Eläkettä saavan hoitotuki

Eläkettä saavan hoitotuki

Tässä tiedotteessa keskitytään eläkettä saavan hoitotukeen, muista vammaistuista löytyy tietoa esim. näkövammaisen palveluoppaasta ja Kelalta.

Eläkettä saavan hoituen tavoitteena on tukea sairaan tai vammaisen eläkkeensaajan ko-tona asumista ja siellä tapahtuvaa hoitoa sekä korvata hänelle sairaudesta tai vammasta aiheutuvia erityskustannuksia. Tuella pyritään helpottamaan avun ja palvelusten hankki-mista ja estämään laitoshoitoon joutuminen. Tukea voidaan maksaa 65 vuotta täyttä-neelle tai alle 65-vuotiaalle, joka saa työkyvyttömyyseläkettä, kuntoutustukea tai yksilöllistä varhaiseläkettä.

Eläkettä saavan hoitotuki on kolmiportainen. Tänä vuonna määrät ovat:
Perustuki           61,71 e/kk.
Korotettu tuki    153,63 e/kk
Ylin tuki             324,85 e/kk

Hoitotuen hakutilanteessa huomioitavaa

Kun toimintakyky on alentunut, ratkaisee avun tai ohjauksen ja valvonnan tarve minkä suuruinen hoitotuki myönnetään. Kun perustuen edellytykset täyttyvät ja vammasta tai sairaudesta aiheutuvien erityiskustannusten voidaan arvioida nousevan vähintään korotetun tuen määrään, tuki voidaan myöntää korotettuna.

Hoitotukiratkaisu perustuu arvioon hakijan kokonaistilanteesta ja tuen suuruutta arvioitaessa tulee ottaa huomioon avun, ohjauksen ja valvonnan tarpeen sekä mahdolliset erityiskustannukset.

Tuki myönnetään vain silloin kun toimintakyky on heikentynyt ainakin vuoden ajaksi. Tukea ei myönnetä ilman erityistä syytä takautuvasti pidemmältä kuin puolen vuoden ajalta.

Sokealla henkilöllä on aina oikeus vähintään perushoitotukeen. Heikkonäköisellä henkilöllä ei automaattisesti tätä oikeutta ole.

Tarkka ja yksityiskohtainen hakulomakkeen täyttäminen kannattaa!

Koska hakukaavakkeet ovat pelkistettyjä, seuraavassa muutamia yleisperiaatteita sekä apukysymyksiä kaavakkeen täyttöön.

Hoitotuen perusteena on, että hakijalla on toisen henkilön avun tai valvonnan tarvetta henkilökohtaisissa toimissa, kotitaloustöissä ja asioinnissa. Avun tarvetta voidaan hakijalla katsoa olevan silloinkin, jos apua ei ole saatavilla ja hänen on pakko selviytyä apuvälineiden tai oman sinnikkyytensä avulla. Valvontaa voivat osittain korvata esimerkiksi omaisten kesken sovitut erityisjärjestelyt tai erilaiset hälytys- ja puhelinjärjestelyt.

Perustukeen voi saada korostuksen jos vammasta tai sairaudesta aiheutuu jatkuvia yli-määräisiä kuluja. Erityiskustannuksilla puolestaan tarkoitetaan sellaisia tarpeellisia ylimääräisiä kustannuksia, jotka liittyvät toimintakyvyn alentumista aiheuttavaan sairauteen tai vammaan.

Hakemuksen liitteeksi tarvitaan lääkärintodistus, yleensä C-lausunto, mutta myös B-todistus voi riittää. Tärkeintä on, että todistuksessa on kuvattu mahdollisimman yksityis-kohtaisesti toimintakyvyn alenemiseen ja avuntarpeeseen vaikuttavat seikat. Kaikki muut-kin lääkärin tai jonkun muun asiantuntijat todistukset ja lausunnot kannattaa liittää hake-mukseen, jos niissä on kokonaistilanteen kannalta jotain olennaista tietoa. Haettaessa lääkärinlausuntoa hakemuksen liitteeksi, kannattaa ottaa valmiiksi täytetty hakulomake mukaan tai toimittaa se lausunnon kirjoittavalle lääkärille. Lääkäri pystyy näin paremmin kuvaamaan hakijan arkipäivän ongelmatilanteita ja niistä selviytymistä tai esimerkiksi ihmisten väliseen kanssakäymiseen liittyviä vamman tuottamia hankaluuksia.

Tarkennuksia hakukaavakkeen kysymyksiin

Liikkuminen:
– Liikkuminen sisällä: tuttu tai vieras ympäristö, portaat, valaistus, ulkoa sisään tullessa, löytyvätkö ovet, huonekalut, virastoissa asiointi, jonotusnumerot.
– Liikkuminen ulkona: tuttu tai vieras ympäristö, korkeuserot, katukivien reunat, suojatiet, liikennevalot, lähestyvät autot, asuinympäristö, hämärä ja pimeä, sadekeli, vastasatanut lumi, auringon häikäisy

Pukeutuminen: Löydätkö haluamasi vaatteet komerosta, kuka pesee ja valitsee vaatteet, tarkistaa vaatteiden siisteyden, värit, lajittelun?

Henkilökohtainen hygienia: pesuainepullojen tarkistaminen, parranajo, kynsien leikkaaminen, peilikuvan näkeminen, avuntarve suihkussa tai saunassa esim. vesien sekoittamisessa ja saunan lämmityksessä jos ei suihkua tai sähkösaunaa.

Ruokailu tai ruoanlaitto: ruuan osto, laitto, annostelu, nesteiden kaataminen, ruokailujätteiden hoitaminen ja lajittelu, tiskaus ja siivoaminen.

Vuorovaikutus toisten ihmisten kanssa: henkilöiden tunnistaminen, keskustelun seuraaminen.

Kodinhoito: siivoaminen, kuka tarkistaa jäljen, kadonneet  tavarat, pyykkihuolto, silitys ja muu vaatehuolto, irronneet napit ym. pienet korjaukset, kauppa- ja virastoasiat, kellonai-ka, tiedonhankinta, postin luku, kirjoitusapu

Lääkityksen hoito: lääkkeiden annostelu ja ottaminen, reseptien löytäminen, verensokerin tai verenpaineen mittaaminen

Esimerkkejä jatkuvista erityiskustannuksista:

Kotipalvelusta, tukipalvelusta ja kotisairaanhoidosta aiheutuvat  sekä palveluasumisen tai tuetun asumisen hoito- ja hoivakustannukset, laitoshoidon ja sairaalahoidon kustannukset (ei pitkäaikaisen laitoshoidon maksuja), ja lääkärin tai hammaslääkärin antamasta tai määräämästä hoidosta sekä lääkkeistä ja kuntoutuksesta aiheutuvat kustannukset.

Muutoksenhaku

Jos hakemukseen tulee kielteinen päätös, voi siihen hakea muutosta. Valitusaikaa on päätöksen postituspäivästä 7+ 30 päivää.  Valitus toimitetaan Kelaan.

Kannattaa pyytää Kelalta kaikki päätökseen liittyvät asiakirjat nähtäväksi. Erityisesti asian-tuntijalääkärin kannanotto tai asiapapereista ilmenevä muu Kelan sisäinen keskustelu on hyvä tietää ennen valitusasiakirjojen laatimista.

Jos myös muutoksenhakulautakunta on hylännyt oikaisuvaatimuksen, voi paikallistoimisto vieläkin oikaista päätöksen, esimerkiksi uuden lääkärin- tai muun lausunnon/selvityksen perusteella, eikä valitus siten mene vakuutusoikeuteen.

Prosessin aikana voi tehdä uuden hakemuksen, ja mikäli Kela muuttaa päätöstä asiak-kaan hakemuksen mukaiseksi, valitus raukeaa ja Kela antaa siitä tiedon muutoksenhakulautakunnalle tai vakuutusoikeuteen.

Näkövammaisten liiton oikeuksienvalvonnan asiantuntijat avustavat muutoksenhaussa.

Lähteet ja lisätietoa