So­keain Kes­kus­lii­ton pe­rus­ta­mi­nen (1928)

Alla oleva teksti on julkaistu Sokeain Airuessa vuonna 1928.

Sokeain Keskusliiton perustaminen

Anna Friman, Sokeain Airut 1/1928
Se on tapahtunut, tuo monivuotinen aate on toteutunut ja "sokeain keskus" on perustettu toiminimellä: "Sokeain Keskusliitto", ruotsiksi: "Blindcentralförbundet". Se tapahtui tammikuun 28. - 29. vuonna 1928. Suomen Sokeain liitto ja sokeain keskushallinnon valiokunta olivat moninaisten neuvottelujen kautta tulleet siihen tulokseen, että kutsuvat yhdessä edustajakokouksen koolle mainittuun aikaan säätytalolle Helsinkiin. Vapaalippuja hankittiin ja kutsut lähetettiin, käsittäen neljä edustajaa jokaista eri yhdistystä kohden.
Mustavalkoinen kasvokuva Einar Juvosesta, jolla on päässään tummat lasit.

Einar Juvonen toimi Sokeain Keskusliiton puheenjohtajana vuosina 1928–48 ja 1952–61. Kuva: Valokuvaamo Matilainen, Helsinki 1948 / NKL:n arkisto

Koska meidän valveutuneessa Suomessa toimii kokonaista 14 järjestöä sokeainasian karulla työkentällä, niin voi arvata, että edustajajoukkomme oli melko runsaslukuinen. Kuusikymmentä henkeä oli yhteensä koolla, kun tuo jännityksellä odotettu hetki, kello kaksitoista tammikuun 28 p. koitti. Ilahduttavaa oli todeta, että harrastus sokeain tulevaisuudesta oli niin elävä, niin voimakas ja niin velvoittava, että sen tähden oli lähdetty liikkeelle keskellä talvipakkasia ja työkiireitä, vieläpä kaukaisiltakin seuduilta: Oulu, Vaasa, Jyväskylä, Kuopio, Viipuri jne. Kaikkia yhdisti tuo suuri yhteinen toivomus: kerrankin saada aikaan tuo paljon puhuttu yhteisymmärrys sokeiden ja näkevien kesken, sekä sokeiden omien järjestöjen välillä.

Moni osanottaja tunsi mielessään juhlallisuutta jo kokouspaikan kunniakkuuden johdosta. Oltiinhan säätytalolla ensi kerran eläessämme tällaisella asialla!

Koittaneeko koskaan ja milloin se päivä, jolloin joku meikäläistä on edustava yhteistä asiaamme maamme valtiopäivillä?
Juhlavieraat istuvat virallisen näköisesti rivissä seuraamassa juhlallisuuksia.

Perustamiskokouksesta ei ole liiton arkistossa kuvaa, mutta tässä otoksessa vietetään ajanmukaisen asialliseen tyyliin Sokeain Keskusliiton 25-vuotisjuhlaa 26.4.1953. Vasemmalla jaostopäällikkö Eero Metsola (sosiaaliministeriö), hallitusneuvos Aarne Tarasti, ministeri Lauri Murtomaa (sosiaaliministeriö), opettaja Einar Juvonen ja rouva Kaija Juvonen. Kuva: Atte Matilainen / NKL:n arkisto

Suomen Sokeain liiton nykyinen puheenjohtaja, hra Einar Juvonen, avasi kokouksen lausumalla kaikki edustajat ja muut osanottajat tervetulleeksi. Valtion Kotiteollisuuden ylitarkastaja, herra L. Kuoppamäki, selosti sen jälkeen sokeain keskusta valmistavan toiminnan alkuvaiheita tähän hetkeen asti, jonka jälkeen valittiin kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, ym. virkailijat.


Puheenjohtajaksi tuli Kuopion Sokeain koulun johtaja herra G.A. Vuorela; ehdokkaina olivat myös herrat Mattson ja Harinen, jotka kieltäytyivät. Sihteerinä toimi tuomari Kivenoja, kahden pikakirjoittajan avustamana. Vaalien jälkeen tapahtui nimenhuuto, jota mielenkiinnolla seurattiin. Olihan hauskaa, jopa tärkeätäkin tietää, kutka kutakin yhdistystä edustivat.


Kuopion kolmea yhdistystä: 'Sokeain ystäväin haaraosasto', 'Huoltokotiyhdistys', 'Sokeain Ammattiosuuskunta', edustivat seuraavat henkilöt: johtaja G.A. Vuorela, hra A. Itkonen, nti Anna Luukkonen, sekä herrat Holopainen, Immonen, Kari, Kostio, Kälviäinen, Timonen ja rouvat Kälviäinen, Kostio ja Itkonen. Tampereen Sokeain Yhdistystä edustivat herrat: Mattila, Ruissalo, Haapasalo ja Lönnkvist. Turku: herrat F. von Zansen, Antti Hellman ja V. Pyöli. Viipuri: herrat Varjonko, Koponen, Honkanen ja Reijo. Oulu: rouva Koski, nti Alli Keskitalo ja hra J. Härmälä. Vaasa: rouva Anna C, hra R. Kaila hra Peltola ja Edberg. Jäljellä olevat yhdeksän yhdistystä, joiden kaikkien kotipaikka oli Helsinki, olivat edustetut seuraavasti: 'Sokeain Ystävät': vapaaherra, varatuomari E. Rotkirk. 'Kirjoja Sokeille' yhdistyksen puheenjohtaja nti Cely Mechelin, rahastonhoitaja rva E. Malin sekä nti N. Westerstråhle. 'Käsitysten': vapaaherratar Alftan, nti E. Hyvönen ja nti K. Roosberg. 'Suomen Sokeain Liitto': tohtori H. Schwela, sekä herrat V. Sjöholm, E. Juvonen, B. Vesterinen ja J. Leppänen. 'Helsingin Sokeainyhdistys': kamreeri A. Heliä ja herrat A. Mattson, L. Koskinen ja K. Harinen. 'Jatko-opistoyhdistys': nti Tekla Tiainen ja hra A. Franstman. 'Steleto': nti Anna Friman. 'Suomen Sokeain Hierojain Yhdistys': nti Nilja Vilander ja herrat A. Lehtinen, T. Lius ja H. Jäppinen. Sekä 'Kotiseura': rva ja hra A. Vasama, hra Lindfors ja hra H. Rökman. Läsnä olivat sitäpaitsi ylitarkastaja hra L. Kuoppamäki, varatuomari Kivenoja, Helsingin Sokeainkoulun johtaja J. Mustakallio, hra Väinö Illman sekä kaksi pikakirjoittajaa.


Herrat ylitarkastaja L. Kuoppamäki, maisteri J. Mustakallio ja puheenjohtaja E. Juvonen olivat kukin taholtaan valitut kokousta järjestämään, siten olivat he myös järjestäneet kokousohjelman, joka esitettiin saapuneille nimenhuudon jälkeen.


Mutta vielä tapahtui jotakin vallan erikoista, ennen kuin päästiin varsinaiseen kokoustyöhön. Hra Mattson esitti nimittäin välikysymyksen erään kirjelmän johdosta, nähty päivälehdissä hieman aikaisemmin, jossa viitattiin pahoihin voimiin, jotka hyvien ohella ovat liikkeellä sokeain asiain toiminnassa, jopa tätäkin kokousta valmistaessa. Tuskallinen mieliala pääsi hetkeksi vallalle tuon kirjelmän johdosta. Tahdottiin saada selville kuka oli sen sepittäjä ja keitä oli 'pahoilla voimilla' tarkoitettu.


Silloin nousi hra Kälviäinen ylös, hän kun niin usein ennenkin on lausunut sopivan sanan oikealla hetkellä, ja antoi kuulua raikkaan, miehekkään vastalauselmansa: 'On loukkaus tätä kokousta kohtaan sanoa, että täällä toimivat pahat voimat, ehdotan, että tällä vastalauseella koko asia sivuutetaan.' Olipa hra Sjöholmillakin sovittava sananen: 'Kun Oulusta alkoi kuulua ikäviä huhuja, otin minä, siihen aikaan jäsenenä sekä Helsingin yhdistyksen että Sokeain Liiton johtokunnassa, asian kyseeksi, mutta molemmat johtokunnat katsoivat itsensä ei-päteviksi tarttumaan siihen, ja niin sai tuo ikävyys jatkua, kunnes laki kävi siihen käsiksi. Olkoon tämäkin tapahtuma viittauksena meille: kuinka tarpeellinen on sellaisen keskuksen olemassaolo, jolla on oikeus käsitellä kaikkea sokeain maailmassa liikkuvaa hyvää ja pahaa. Koska ei mitään lähempää ilmaantunut, ehdotti välikysymyksen tekijä asian raukeamista, johon yksimielisesti suostuttiin.'


Vasta tämän jälkeen voitiin rauhallisemmin mielin ryhtyä neuvotteluihin varsinaisesta kokousasiasta. Tosin tuli ilmi erimielisyyksiä koko ajan, muutamista kysymyksistä varsinkin, niin kuin äänioikeudesta näkevien ja sokeiden vaaleista ja keskuksien kokoonpanosta jne, mutta vähitellenhän siinä selkenivät, pulmallisemmatkin, siksi hyvin, että itse hra A.U. Mattson, ehkä tarkkanäköisin sokeain asiain puoltajista, kokouksen loputtua antoi sen tunnustuksen, että voitiin katsoa tätä kokousta ainakin puoleksi onnistuneena.


Olipa siellä kiitoslauselmien joukossa meille tärkeitä huomautuksiakin. Mm. lausui hra Haapasalo, että tämä kokous osoitti mitenkä paljon vielä meiltä sokeilta puuttuu oikeasta kongressitaidosta ja hyvästä sivistyneestä esiintymisestä. Hra Juvonen myöntäen hra Haapasalon olevan oikeassa, tiesi hyvän 'pääsykeinon' pahasta. 'Juuri siksi', sanoi hän 'että ollaan niin paljon sivistyksessä jäljellä, tahtoo Suomen Sokeain Liitto järjestää opintokursseja, jos mahdollista, vielä tänä keväänä, joissa mm. yhteiskuntaoppi tulisi ohjelmaan.' Kiittäen kaikkia osanottajia, erikseen hra Kuoppamäkeä, tästä kokouksesta, vetosi hra J. kaikkien saapuvilla olevien myötä-vaikutukseen näihin opintokursseihin.


Anna Frimanin kirjoittama teksti julkaistiin Sokeain Airuessa vuonna 1928.