Ase­tus ra­ken­nuk­sen es­teet­tö­myy­des­tä voi­maan

OIKEUKSIENVALVONNAN KUUKAUSITIEDOTE tammikuu 2018

Asetus rakennuksen esteettömyydestä voimaan

Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä (241/2017) tuli voimaan 1.1.2018. Asetusta sovelletaan luvanvaraiseen uuden hallinto-, palvelu-, toimisto-, liike-, varasto-, tuotanto- ja asuinrakennuksen rakentamiseen sekä lisäksi yleisten tilojen korjaus- ja muutostyöhön, laajentamiseen, kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen ja rakennuksen käyttötarkoituksen muutokseen, mutta tällöin asuinrakennuksen osalta vain kerrostaloon, kun esteettömyyden parantaminen on tarkoituksenmukaista. Pientalon (omakoti- ja paritalot, kaupunkipientalot sekä rivitalot) rakentamista koskevat vain rakennukseen johtavan kulkuväylän, sisäänkäynnin ja ovien määräykset.

Rakennukseen johtava kulkuväylä ja sisäänkäynti

Rakennukseen on oltava vähintään 1 200 millimetriä leveä, helposti havaittava, pinnaltaan tasainen, kova ja luistamaton kulkuväylä tontin tai rakennuspaikan rajalta sekä rakennuksen käyttöä palvelevilta leikkipaikoilta, oleskelualueilta, jätehuoneista sekä auto- ja pyöräpaikoista riippumatta siitä missä ne ovat, esimerkiksi pysäköintitalossa. Kulkuväylän on erotuttava muusta ympäristöstä. Pinnoitteella, tummuus- ja tuntokontrasteilla ja valaistuksella voidaan parantaa kulkuväylän havaittavuutta. Ulkona sijaitsevan kulkuväylän kaltevuus saa olla enintään viisi prosenttia. Jos kulkuväylällä on porras, sen yhteydessä on oltava luiska tai kiinteästi asennettu pyörätuolin ja pyörillä varustetun kävelytelineen käyttäjälle soveltuva henkilönostin. Kulkuväylästä säädetty ei koske omakotitaloa, paritaloa eikä kaupunkipientaloa, jos esteettömän kulkuväylän toteuttaminen olisi rakennuspaikka ja korkeuserot huomioon ottaen mahdotonta.

Luiskan on oltava helposti havaittava, suora, pinnaltaan tasainen, kova ja luistamaton, leveydeltään vähintään 900 millimetriä ja sen reunassa on oltava vähintään 50 millimetriä korkea suojareuna, jos luiskaa ei reunusta rakennuksen seinä tai muu kiinteä este. Luiskan ala- ja yläpäässä on oltava vähintään 1 500 millimetriä pitkä vaakasuora tasanne. Luiskan kaltevuus saa olla enintään viisi prosenttia. Jos korkeusero on enintään 1 000 millimetriä, luiskan kaltevuus saa kuitenkin olla enintään kahdeksan prosenttia. Tällöin yhtäjaksoisen luiskan korkeusero saa olla enintään 500 millimetriä, jonka jälkeen kulkuväylällä on oltava vaakasuora vähintään 2 000 millimetriä pitkä välitasanne. Ulkotilassa luiska saa kuitenkin olla kaltevuudeltaan yli viisi prosenttia vain, jos se voidaan pitää sisätilassa olevaan luiskaan verrattavassa kunnossa. Kaiteesta, käsijohteesta ja muusta putoamisen ja harhaan astumisen estämisestä säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 117 d §:n 2 momentin nojalla annetussa käyttöturvallisuusasetuksessa.

Jos muuta rakennusta kuin omakotitaloa, paritaloa tai kaupunkipientaloa varten on autopaikkoja, niistä riittävän määrän, kuitenkin vähintään yhden, on oltava tarkoitettu liikkumis- ja toimimisesteisen henkilön käyttöön. Tällaisen autopaikan on oltava vähintään 3 600 millimetriä leveä ja vähintään 5 000 millimetriä pitkä ja se on merkittävä liikkumisesteisen henkilön tunnuksella (kansainvälinen pyörätuolitunnus).

Jotta apuvälineen käyttäjä pääsisi tarpeeksi lähelle ulottuakseen ovenkahvaan ja pystyisi avaamaan oven olematta avautuvan oven tiellä, ulko-oven avautumispuolen etäisyys seinän sisänurkasta tai muusta esteestä on oven ulkopuolella oltava vähintään 400 millimetriä. Ulko-oven edessä olevan tasanteen on oltava vähintään 1 500 millimetriä sekä leveä että pitkä.

Ovet

Rakennuksen sisäisellä kulkuväylällä olevan oven ja aukon, porraskäytävästä asuntoon johtavan oven sekä palveluasunnon tai liikkumis- tai toimimisesteisen henkilön tuetun asumisen tai muun rakennuksen esteettömän wc:n oven vapaan leveyden on oltava vähintään 850 millimetriä.

Muun rakennuksen kuin asuinrakennuksen huonetiloihin sekä asuinrakennuksen asuinhuoneisiin, asumista palveleviin välttämättömiin tiloihin (asunnon yksi wc- ja pesutila sekä mahdollinen parveke tai terassi) ja rakennuksen käyttöä palveleviin tiloihin johtavan oven ja kulkuaukon vapaan leveyden on oltava vähintään 800 millimetriä. Muistion mukaan asuntosauna ei ole asumista palveleva välttämätön tila, joten vähimmäisleveys ei koske sen ovea.

Oven yhteydessä ei saa olla tasoeroa tai kynnystä, ellei se ole ääni-, kosteus- tai muiden vastaavien olosuhteiden vuoksi välttämätöntä. Tällöin kynnys tai tasoero saa olla enintään 20 millimetriä korkea, ja kynnys on muotoiltava siten, että sen voi helposti ylittää pyörätuolilla ja pyörillä varustetulla kävelytelineellä. Tasoero asuntokohtaisen ulkotilan oven yhteydessä oven ulkopuolella saa olla yli 20 millimetriä, jos tasoero on kohtuudella poistettavissa ulkotilan varustelulla. Edellä säädetty koskee pientalossa vain sisääntulokerrosta. Oven on toimittava siten, että liikkumis- tai toimimisesteinen henkilö voi sen helposti avata.

Rakennuksen sisäinen kulkuväylä ja muut tilat

Muun rakennuksen kuin asuinrakennuksen sisäisen kulkuväylän ja asuinrakennuksen yleisten tilojen sisäisen kulkuväylän on oltava helposti havaittava, pinnaltaan tasainen ja luistamaton. Helppo havaittavuus voidaan toteuttaa esimerkiksi tummuuskontrastien avulla. Jos kulkuväylä on leveydeltään alle 1 500 millimetriä, on siinä oltava vähintään 15 metrin välein halkaisijaltaan vähintään 1500 millimetrin kääntymistila.

Muun rakennuksen kuin asuinrakennuksen tilojen ja asuinrakennuksen yleisten tilojen sekä ainakin osan niiden kiinteän kalustuksen, kuten naulakoiden ja palvelutiskien, ja varustuksen, kuten opasteiden sekä käyttäjille tarkoitettujen painikkeiden, kytkimien ja säätimien, on sovelluttava liikkumis- ja toimimisesteiselle henkilölle.

Asuinrakennuksessa, jossa on määräyksen mukaan oltava portaiden lisäksi hissi, on asunnon eteisessä ja keittiössä oltava kääntymistila, jonka halkaisija on vähintään 1 300 millimetriä. Palveluasumiseen tai liikkumis- tai toimimisesteisen henkilön tuettuun asumiseen tarkoitetussa asunnossa kääntymistilan on oltava vähintään 1 500 millimetriä. Tällaisen asunnon on mitoitukseltaan muutoinkin oltava sellainen, että apuvälineiden käyttö ja avustaminen on mahdollista.

Hissi

Asuinrakennuksessa on oltava portaiden lisäksi hissi, jos käynti asuntoon on sisääntulon kerrostaso mukaan lukien kolmannessa tai sitä ylemmässä kerroksessa. Hissiyhteyden on ulotuttava sisäänkäyntitasoon ja jokaiseen tasoon, josta on käynti asuntoon tai rakennuksen käyttöä palvelevaan tilaan. Hissin korin on oltava vähintään 1 100 millimetriä leveä ovisivultaan ja vähintään 1 400 millimetriä syvä. Jälkiasennettavan hissin korin mitoitus voi poiketa tästä, jos se on välttämätöntä rakennuksen merkittävien ominaisuuksien säilyttämiseksi.

Wc- ja hygieniatilat

Asuinrakennuksessa, jossa on oltava portaiden lisäksi hissi, on kussakin asunnossa oltava vähintään yksi wc- ja pesutila, jossa on halkaisijaltaan vähintään 1 300 millimetriä vapaa tila. Palveluasumiseen tai liikkumis- tai toimimisesteisen henkilön tuettuun asumiseen tarkoitetussa asunnossa vapaan tilan on oltava halkaisijaltaan vähintään 1 500 millimetriä ja wc-istuimen toisella puolella on oltava vapaata tilaa vähintään 800 millimetriä. Kiinteät kalusteet on sijoitettava vapaaseen tilaan nähden siten, että liikkumisesteinen henkilö voi käyttää niitä. Tällaisen wc- ja pesutilan on oltava varustettavissa liikkumisesteiselle henkilölle sopivaksi. Rakennuksessa, jossa on ainoastaan opiskelija-asuntoja tai 18–29-vuotiaille henkilöille tarkoitettuja asuntoja on väljemmät säännökset. Asuinrakennuksessa asukkaiden yhteisen sauna-, pesu- ja pukuhuonetilan on sovelluttava liikkumis- ja toimimisesteisille henkilöille, myös tilan yhteydessä oleva wc- ja pesutila.

Muussa rakennuksessa kuin asuinrakennuksessa on oltava sen käyttötarkoitus huomioiden tarpeellinen määrä tarkoituksenmukaisesti sijoitettuja wc-tiloja, jotka soveltuvat pyörätuolin ja pyörillä varustetun kävelytelineen käyttäjille. Wc-tilojen on sijaittava siten, ettei käyttäjän ja avustajan sukupuoli vaikuta mahdollisuuteen käyttää niitä, ja ne on merkittävä liikkumisesteisen tunnuksella. Jos rakennuksessa on valvontajärjestelmä, wc-tilasta on oltava turvahälytysyhteys valvontaan.

Muussa kuin asuinrakennuksessa olevista pukuhuone-, pesu-, sauna- ja uima-allastiloista osan on sovelluttava liikkumis- ja toimimisesteiselle henkilölle. Nämä tilat on varustettava liikkumisesteisen tunnuksella. Jos rakennuksessa on valvontajärjestelmä, liikkumis- ja toimimisesteisille henkilöille soveltuvista tiloista on oltava turvahälytysyhteys valvontaan. Lisäksi uimahalli-, kylpylä-, palvelukeskus-, oppilaitos- ja muussa vastaavassa rakennuksessa vähintään yhtä puku- ja pesutilakokonaisuutta on voitava käyttää liikkumis- tai toimimisesteisen henkilön ja hänen avustajansa sukupuolesta riippumatta. Liikkumisesteisen henkilön pääsy uima-altaaseen on järjestettävä henkilöiden nostoon tarkoitetulla, itsenäisesti käytettävissä olevalla laitteella.

Kokoontumis- ja majoitustilat

Jos katsomossa, auditoriossa, juhla-, kokous- tai ravintolasalissa, opetustilassa tai muussa vastaavassa kokoontumistilassa tai yleisön palvelutilassa on äänentoistojärjestelmä, siinä on oltava induktiosilmukka tai muu vastaava äänensiirtojärjestelmä. Jos tilassa on kiinteät istuimet, esteettömien sisääntuloväylien on johdettava useammalle kuin yhdelle istuinriville, ja niille on sijoitettava riittävä määrä pyörätuolipaikkoja.

Hotellirakennuksessa ja muussa vastaavassa majoitusrakennuksessa on vähintään viisi prosenttia majoitustiloista, kuitenkin vähintään yhden majoitustilan, sovelluttava liikkumis- ja toimimisesteiselle henkilölle sekä hänen avustajalleen.

Poimintoja käyttöturvallisuusasetuksesta

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta tuli voimaan 1.1.2018. Se koskee uutta rakennusta, rakennuksen laajennusta ja rakennuksen kerrosalaa lisäävää tilaa sekä rakennuspaikan välitöntä ympäristöä. Asetusta on sovellettava rakennuksen korjaus- ja muutostyössä, jos alkuperäinen ratkaisu on turvallisuuden tai terveydellisyyden kannalta ilmeisen haitallinen. Rakennuksen korjaus- ja muutostyöt voidaan muutoin tehdä alkuperäistä ratkaisua noudattaen. Muutokset eivät saa heikentää käyttöturvallisuutta. Asetusta on sovellettava rakennuksen käyttötarkoituksen muutokseen, jos rakennuksen tai sen osan käyttötarkoitus muuttuu riskillisemmäksi.

Rakennuksen ja sen ympäristön on oltava käytön ja huollon turvallisuuden mahdollistavalla tavalla valaistu. Valaistus ei saa aiheuttaa turvallisuutta vaarantavaa häikäisyä. Rakennuksen pintojen ja valaistuksen on oltava sellaiset, että havaitsemisen kannalta tarvittavat valoisuuserot saavutetaan. Kulkureitillä olevat luiskat, askelmat, kynnykset ja tasoerot on osoitettava selvästi valaistuksen ja pintojen tummuuserojen tai huomiomerkintöjen avulla.

Ikkunat, lasiseinät ja lasiovet, joihin on vaara törmätä, on merkittävä siten, että ne havaitaan helposti. Niiden lasitukset on tehtävä turvalasista.

Erilaisten rakennuksen ulkonevien osien kuten parvekkeen, erkkerin, katoksen, opasteen, valaisinlaitteen ja markiisin alareunan vapaa korkeus maasta tai ajo- ja kulkuväylän pinnasta on oltava vähintään 2,2 metriä, jollei kohta ole suojattu törmäysvaaran estämiseksi.

Lähteet

Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä (241/2017).

Valtioneuvoston asetus rakennuksen esteettömyydestä. Ympäristöministeriön muistio 27.4.2017.

Ympäristöministeriön asetus rakennuksen käyttöturvallisuudesta.