Omainen henkilökohtaisena avustajana

laatinut Niina Pekkala

Omainen avustajana

Usein pohditaan, voiko omainen toimia vammaispalvelulain mukaisena henkilökohtaisena avustajana. Vammaispalvelulain 8 d §:n mukaan henkilökohtaisena avustajana ei voi toimia vaikeavammaisen henkilön omainen tai muu läheinen henkilö, ellei sitä erityisen painavasta syystä ole pidettävä vaikeavammaisen henkilön edun mukaisena. Kyseisellä 1.9.2009 voimaan tulleella säännöksellä henkilökohtaisen avustajan tulee olla pääsääntöisesti perheen ulkopuolinen henkilö. Erityisen painava syy palkata omainen tai muu läheinen henkilö voi olla vammaispalvelulain esitöiden mukaan esimerkiksi äkillinen avuntarve tai perheen ulkopuolisen avustajan löytymisvaikeudet.

Milloin omainen voi toimia avustajana

Vammaan tai sairauteen liittyvät erityiset syyt voivat niin ikään johtaa siihen, että on vaikeavammaisen henkilön edun mukaista, jos omainen tai muu läheinen henkilö toimii avustajana. Tällaisia tilanteita voi syntyä toimintakykyyn voimakkaasti vaikuttavissa vammoissa ja sairauksissa, joita ovat esimerkiksi ALS ja muut etenevät lihassairaudet, pitkälle edennyt MS-tauti sekä vaikeat traumaattiset aivovammat. Avustajalta edellytetään silloin muun muassa vaikeavammaisen henkilön fyysisen motoriikan hallintaa sekä vaikeimmissa tilanteissa eleiden ja tunnetilojen tulkintaa.

Kuka lasketaan omaiseksi

Vammaispalvelulain esitöiden mukaan omaisella tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön puolisoa, lasta, vanhempaa tai isovanhempaa. Muulla läheisellä henkilöllä tarkoitetaan avopuolisoa tai samaa sukupuolta olevaa elämänkumppania. Oikeuskäytännössä on katsottu, että tätä voidaan pitää esimerkkiluettelona, ja esimerkiksi vaikeavammaisen henkilön sisarusta voidaan pitää lainkohdassa tarkoitettuna läheisenä henkilönä, jota ei pääsääntöisesti suositella henkilökohtaiseksi avustajaksi.

Omaishoito vai henkilökohtainen apu

Kyseisellä omaista koskevalla säännöksellä on haettu rajaa omaishoidon ja henkilökohtaisen avun välille. Tavoitteena on ollut entistä selkeämmän eron tekeminen omaishoidon ja henkilökohtaisen avun välille. Omaishoidon nähdään soveltuvan sellaisiin tilanteisiin, joissa kyse on lähinnä hoivasta ja hoidosta, kun taas henkilökohtainen apu suuntautuu avustettavan itsenäisyyden ja riippumattomuuden lisäämiseen. Lähtökohta on ollut se, että läheisen henkilön ei tulisi ensisijaisesti toimia henkilökohtaisena avustajana, vaan mahdollisesti omaishoitajana. Mikäli omainen tai muu läheinen henkilö toimii henkilökohtaisena avustajana, hän ei voi toimia samaan aikaan omaishoitajana.

Työnantajamalli ja omainen avustajana

Työnantajamallilla järjestetyn henkilökohtaisen avun perusasetelma on, että vaikeavammaisen henkilön (työnantajan) ja henkilökohtaisen avustajan (työntekijän) välille syntyy työsopimuslain mukainen työsopimussuhde, johon sovelletaan yleistä työlainsäädäntöä ja työsopimuksen määräyksiä. Työaikalain 2 §:n mukaan työaikalakia ei sovelleta työnantajan perheenjäsenten työhön, eikä työhön, jota työntekijä tekee kotonaan. Merkitystä ei ole sillä, asuuko perheenjäsen samassa vai eri taloudessa tai onko työsuhteessa muita ulkopuolisia työntekijöitä. Perheenjäsenten välisessä työsuhteessa ei siten synny myöskään oikeutta ylityö, sunnuntaityö tai muihin työaikalain mukaisiin korvauksiin. Myöskään työajan määräytymiseen, kuten esimerkiksi säännölliseen työaikaan liittyviä säännöksiä, ei sovelleta perheenjäsenen työsuhteessa.