Annansilmät-ystävälehti 1996 / Anna-Maija Kurvinen-Tikkanen
Saam­me­ko esi­tel­lä: An­nan­sil­mä-mer­kin luo­ja Ter­ho Ovas­ka

Annansilmä-merkistä on tullut näkövammaisuuden symboli. Se esiintyy Näkövammaisten Keskusliiton logossa. Näkövammaisten tekemissä poppanoissa merkki takaa, että kyseessä on todella sokean henkilön käsityö. Annansilmä-merkin suunnitteli 20 vuotta sitten Helsingin Sanomien pilapiirtäjä Terho Ovaska. Miten hän tuli sen tehneeksi?

- Olen piirtänyt lapsesta lähtien kaikkea mahdollista, Ovaska kertoo. - Kotikylän näytelmien mainosten tekeminen ja luokkasormuksen suunnittelu lankesivat minulle luonnostaan. Tiesin kuitenkin, ettei taiteilemalla elä ja niin suoritin koulun jälkeen mainoshoitajan tutkinnon Markkinointi-instituutissa. Sen jälkeen tienasin leipäni G.W. Sohlbergin ja Teboilin mainospäällikköinä, kunnes siirryin AD:ksi mainostoimisto Viisariin.

- Viisarissa sitten tapasin eräänä päivänä Sokeain Keskusliiton pääsihteeri Arvo Karvisen.

Mainosmiehelle humaani tehtävä

Sokeain Keskusliitto suunnitteli isoa kampanjaa kootakseen rahaa uutta näönkuntoutusosastoa varten. Saadakseen ammattiampua kampanjansuunnitteluun he olivat kääntyneet Viisarin puoleen.

Sokeain Keskusliitossa oli ajateltu kampanjan ytimeksi rintanapin myymistä. Terho Ovaskalle annettiin malli.

- Se oli sellainen pienehkö nappi, jossa oli keltaisella pohjalla mustia pistemerkkejä. Pistekirjoitusta se oli, mutta mitä siinä luki, sitä en tiedä.

- Katselin nappia. Minusta se oli melko voimakas merkki eikä kovinkaan houkutteleva. Ja kuitenkin nappia oli tarkoitus myydä satoja tuhansia, Ovaska pohtii.

Terho Ovaskalle annettiin vapaat kädet suunnitella kampanja. Hän kertoo käyneensä läpi monenlaisia tunteita.

- En tiennyt paljonkaan näkövammaisten maailmasta, siksi tunsin hienoista arkuutta. Sairastan itse myös erästä kroonista sairautta, joka pysyy hyvin kurissa lääkkeillä, ja jäin pohtimaan, millaisen rintanapin haluaisin itse omasta sairaudestani kertomaan.

- Tehtävä tuntui hienovaraiselta, mutta siksi myös kovin haasteelliselta ja virittävältä, Ovaska sanoo. - Tämä oli aivan toista kuin shamppoomainosten suunnittelu.

Kasvikuvastosta kampanjatunnukseksi

Ovaska jäi pohtimaan merkin myyvyyttä. Pistemerkin hän hylkäsi mielessään. Rintanapin tulisi olla kaunis, pikemminkin koriste.

- Pähkäilin asiaa mielessäni. Sitten välähti, että kukkahan sen tietenkin pitäisi olla, ja niin painuin kirjastoon selailemaan kasvikuvastoja.

Kun kirjan sivuilta kääntyi esiin annansilmä, Ovaska koki ahaa-elämyksen: niin kukan nimi kuin muotokin ovat juuri sopivat.

- Siitä mieleeni lohkesi samalla koko kampanjan idea: "Ostamalla merkin annan silmät", Ovaska muistelee.

Sokealleko silmät?

Sokeain Keskusliitossa annansilmä-idea kohtasi vastustusta: eikö ole kornia puhua silmien antamisesta, kun kerääjänä on sokeain järjestö?

Pääsihteeri Arvo Karvinen, itsekin sokea, oli kuitenkin ihastunut ideaan ja ajoi sitä läpi. Ja niin lopulta Ovaska sai luvan rakentaa kampanjamateriaalin annansilmä-merkin varaan. Suunniteltavana oli itse napin lisäksi koko muu kampanjamateriaali.

- Napista tuli isompi kuin pistekirjoitusmerkistä. Mustalla pohjalla oli punainen annansilmä, jolla on keltaiset heteet. Värit tulivat suoraan luonnosta.

Kampanja alkoi aprillipäivänä 1976. Koululaiset myivät merkkiä niin paljon, että kasaan saatiin 1,6 silloista miljoonaa, joka karkeasti arvioiden olisi tänään 3,2 miljoonaa markkaa. Rahat olivat hyvä startti Sokeain Keskusliiton näönkuntoutusosastolle.

- Annansilmä-merkistä taisi alkaa tuolloin oikea rintanappivillitys, Terho Ovaska naurahtaa. - Annansilmä-nappi teetettiin vielä Englannissa, mutta pian kampanjan jälkeen rintanappeja alettiin valmistaa myös Suomessa ja niitä alkoi näkyä lisää katukuvassa.

Pilapiirtäjän on uusiuduttava joka päivä

Terho Ovaskan yhteistyö Sokeain Keskusliiton kanssa jatkui vielä sen jälkeenkin, kun hän oli siirtynyt freelanceriksi toteuttamaan haavettaan saada piirtää pilapiirroksia kokopäiväisesti.

- Oltuani vapaana työntekijänä jonkun aikaa minut palkattiin Uuteen Suomeen ja Iltalehteen tekemään piirroksia. Syksyllä 1991, vain paria kuukautta ennen Uuden Suomen lopettamista, minut pyydettiin Kari Suomalaisen seuraajaksi Helsingin Sanomiin.

Terho Ovaska kertoo, että pilapiirtäjän työ on rankkaa. Joka päivä on saatava uusi idea ja pystyttävä vielä pukemaan se iskeväksi piirrokseksi. Aikaa kuluu paljon eri tiedotusvälineitä seuratessa, koska on pysyttävä jatkuvasti ajan hermolla ja ymmärrettävä pinnalla olevia asioita.

- No se on nimeltään "Terho vaan", Ovaska naurahtaa pienestä filosofoivasta olennosta, joka silloin tällöin kommentoi asioita hänen piirroksissaan ja joka oheisessa piirroksessa pitää annansilmää käsissään.

- Se on minun alter egoni, se piilossa oleva mietiskelevämpi ja rauhallinen minäni. Tietenkin mallia hahmoon olen saanut Kari Suomalaiselta, jonka pieni kiukkuinen mustapukuinen mies on naurattanut ihmisiä vuosikymmeniä sarkastisilla huomautuksillaan.

Kari Suomalainen on Ovaskan mielestä ohittamaton edelläkävijä ja pilapiirtäjä, jonka kaltaista ei Suomessa ehkä enää tule.

Vieläkin ylpeä

Sokeain Keskusliiton uusi toimitusjohtaja Pentti Lappalainen, joka tuli taloon juuri kampanjan avauspäivänä, mielistyi kovasti annansilmä-merkkiin. Hänen vaikutuksestaan se siirtyi talon logoon, kun järjestön nimi vuonna 1980 muutettiin Näkövammaisten Keskusliitoksi.

- Kun näen annansilmä-merkin, tunnen vieläkin iloa ja ylpeyttä, Terho Ovaska kertoo.

- Merkki voisi näkyä julkisuudessa ehkä vielä enemmänkin, vai?
Juttu on julkaistu Annansilmät-ystävä-lehdessä vuonna 1996. Kirjoittaja on Anna-Maija Kurvinen-Tikkanen.
Piirroskuva, jossa mies pitää kädessään annansilmäkukkaa.

Terho Ovaskan piirros.