhdessä. Käytännössä tämä tarkoittanee siis vaikkapa yhteisen palvelukotipaikan järjestymistä.
 
Viranomaisen on myös otettava yhteyttä asiakkaaseen tuen tarpeen arvioimiseksi kun hän tai joku muu hänen läheltään on asiasta ottanut yhteyttä. Palvelutarpeen arviointi on aloitettava viipymättä ja saatettava loppuun ilman aiheetonta viivytystä. Arviointi tehdään elämäntilanteen edellyttämässä laajuudessa yhteistyössä asiakkaan ja tarvittaessa hänen omaistensa ja muiden läheistensä kanssa. Arvioinnissa on käytetävä riittävästi asiantuntemusta ja osaamista, laki velvoittaa työntekijän osallistumaan tarpeen arviointiin mikäli häneltä sellaista pyydetään. Työntekijä voi olla kuka vaan asiakkaan palvelukentältä, terveydenhuollosta tai sosiaalihuollosta. Palveuprosesissa ja sen eri vaiheissa asiakkaan tukena on omatyöntekijä, joka on erikseen tehtävään nimetty. Iäkkäillä ihmisillä on oltava myös vastuutyöntekijä, joka on nimettävä mikäli iäkäs henkilö tarvitsee apua palvelujen toteuttamiseen liittyvissä asioissa.
 
Arvioinnin pohjalta järjestettävien palveluiden tavoitteena on asiakkaan mahdollisimman itsenäinen selviytyminen ja tuen tarpeen päättyminen asiakkaan kanssa tavoitteeksi asetetun määräajan jälkeen.
 
Viranomaiset ovat uudistetun lain pohjalta myös velvoitettuja tekemään tarvittaessa ilmoituksen muille viranomaisille tuen tarpeesta, monialaiseen yhteistyöhön sekä toimimaan asiakassuunnitelman pohjalta. Suunnitelmaa on myös seurattava säännöllisesti. Prosessissa kartoitetaan myös asiakkaan lähiverkosto sekä heidän kapasiteettinsa olla osa asiakkaan tukena.
 
Tämän lain mukaan tehtävät päätökset on saatava toimeenpannuiksi viimeistään 3 kuukautta asian vireille tulosta, viipymättä ja ilman aiheetonta viivytystä. Samalla asiakkaan oikeusturva paranee muutoksenhakuajan noustessa 30 päivään entisestä 14 päivästä. Sosiaalihuoltolaki myös parantaa niiden henkilöiden asemaa, joilla ei ole oikeutta palvelujen saamiseen vammaislainsäädännön perusteella. Vammaisen henkilön etu, mielipide ja toivomukset on otettava huomioon palveluja suuniteltaessa.
 
 Varsinainen vammaislaki uudistuu tulevaisuudessa, kun työryhmä saa tehtyä ehdotuksen uudeksi vammaisten henkilöiden palveluja koskevaksi laiksi.
 
Lähde
www.stm.fi
Sosiaalihuoltolain koulutuskierros kevät 2015 ( Kuopio 5.- 6.2.2015)