Tammikuu 2013
Työ­ky­kyä yl­lä­pi­tä­vä kun­tou­tus nä­kö­vam­mai­sel­le työn­te­ki­jäl­le

Näkövammainen henkilö, joka on mukana työelämässä, voi saada tukea Kelan työkykyä ylläpi-tävän ja parantavan valmennuksen eli TYK-kuntoutuksen avulla, jotta nykyisessä tai sitä vas-taavassa työssä jatkaminen on mahdollista. TYK-kuntoutuksella pyritään parantamaan sekä fyysistä että psyykkistä työ- ja toimintakykyä. Siinä kiinnitetään huomiota myös työympäristöön ja olosuhteisiin työpaikalla. Työterveyshuolto ohjaa työntekijät Kelan TYK-kuntoutukseen, jos työpaikalla tai työterveyshuollossa tehdyt toimenpiteet eivät ole riittäviä.

TYK-kuntoutus on tarkoitettu työntekijöille, joiden työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat sairau-den, vian tai vamman vuoksi olennaisesti heikentyneet tai joilla on työkyvyttömyyden uhka lähivuosina. TYK-kuntoutusta edellyttää voimassa oleva työsuhdetta tai yrittäjyyttä ja on osa lakisääteistä ammatillista kuntoutusta.

TYK-kuntoutukseen hakeudutaan lääkärin B-lausunnolla ja Kelan lomakkeella KU 102. Usein Kela edellyttää työterveyshuollon myös täyttävän lomakkeen KU 108 ja työnantajan edustajan lomakkeen KU 109. Kela tekee päätöksen kuntoutuksesta ja myönteinen päätös tulee tiedoksi niin hakijalle itselleen kuin Näkövammaisten keskusliiton kuntoutusosastolle. Sen jälkeen NKL:n kuntoutusosasto on yhteydessä kuntoutujaan ja sopii kuntoutuksen käynnistymisestä ym. asioista. TYK-kuntoutus on ryhmämuotoista kuntoutusta ja ryhmän kerääminen vaikuttaa sitten siihen, milloin prosessi käynnistyy.

Jos Kela ei myönnä kuntoutusta, siitä tulee tieto vain kuntoutujalle. Tällöin kuntoutuja voi olla omatoimisesti yhteydessä Näkövammaisten keskusliiton kuntoutusosastoon, joka saattaa voida vielä vaikuttaa asiaan. Usein lisäselvityksellä kielteinen päätös on saatu myönteiseksi.

Kuntoutuksen sisältö ja toteutus

Kuntoutusjaksolla ohjataan ja neuvotaan työhön ja ammattitaitoon sekä työssä selviytymiseen ja työympäristön muutosmahdollisuuksiin liittyvissä asioissa. Yksilökohtaisessa TYK-kuntoutuksessa jaksojen aikana järjestetään työpaikkakäyntejä kuntoutujan tarpeen mukaan.

TYK-kuntoutus toteutetaan kuntoutuslaitoksessa,näkövammaisten kohdalla Näkövammaisten keskusliiton kuntoutusIiriksessä, Helsingin Itäkeskuksessa. Kuntoutukseen kuuluu 1–12 vuorokauden selvitysjakso, jossa kartoitetaan kuntoutujan fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset voimavarat ja elämänhallintakeinot, joiden perusteella laaditaan yksilöllinen valmennussuunnitelma. Valmennusjakso kestää enintään 19 vuorokautta. Kuntoutusjaksot voidaan toteuttaa myös lyhyissä jaksoissa, joiden välillä työskennellään omalla työpaikalla. Koko kuntoutusprosessin kesto on n. 1–2 vuotta.

Työnantajan rooli on ammatillisessa kuntoutuksessa tärkeä. Kuntoutujan lähiesimies ja työter-veyshuolto tekevät yhteistyötä, jotta kuntoutus olisi tuloksellista. Työnantajan kiinnostus kuntoutukseen sitouttaa kuntoutujaa tavoitteisiin ja kuntoutuksen tulos paranee. Molemmat saavat parhaan hyödyn, kun myös työnantaja tai hänen edustajansa osallistuu TYK-kuntoutuksen yhteistyöpäivään.

Lähteet:
Kela
NKL ry kuntoutuspäällikkö Ulla Hannula