Aluesihteeritiedote, maaliskuu 2014
Kun­tou­tus­jak­sot

Kuntoutuksella pyritään parantamaan tai säilyttämään toiminta- ja työkykyä ja tämän myötä mahdollisimman itsenäistä selviytymistä elämässä.

Näkövammaisille suunnattua laitosmuotoista kuntoutusta järjestetään Iiris-keskuksessa Helsingin Itäkeskuksessa, Kyyhkylässä Mikkelissä ja Meri-Karinassa Turussa. Kuntoutus-Iiriksessä asiakas ja asiantunteva henkilökunta etsivät yhdessä ratkaisuja näkemisen ongelmiin. Asiakasta ohjataan ja kannustetaan käyttämään näkökykyä korvaavia aisteja. Kuntoutusjakson aikana kartoitetaan opiskeluun, työhön ja toimeentuloon liittyviä kysymyksiä ja näkövammainen asiakas sekä hänen omaisensa saavat tukea muuttuneessa elämäntilanteessa.

Millaisia kuntoutusjaksoja on olemassa?

Kuntoutusjakson päiväohjelma koostuu yleensä yksilö- ja ryhmäohjelmista. Jakso sisältää toiminnallisia käytännön harjoituksia, keskusteluja, luentoja ja tapaamisia asiantuntijoiden kanssa. Kuntoutus-Iiriksessä järjestetään kuntoutusta eri elämäntilanteessa oleville näkövammaisille. Seuraavassa kerrotaan lyhyesti Iiriksessä järjestettävästä kuntoutuksesta.

Sopeutumisvalmennuskurssi on viiden vuorokauden mittainen ryhmämuotoinen kuntoutusjakso, jonka aikana pyritään kartoittamaan jatkokuntoutustarpeita.
Kuntoutuskurssi koostuu kolmesta viiden vuorokauden jaksosta. Kuntoutuskurssi on pääosin ryhmämuotoista, mutta sisältää myös yksilöllistä kuntoutusta. Kuntoutuskursseja järjestetään myös yli 68-vuotiaille.
 
Yksilöllinen kuntoutusjakso määritellään kuntoutujan tarpeiden pohjalta ja kestää yleensä 18 arkipäivää, mutta voi olla lyhyempikin.
 
Rintamaveteraanien ja sotainvalidien kuntoutuskurssin tavoite on auttaa näkövammaista veteraania selviytymään itsenäisesti. Kuntoutusjaksolla tutkitaan toiminnallinen näkötilanne, tehdään apuvälinesovituksia ja opastetaan apuvälineiden käyttöä. Lisäksi kuntoutus sisältää ryhmäliikuntaa ja fysikaalisia hoitoja.
 
Ammatillinen kuntoutus sisältää kuntoutustutkimuksen ja työkykyä ylläpitävän ja parantavan valmennuksen. Kuntoutustutkimus on tarkoitettu työikäisille näkövammaisille tai näköongelmaisille, joiden työkyky sekä ansio- ja opiskelumahdollisuudet ovat olennaisesti heikentyneet tai työkyky on uhattuna näön heikentymisen vuoksi. Työkykyä ylläpitävä ja parantava valmennus on tarkoitettu työssä oleville näkövammaisille tai näköongelmaisille, joiden työkyky on olennaisesti heikentynyt, eivätkä työpaikan tai työterveyshuollon omat keinot ole riittäviä tilanteen korjaamiseksi.
 
Lasten ja nuorten kuntoutuksen kohderyhmänä ovat näkövammaiset alle 16-vuotiaat lapset ja nuoret. Kuntoutuksen tarkoituksena on edistää lapsen sosiaalista toimintakykyä ja kaventaa eroa näkevän lapsen toimintakykyyn. Näkövammaisten lasten ja heidän omaistensa sopeutumisvalmennuskurssit ovat viiden vuorokauden mittaisia ryhmämuotoisia kursseja. Kurssien lisäksi lapsiperheillä on mahdollisuus hakeutua yksilölliseen kuntoutukseen. Yksilöllisillä jaksoilla kuntoutus toteutetaan yksilöllisten tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti.


Miten kuntoutukseen haetaan?

Kuntoutukseen hakeutuminen voi tapahtua usealla tavalla riippuen siitä, onko hakija työelämässä vai ei. Työikäisten kuntoutus lähtee usein liikkeelle keskussairaalan kuntoutusohjaajan tai työterveyshuollon kautta. Yli 65-vuotiaiden kuntoutukseen hakeudutaan keskussairaalan, perusterveydenhuollon tai yksityisen silmälääkärin kautta, joilta saa hakemuksen liitteeksi tarvittavan lääkärinlausunnon. Lasten kuntoutukseen hakeutumisessa keskeinen taho on keskussairaala.

Kuntoutusta harkittaessa kannattaa ottaa yhteyttä oman alueen keskussairaalaan näkövammaisten kuntoutusohjaajaan. Häneltä saa tietoa kuntoutusmahdollisuuksista ja -kursseista sekä palveluista, joita on tarjolla, kun näkö on heikentynyt. Kuntoutusohjaaja kartoittaa asiakkaan kuntoutustarvetta ja tekee asiakkaalle kuntoutussuunnitelman. Kuntoutussuunnitelman laatimiseen voi osallistua asiakkaan, hoitavan lääkärin ja muiden ammattilaisten lisäksi myös asiakkaan omaisia. Kuntoutussuunnitelmaan kirjataan kuntoutujan nykytilanne, kuntoutuksen tavoitteet ja se, minkälaisella kuntoutuksella määriteltyihin tavoitteisiin päästään. Kuntoutussuunnitelma voi olla osa B-lääkärinlausuntoa, joka tarvitaan usein hakemuksen liitteeksi.

Kuntoutukseen hakeudutaan täyttämällä kuntoutushakemus ja toimittamalla se sille taholle, joka toimii kuntoutuksen maksajana (esim. Kela, vakuutusyhtiö, sosiaali- ja terveydenhuolto, työhallinto). Hakemuslomakkeita saa esimerkiksi Kelasta. Mikäli kuntoutusta haetaan muun maksajatahon kuin Kelan kautta, hakemusmenettelystä ja –lomakkeista kannattaa kysyä kyseiseltä taholta. Esimerkiksi kunnan sosiaalitoimelta voi hakea yksilöllistä pistekirjoituksen tai liikkumistaidon ohjausta.

Hakemuksen täyttämiseen saa apua keskussairaaloiden kuntoutusohjaajilta. Myös Näkövammaisten Keskusliiton aluesihteerit auttavat hakemusten teossa. On hyvä miettiä oma kuntoutustarve sekä tavoitteet kuntoutukselle ja kirjata ne hakemuksen perusteiksi.

Lisätietoja

Maaliskuussa ilmestyvästä Näkövammaisen Palveluoppaasta.
Näkövammaisten Keskusliiton kurssisihteereiltä
  • Aikuisten kurssisihteeri puh. 09 3960 4455
  • Lasten kurssisihteeri puh. 09 3960 4531